What do you think?
Rate this book
Tilkka
Vika löytyy aina ihmisestä itsestään. (Takala)
Käveleminen on kävelemistä, rööki spadduu, laastarit laastaria ja kama kamaa. (Ahonen)
Miksi lompakon kolikkotaskussa on perhonen. (Kuula)
Keskussotilassairaala tyhjenee viikonlopuksi. Päivystävälle osastolle jää Veikko Takala, jonka käsivartta halkoo seitsemänkymmentä vuotta vanha arpi. Se on ummessa, toisin kuin monet muut elämän jättämät haavat.
Takala saa seurakseen Ahosen, ampumaharjoituksessa oikean ja vasemman sekoittaneen nuorukaisen. Ahosta odottaa mahdollinen kotiuttaminen ja kotona Korsossa rahojaan kaipaavat velkojat, joilla ei ole tapana tehdä maksusuunnitelmia.
Viimeisenä saapuu kuulonsa, puhekykynsä ja muistinsa menettänyt jääkäri, Samuli Kuula. Jotain on tapahtunut kotona, varuskunnassa ja suuressa sotaharjoituksessa, pienellä kuopalla. Muistaakseen Kuulan on tehtävä matka. Sisäinen ja ulkoinen.
Kyrö antaa äänen armeijan sopeutumattomille ja liian hyvin sopeutuville, varusmiehille, joille annetaan hernekeiton ja näkkileivän sijaan kourallinen uni- ja psyykelääkkeitä. Kolmen kertojan kohtalot kietoutuvat hiljalleen toisistaan riippuvaisiksi. Pääosaan nousee nuorten miesten ohi kuitenkin vanhus. Mies, jolle elämä on kestävyysjuoksua. Eikä hän aio olla sen juoksun jänis.
Käveleminen on kävelemistä, rööki spadduu, laastarit laastaria ja kama kamaa. (Ahonen)
Miksi lompakon kolikkotaskussa on perhonen. (Kuula)
Keskussotilassairaala tyhjenee viikonlopuksi. Päivystävälle osastolle jää Veikko Takala, jonka käsivartta halkoo seitsemänkymmentä vuotta vanha arpi. Se on ummessa, toisin kuin monet muut elämän jättämät haavat.
Takala saa seurakseen Ahosen, ampumaharjoituksessa oikean ja vasemman sekoittaneen nuorukaisen. Ahosta odottaa mahdollinen kotiuttaminen ja kotona Korsossa rahojaan kaipaavat velkojat, joilla ei ole tapana tehdä maksusuunnitelmia.
Viimeisenä saapuu kuulonsa, puhekykynsä ja muistinsa menettänyt jääkäri, Samuli Kuula. Jotain on tapahtunut kotona, varuskunnassa ja suuressa sotaharjoituksessa, pienellä kuopalla. Muistaakseen Kuulan on tehtävä matka. Sisäinen ja ulkoinen.
Kyrö antaa äänen armeijan sopeutumattomille ja liian hyvin sopeutuville, varusmiehille, joille annetaan hernekeiton ja näkkileivän sijaan kourallinen uni- ja psyykelääkkeitä. Kolmen kertojan kohtalot kietoutuvat hiljalleen toisistaan riippuvaisiksi. Pääosaan nousee nuorten miesten ohi kuitenkin vanhus. Mies, jolle elämä on kestävyysjuoksua. Eikä hän aio olla sen juoksun jänis.
335 pages, Hardcover
First published January 1, 2003
1 person is currently reading
22 people want to read
About the author
Tuomas Kyrö
41 books109 followersTuomas Kyrö is a Finnish author and comic book illustrator.
FI: Tuomas Kyrö on suomalainen romaaneja, kolumneja, pakinoita, draamaa sekä sarja- ja pilakuvia tuottanut kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä. Kyrö on palkittu muun muassa Kalevi Jäntin rahaston palkinnolla vuonna 2005 ja Nuori Aleksis -palkinnolla 2006. Hänen teoksensa Liitto oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2005. Kyrö oli Eeva Joenpellon kirjailijakodin ensimmäinen stipendiaatti vuosina 2005–2009. Nykyisin hän asuu perheineen Janakkalassa.
