Nuori Anni Polva joutui aloittamaan avioliittonsa poikkeuksellisissa huhuista oli tuutu totta, sota oli syttynyt. Nuori aviovaimo joutui yksin selviämään kodin perustamisesta, paikkakunnan vaihdosta, uuden asunnon etsinnästä, ensimmäisen lapsen odotuksesta, synnytyksestä... Joskus ylitsepääsemättömiltä tuntuvat vaikeudet olivat vastassa aivan tavallisessa arkielämässä mistä saada ruokaa lapselle ja itselle, mistä vaatteita, polttopuita... ja koko ajan mielessä väijyi pelko ja huoli rintamalla olevasta puolisosta. Jokapäiväiseen elämään liittyivät säännöstely, elintarvikekortit, mustan pörssin kauppiaat, jonotukset sekä alituiset epämääräiset huhut.
Anni Polva on kuvannut kotirintaman arkipäivää elävästi ja kaunistelematta, mutta löytänyt myös hänelle ominaisella tavalla huvittaviakin piirteitä vakavien asioiden keskellä. Hän kertoo myös naurunpilke silmäkulmassa, kuinka mielikuvitus vietti riemujuhlaansa, kun lähes joka hyödykkeelle oli keksittävä korvikkeensa.
Finnish writer of both children's books and novels.
Anni Kyllikki Polviander ... vietti lapsuutensa ja nuoruutensa aina avioliiton solmimiseen saakka Tampereella. Hän oli perheen kolmesta lapsesta vanhin ja osoittautui jo pienestä pitäen eläväiseksi ja omapäiseksi tytöksi. Ehtymätön lukemisen nälkä ja vilkas mielikuvitus loivat pohjaa tulevalle kirjailijan uralle.
Vuonna 1944 ... Anni odotti toista lastaan. Hän päätti keksiä ammatin, jota hän voisi tehdä kotona. "Olen koko ikäni kertoillut ja keksinyt satuja ja koulussa olin hyvä aineenkirjoittaja, joten ajattelin yrittää, osaisinko ehkä kirjoittaa kirjan, jonka joku kustantaja huolisi. Siis joko kirjailijaksi, ja jos en siihen pystyisi, niin sitten ompelijaksi."
Nuorten- ja lastenkirjailijana Anni Polvan suosio on lyömätön. Tiina-kirjat ovat suorastaan käsite eri ikäisten naisten ja tyttöjen parissa. Tiinan seikkailut pohjautuvat Anni Polvan omiin lapsuudenmuistoihin, ja niiden keskeisenä motiivina on aina rehellisyys ja hyväntahtoisuus. Tiinasta on tehty TV-sarja sekä kirjoitettu esitelmiä ja tutkielmia. Nuoret lukijat ovat palkinneet Anni Polvan lukuisilla Plättä-palkinnoilla.
Vuonna 2000 Anni Polva sai Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon.
Vuonna 2006 Lounais-Suomen kirjailijat ry perusti Anni Polvan nimeä kantavan valtakunnallisen kirjallisuuspalkinnon, joka myönnetään parhaalle lasten tai nuorten sarjakirjalle. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.
Eipä kauaa mennyt tämän lukemisessa sitten kun kirjaan tartuin. Oli tosi mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista luettavaa! Turkulaiselle tuttuja paikkoja vilisi, ja se silakoiden jonotus taitaa olla painunut syvälle turkulaisten kollektiiviseen muistiin, koska muistan siitä lukeneeni jo jostain kirjasta joka käsitteli sota-aikaa Turussa. Vaikea sitä nykyajan yltäkylläisyyteen tottuneena kuvitella millaista se oikein oli, kun kaikesta oli huutava pula.
Tämä olikin eräänlainen omaelämäkerta; en tätä ennen tiennyt Anni Polvasta mitään muuta kuin että mulla on jostain sellainen käsitys että hän olis asunut jossain Kurjenkaivonkentän tienoilla. Sen reunalla on vanhoja kerrostaloja, joten mietin mahtoivatko he muuttaa sinne sieltä Piispankadun puutalosta vuonna 1954. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että hän toimi Gallupin haastattelijana kokonaista 11 vuotta, ja että hän suoritti lukion pitkän matikan kurssin melkeinpä huvikseen.
En liene ainoa, joka tähän tarttuu Juha Hurmeen suosituksesta. Hurmeen mukaan tämä on kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Se on paljon sanottu kirjasta, joka ei edes ole romaani.
Vankasti muistelmien puolelle kallistuva teos on muistelua sotavuosista, erityisesti jatkosodan ajasta, kotirintaman näkökulmasta. Polvan mukaan kotirintamasta ei ole puhuttu tarpeeksi ja kun hän arvelee, että 2020-luvulla ei ole elossa enää ketään, joka muistaisi asiat itse, hän katsoi asiakseen kirjata ylös muistoja ajoilta.
Kaikkea ei Polvakaan enää tarkkaan muista, mutta paljon kuitenkin, ja onhan tämä melkoista sisukkuuden juhlaa. Polva kestää lapsineen puutetta ja kärsimystä vaikka millä mitalla. Ei ihme, että oma mummoni on edelleen lähes satavuotiaana käsittämättömän sitkeä, eikä ihme, että tuon ajan lapsilla on kammottavia kehityksellisiä traumoja.
Elettiin kotirintamalla... on vaikuttava muistelmakirja, kannattaa kyllä lukea jos sota-ajan olot kotirintamalla kiinnostavat.
Mielenkiintoisia tapauksia Anni Polvan elämästä! Kirjaa lukiessa tuntui, kuin hän olisi jutustellut minulle: tosi elävältä tuntui. On hyvä tietää, miten ahtaalla ihmiset tuolloin olivat, ja silti pärjäilivät.