Maailman laita

by Antti Hyry

Lainaus Helena Anhavan kirjoituksesta lehteen Arvosteleva

"Pietari lähtee viemään appea kalaan; paluumatkalla nousee iso myrsky, Pietari pelkää. Perävene irtoaa, kompassi on poissa. Miten kuten tunaroimalla päästään rantaan ja sieltä kesämökille jossa odottaa vaimo ja puolikymmentä lasta, vastaleivotun tuoksu ja kuuma sauna.

Hyry on jotenkin ärhäkämpi 'sanomaan' kuin ennen, johtuneeko se myrskyn vai apen vastuksesta. Pelko on perustuntoja ja hyvin paljas, sekä konkreettinen hukkumisen pelko, että abstraktisempi - "kuin halvaantuminen, kuin uskon puute, kuin joku lapsena ollut kauhu hyljätyksi tulemisesta". -

Kirjassa on paljon Hyryn luonteenomaiselle lähi piirille vierasta väkeä, äkkitilanteissa tavattua. Tällöin ilmenee nautittavasti Hyry-Pietarin kyky tulla juttuun, velmuilu aina mielessä. Selkeä ja lyyrinen kirja hyvin hitaasti luettavaksi!

"Kova maa, lämmin paiste, punaruskeat pysty korvat aitan edessä. Mihin näitä hyviä ilmoja voi käyttää, hän oli koettanut miettiä. Elämän elämiseen ja miettimiseen"."

(Kirjasampo.fi)

101 pages

First published January 1, 1967