Yhden Yön tarina

by Olli Lindholm, Ilpo Rantanen

Suomirockin kivijalkaan 20 vuotta kuuluneen Yö-yhtyeen tarina laulusolisti Olli Lindholmin silmin ensimmäisestä hitistä viime vuosien suursuosioon saakka – alamäkiä unohtamatta.

Yö-yhtye kohosi Suomen suosituimpien yhtyeiden joukkoon vuonna 1983 kappaleillaan Likaiset legendat I ja Särkynyt enkeli. Alle parikymppiset Satakunnan kollit saivat kotiseudulta pian rinnalleen Neumannin vetämän Dingo-yhtyeen, jonka jälkeen puhuttiin jo suomirockin vallanneesta Pori-ilmiöstä.

20 vuotta myöhemmin Yöllä on takanaan jo useampia menestyslevyjä sekä tuhansia keikkoja kaikkialla Suomessa. Vuosiin mahtuu myös vaikeita miehistönvaihdoksia ja aikoja, jolloin bändi on ollut lähellä tiensä päätä. Jokaisesta alamäestä on kuitenkin noustu ja aina on riittänyt runsaasti uskollisia faneja, jotka ovat seuranneet tiiviisti bändin tekemisiä. Tuorein osoitus Yön suosiosta tuli helmikuussa 2003, kun Yön uusin Rakkaus on lumivalkoinen -levy palkittiin ensimmäisen viikon jälkeen Suomen albumilistan kärkisijalla.

Yhden Yön tarinan kertoo Olli Lindholm, ainoa alkuperäisestä kokoonpanosta tähän päivään jatkanut jäsen, jolle Yö-yhtyeestä on tullut selkeästi elämäntyö. Satakunnasta Tampereelle kotiutunut rokkari valottaa Yön laulujen syntyhistoriaa, kertoo lämpimästi yhtyeen tärkeistä hetkistä, mutta puhuu myös rehellisesti rokkitähden, perheenisän ja työmiehen elämän törmäyksistä.


Takakansi:

"Lukeudun niihin ihmisiin, jotka ovat suuren osan elämästään tuhlanneet sellaisten asioiden murehtimiseen, joita ei lopulta ole edes koskaan tapahtunut."

YÖ kohosi Suomen suosituimpien yhtyeiden joukkoon vuonna 1983 kappaleillaan Likaiset legendat I ja Särkynyt enkeli.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Yöllä on takanaan useita menestyslevyjä sekä tuhansia keikkoja kaikkialla Suomessa. Vuosiin mahtuu vaikeita miehistönvaihdoksia ja aikoja, jolloin bändi on ollut lähellä tiensä päätä. Jokaisesta alamäestä on kuitenkin noustu ja aina on riittänyt runsaasti uskollisia faneja, jotka ovat seuranneet tiiviisti Yö-yhtyeen tekemisiä.

Nyt Yö on suositumpi kuin koskaan. Nyt Yö soi paremmin kuin ikinä.

"Kriisi ohi. Kaikki hyvin? Ei. Miksi ei? En tiedä."

Yhden Yön tarinan kertoo Olli Lindholm, ainoa alkuperäisestä kokoonpanosta tähän päivään saakka jatkanut jäsen. Hän valottaa Yön laulujen syntyhistoriaa, kertoo lämpimästi yhtyeen tärkeistä hetkistä, mutta puhuu myös rehellisesti rokkitähden, perheenisän ja työmiehen elämän yhteentörmäyksistä.

Yhden Yön tarina on suomalaisen miehen selviytymistarina, josta luettavaa löytävät muutkin kuin yhtyeen innokkaimmat fanit. Se on Ollin mollivoittoinen monologi.

"Mikään positiivisen ajattelun oppikirja tämä ei ole."

"Synkkiä ajatuksia ja hauskoja kommelluksia." -Olli

Genres: Music

255 pages, Hardcover

First published January 1, 2003

Reviews

[Olli-Pekka · Rating 3 out of 5]

Paikoitellen Yön musiikki on niin murheellista, että minun on aina ollut vaikea suhtautua sellaiseen rypemiseen vaikka yhtyeestä pidänkin. Nyt ymmärrän ettei murhe ole kuitenkaan tarkoitushakuista. Bändissä vaan sattuu vaikuttamaan poikkeuksellisen surumieliset artistit. Kirjakin on kirjoitettu niin syvällä mollissa, että se alkaa jo välillä hymyilyttää.

[♡Piritta · Rating 3 out of 5]

Viihdyttävä kirja, ja ilmeisesti myös kiitettävän rehellistä tilitystä. Kaikesta päätellen Ollin ratkaisu jättää alkoholi sitä paremmin kestäville tai kohtuukäytön hallitseville oli oikea, ja peukut pystyyn että päätös pitää myös tulevaisuudessa! Mikään erityinen Yö-fani en ole kyllä koskaan ollut, mutta on heillä toki muutama koskettava kappale. Enemmän tykkään vanhemmista kuin uusista hiteistä. Harmittava puoli kirjassa oli se, että kuvista kerrottiin vain minkä levyn kuvauksissa ne oli otettu, mutta kuvissa olevia henkilöitä ei useimmiten mainittu ollenkaan. Hankalaa ihmiselle, joka tuntee Yön jäsenistä ulkonäöltä vain Ollin ja Jussin... Kirjan tekstissä kuvattiin ajoittain vähän bändin jäsenten ulkonäköäkin sen lisäksi, että kerrottiin kuka bändissä minkäkin levyn tekovaiheessa vaikutti ja kuka potkittiin pihalle (ja joistakin henkilöitä oli kuva myös yksittäin, ja siinä yhteydessä kerrottiin sitten nimikin), mikä auttoi hiljalleen kirjan kuluessa hahmottamaan kuka missäkin bändikuvassa todennäköisesti on. Ei huono, mutta ei myöskään mikään elämää suurempi teos.

[Timo · Rating 5 out of 5]

Tinkimätön omaelämänkerta omanlaisestaan artistista. Pauhaa niin duurissa kuin mollissa, mutta enimmäkseen jälkimmäisessä. Kuten suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu.