Kipinä

Tapio ja Moona #1

by Salla Simukka

Tapio matkaa vanhempiensa Hannan ja Eevan ehdotuksesta viettämään kesälomaansa Prometheus-leirille.

Tarkkailijana tunnettu Tapio ei alkuun ole itse leiristä juurikaan innoissaan., mutta leirillä Tapio kuitenkin huomaa tutustuvansa uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, ja päivät tuntuvat kuluvan liian nopeasti. Erityisesti Tapio viihtyy erään leirin apuohjaajan, Moonan, kanssa.

Genres: Young Adult, Finnish Literature

203 pages, Paperback

First published January 1, 2006

About the author

EN: Salla Simukka is Finnish writer and translator who lives in Tampere. She has studied Nordic philology, Finnish language, general literature, creative writing and women's studies at the University of Turku.

Besides books, Simukka writes book reviews for the newspapers Helsinkin Sanomat and Hämeen Sanomat.

FI: Salla Simukka on Tampereella asuva suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on opiskellut Turun yliopistossa pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, luovaa kirjoittamista ja naistutkimusta.

Kirjojen lisäksi Simukka kirjoittaa kirja-arvosteluja Helsingin Sanomiin ja Hämeen Sanomiin.

Reviews

[Kiki · Rating 4 out of 5]

4.4.2018
Luin kirjan yhdeltä istumalta, hirveä ikävä kesää. Tästä tuli tosi hyvä mieli ❤️

7.5.2024
Viime lukukerran jälkeen olen käynyt protuleirin, ja oli hauska huomata, miten kirjan leirillä tehtiin samoja tai samankaltaisia harjoituksia kuin omalla leirilläni.
Tuntuu hassulta, että protuleiristä kertovia kirjoja ei ole Kipinän lisäksi osunut omiin silmiini yhtäkään, vaikka protuleirit kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Riparille sijoittuvia kirjoja muistelen lukeneeni useammankin.

En muista Tapio ja Moona -sarjaa kovin tarkasti, vaikka koko sarjan olen joskus lukenut, täytyy ehkäpä lukea loputkin osat uudelleen.

[Elsi · Rating 5 out of 5]

Jostain syystä tää sarja on aiemmin jäänyt kirjaston hyllyyn sillä ennakko-oletuksella, ettei olisi mun tyyliä. Sekä Tapio että Moona kuitenkin valloittivat mun sydämen heti ensimmäisiltä sivuilta asti, ja kesäiseen leirifiilikseen oli ihana uppoutua muutamaksi tunniksi. Kirjassa käsiteltiin nuorten ennakkoluuloja toisistaan mielenkiintoisella tavalla. Simukka yhdistelee huumoria, tunteikasta pohdintaa ja nuoruuden vaikeuksia taidolla ja maustaa tarinaa ihanan raikkaalla sateenkaarisilauksella. Ehdottomasti iski tähän lukijaan! Virkistävää lukea tytön ja pojan välisestä ystävyydestä ilman romanssia, tällaisia nuortenkirjoja maailma kaipaa enemmän.

[Anna · Rating 4 out of 5]

Bongasin tämän suomalaisen seurakunnan vaihtohyllystä. Oli mielestäni tosi kiva ja viihdyttävä. En tiedä oikein mitä jäi puuttumaan, mutta jotain ehkä. Kivaa oli, että kerrankin näytettiin että tytöt ja pojat voi myös olla ystäviä. En tiedä miten sitten ystävyyssuhde kehittyy myöhemmissä sarjan kirjoissa, mutta tästä pidin kovasti. Taidan lähettää siskontytöille luettavaksi :)

[Xim · Rating 5 out of 5]

Tämä kirja toi minulle kaikki leirimuistoni pintaan. Pystyin samaistumaan kirjaan paljon ja olisi ollut kiva lukea kirja vielä nuorempana. Simukka nosti paljon tärkeitä asioita esille ja sai ne mukaan suurimmaksi osaksi luonnollisesti.

[Marras · Rating 4 out of 5]

täydellistä kesälukemista

[Lotta · Rating 3 out of 5]

ehkä 2,5 tähteä. oli ihan hyvä, mutta ootin vähän parempaa.

[Minttu☆ · Rating 3 out of 5]

3,25☆

ei mitenkää erikoine, luin vaa koska nää on täs protuleirillä. ihan kiva ja mukava. hauskaa oli tää samaistuttavuus protun kautta

[Heli · Rating 3 out of 5]

Nuortenkirjailijavelho Salla Simukan Kipinä on ilahduttavan positiivinen romaani Prometheus-leirillä olevista nuorista. Tapahtumat kulkevat leirin tahdissa, ja kahdeksan leiripäivän jälkeen nuoret ovat tulleet lukijalle yhtä tutuiksi kuin toisilleen. Tuttuudella tarkoitan myös sitä, ettei tässä kirjassa välttämättä ole mitään kovin uutta ja ihmeellistä vaan ennemminkin miellyttävää, tyrkyttämätöntä hyvänmielentarinointia.

Päähenkilö on tutkijahenkinen tarkkailija Tapio, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan. (Mahtavaa, ettei ollut käytetty näkökulmatekniikkaa ja päästetty useampia leiriläisiä ääneen samassa kirjassa.) Tapion ajatusten lisäksi päästään kurkistamaan apuohjaaja Moonan leiripäiväkirjaan. Vaikka Tapio suhtautuu hieman skeptisesti ryhmäytymiseen ja siihen, kuinka jaksaa viettää kahdeksan päivää sosiaalisessa seurassa, hän löytää leiriltä hyvän ystävän. Vai kenties jotain muuta?

Elämänkatsomusleirillä kun ollaan, romaanissa sivutaan useita suuria kysymyksiä. Pohdiskelevainen Tapio saa paljon mietittävää. Hämmästyttävää, kuinka paljon tähän lyhyeen kirjaan on saatu mahdutettua päähenkilöitten elämäntapahtumia, muistoja, kipupisteitä ja muita taustatietoja. Mukavan psykologinen sarjan aloitus, joka innostaa lukemaan muutkin osat.

[Matti Karjalainen · Rating 3 out of 5]

Salla Simukan "Kipinä" (WSOY, 2006). Tapio ja Moona -sarjan avausosa, kertoo yläkoulua käyvästä Tapiosta ja seitsemäntoistavuotiaasta Moonasta, jotka tutustuvat toisiinsa kesäisellä Prometheus-leirillä. Syrjäänvetäytyvän pojan ja leirin apulaisohjaajana työskentelevän tytön välille syntyy ystävyyssuhde, joka syvenee sitten ihastukseksi - vai syveneekö sittenkään? Sitä joutuvat molemmat pohdiskelemaan kahdeksan päivää kestävän leirin aikana, aivan kuten monia muitakin asioita.

Simukka kertoo tarinaa eteenpäin molempien päähenkilöittensä näkökulmasta. Tapio toimii leijonanosan ajasta kertojanäänenä, kun taasen Moonan tuntemuksia kuvataan päiväkirjamerkintöjen kautta. Nuorisokuvaus on hyvin realistista ja henkilöhahmot uskottavia.

Leirillä ei tapahdu sinänsä paljon, mutta protulaisten kautta lukijalle tarjotaan pohdiskeltavaksi elämänkatsomuksellisia kysymyksiä yhdeltä jos toiseltakin kantilta. Valmiita vastauksia ei kuitenkaan anneta, mikä on ainoastaan hyvä asia, mutta toisaalta muutamaan teemaan olisi voinut syventyä enemmänkin.

"Kipinä" oli sen verran hyvä nuortenromaani, että tulen mitä todennäköisemmin jatkamaan Tapion ja Moonan vaiheiden seuraamista.

[Matti · Rating 3 out of 5]

Hyvä mieli tästä tulee. Salla Simukka esittelee Tapion ja Moonan, viehättävät nuoret, jotka alkavat rakentaa ystävyyttään Prometheus-leirillä. Tarinan muodostaa oikeastaan vain leirin kulku, juuri sellaisena kuin omat ohjaamani kaksitoista leiriä olivat. Hämmentävän realistisesti kuvattuna. Eihän sellainen voi olla romaanin juoni?? Eikö siitä pitäisi tulla joko mitättömän arkinen tai kiusallisen tirkistelevä? Mutta Simukka onnistuu, koska uskaltaa luottaa kokemaansa: kaikkea tätä inhimillistä kasvua ja ihmsenä olemisen pohdintaa viikon leirille ihan totta mahtuu, tarina on siellä jo ja se tarvitsee vain poimia esiin. Ja kertoa yksinkertaisella, hallitulla rytmillä. Ja luoda kaikki ne henkilöhamot, ja pitää niiden kuvaus kurissa niin, että muutokset tuntuvat uskottavilta.