Saatanan lapset on väkevä kasvutarina kahdeksasluokkalaisesta Siiristä ja tämän tutustumisesta satanismiin kokeneemman Marikan opastuksella. Kertomus perustuu tositarinoihin 1990-luvun ja 2000-luvun alun Suomesta. Samalla se kuvaa julkisuudessa vähän tunnettua teistisen ja traditionaalisen satanismin suuntausta.
Mitähän tästä nyt tulisi oikein ajatella. Rakenteeltaanhan tämä on hyvin perinteistä eksploitaatiota, juoni on pelkkä kehys, jolla hatarasti pohjustetaan shokeeraavia tapahtumia. Jotta sellainen toimisi, tulisi hahmojen olla jotakin muuta kuin paperinohuita. Jonkinlaiseksi propagandamateriaaliksihan tämä on kirjoitettu, mutta on jäänyt ajassa jonnekkin milleniumin vaihteeseen ja tuskin vetoaa nykyaikaisiin nuoriin. Huominarvoistahan tässä on se, kuinka räikeästi tässä apinoidaan ysärin Saatana kutsuu minua-dokkarin tarinaa :D