FI: Tuomas Kyrö on suomalainen romaaneja, kolumneja, pakinoita, draamaa sekä sarja- ja pilakuvia tuottanut kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä. Kyrö on palkittu muun muassa Kalevi Jäntin rahaston palkinnolla vuonna 2005 ja Nuori Aleksis -palkinnolla 2006. Hänen teoksensa Liitto oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2005. Kyrö oli Eeva Joenpellon kirjailijakodin ensimmäinen stipendiaatti vuosina 2005–2009. Nykyisin hän asuu perheineen Janakkalassa.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 7 of 7 reviews
March 12, 2021
Kyrö is undeniably at his best in short prose. His stints as a TV panelist, radio shows, columns and strip comics have all drawn from the same tradition, and fortified his position among the foremost Finnish humourists (and novelists) of his time.
But the longer his novels grow, the less complete they seem. Often, as is the case with Mielensäpahoittaja/The Grump -series and The Beggar & The Hare, the novels appear composed from several independent, small fragments that would have worked best as individual stories, often ranging between one to three pages, and never longer than a chapter.
Putting them together makes for absurd, disconnected and even awkward storytelling that all too often gives his characters a wholly unsympathetic glow. On the other hand, Liitto is the longest and most complete of his works I've yet read and one I found myself quite satisfied about having read. Yet I did not greatly enjoy reading it, and though I reviewed it favourably, such accusations as "another dreary book about the miserable lives of dreadful people" are easier to understand than it's winning of Finland's most prestigious literary award.
Tilkka stands somewhere in the middle. Three men meet at a military hospital, each with his own story, told in separate segments that don't as much intertwine as they intersperse, but the whole feels more intact than much of his bibliography.
Though the atmosphere is lighter than on Liitto, Kyrö keeps the idea of best comedy being born from misery so deep all you can do is laugh, much too close to his heart. Just because a character finds humour in his own situation, does not mean the reader will.
Less global internet phenomenons/celebrities, or at least satirizing said phenomenon in itself, instead of using it as means to get to the satirized point, and a few more symphatetic characters in general wouldn't hurt either.
But the longer his novels grow, the less complete they seem. Often, as is the case with Mielensäpahoittaja/The Grump -series and The Beggar & The Hare, the novels appear composed from several independent, small fragments that would have worked best as individual stories, often ranging between one to three pages, and never longer than a chapter.
Putting them together makes for absurd, disconnected and even awkward storytelling that all too often gives his characters a wholly unsympathetic glow. On the other hand, Liitto is the longest and most complete of his works I've yet read and one I found myself quite satisfied about having read. Yet I did not greatly enjoy reading it, and though I reviewed it favourably, such accusations as "another dreary book about the miserable lives of dreadful people" are easier to understand than it's winning of Finland's most prestigious literary award.
Tilkka stands somewhere in the middle. Three men meet at a military hospital, each with his own story, told in separate segments that don't as much intertwine as they intersperse, but the whole feels more intact than much of his bibliography.
Though the atmosphere is lighter than on Liitto, Kyrö keeps the idea of best comedy being born from misery so deep all you can do is laugh, much too close to his heart. Just because a character finds humour in his own situation, does not mean the reader will.
Less global internet phenomenons/celebrities, or at least satirizing said phenomenon in itself, instead of using it as means to get to the satirized point, and a few more symphatetic characters in general wouldn't hurt either.
October 30, 2021
Kuunneltuna mukavaa ajanvietettä. Kirja kertoo erilaisista miehistä, jotka tutustuvat sotilassairaalassa. Kyrölle tyypillisesti yksi urheilusta intoileva vanha ukkokin on päässyt paikalle. Kirja soljui mukavasti eteenpäin ja viihdytti, toimi siis tarkoitukseensa.
December 31, 2020
Mainio tarinoiden kokoelma, joka sisältää kivan twistin.
July 21, 2024
Polveileva tarina samassa sairaala huoneessa risteävistä elämäkohtaloista. Välillä rullaa hyvin, Kyrön huumori kutkuttaa, toisinaan maneerit tuottavat kitkaa.
July 30, 2025
Mielensäpahoittaja muutamalla ylimääräisellä "vitulla" ja huumeilla. Vähällä oli, etten jättänyt kesken
January 6, 2015
Did not really enjoy this book at all. Did not finish it.
May 1, 2015
Niin tylsä että kesken meinasi jääjä lukematta. Kahlasin kuitenkin loppuun. Ei kyllä kovin ihmeellinen tarina.
Displaying 1 - 7 of 7 reviews