Mikä on perheen merkitys yhteiskunnassa? Millä tavalla ruoka on osa kulttuuria? Miten kulutus muokkaa persoonallisuuttamme? Sosiologian tutkimuskohde on sosiaalinen. Sosiologia tutkii sosiaalista maailmaa eli niitä tapoja, joilla ihmiset asettuvat osaksi yhteisöjään ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Sosiologian kiinnostuksen kohteet vaihtelevat yksilöiden arkielämästä maailmanlaajuisiin kysymyksiin, esimerkiksi kansainvälistyvään talouteen tai ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin. Sosiaalisessa tarkastelussa kirjassa lähdetään liikkeelle yksilöstä. Sitten edetään ryhmiin, niistä kansallisvaltioon ja moderniin yhteiskuntaan ja edelleen globaaliin järjestykseen, maailmanyhteiskuntaan. Miten yksilö asettuu yhteisön jäseneksi ja millaisia nämä yhteisöt nykyaikana ovat (media, kansallisvaltio, maailmanyhteiskunta)? Teoreettiset perinteet ja keskeisiä käsitteitä tuodaan esiin yksilöstä maailmanyhteiskuntaan etenevän kehyskertomuksen sisässä. Vaihtoehtoisia teoreettisia ratkaisuja esitetään käytännönläheisesti ja lukijan arkiymmärrykseen vedoten. Kirja on pääsykoekirjaksi ja perusopintoihin soveltuva selkeä ja monipuolinen johdatus sosiologiaan. Teos on ilmestynyt myös ruotsinkielisenä, ks. Sociologi.
Pakkohan tälle on antaa vitonen, koska elin tän kirjan kanssa kaksi kevättä symbioosissa (ja koska sen kymmenen kerran tankkaamisen jälkeen pääsin sisään sosiologiaan), mutta myös ihan siksi, ettei mikään yleisteos sosiologiasta ole tän kirjan jälkeen tuntunut yhtä selkeältä. Kaikki, mitä huuhaa-yhteiskuntatieteestä voi tiivistää, on tiivistettynä tässä. Nostalgia! Tekisi melkein mieli lukea taas.
Vaivana yleinen oppikirjatauti: liika tiiviys. Mieluummin vähemmän paremmin kuin kaikki juostenkusten läpi. Esimerkiksi käsitettä "symbolinen väkivalta" ei selitetty lainkaan, vaikka se mainittiin toistuvasti. "Biovalta" sentään määriteltiin, mutta tavalla joka ei lainkaan erottanut sitä vallan käsitteestä yleensä.
Tietty tendenssi myös paistoi läpi. Esimerkiksi tasa-arvo-ongelmia käsiteltäessä puhuttiin ainoastaan naisten kohtaamasta syrjinnästä, minkä teki herkullisemmaksi se, että pari aukeamaa taaksepäin puhuttiin eri yhteydessä asevelvollisuudesta. Toisaalta tämä hienosti havainnollisti sortavien rakenteiden näkymättömyyttä jopa sorron kohteille itselleen, ovathan kirjan kirjoittaneet Kimmo & Kimmo.