Mari Mörö kirjoittaa luontevaa proosaa elämän arkisista ehdoista:perheestä,ihmissuhteista,yksinäisyyden ja nuoruuden painosta. tummasävyiset kertomukset liikkuvat pääosin sisä-Suomen pienissä kaupungeissa,välillä käydään ruotsinlaivalla ja Torontossa. Mörön ihmiset ovat lihaa ja verta,toimeentulosta kamppailevia nuoria ja aikuisia.
Voi harmi, olisin halunnut pitää näistä enemmän! Mörö on mielenkiintoinen kirjailija, mutta jos tämä olisi ensimmäinen lukemani hänen kirjansa, tuskin tarttuisin toiseen. Yleensä pidän arjesta kumpuavista tarinoista, mutta nämä menivät turhankin arkisiksi, jotta olisin jaksanut innostua.