Köyhää kansaa

by Minna Canth

Köyhää kansaa ilmestyi jouluksi 1886. Minna Canth käsitteli köyhyysloukkua, syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia. Hän kritisoi sekä yhteiskunnan kyvyttömyyttä huolehtia heikoista jäsenistään että parempiosaisten itsekkyyttä. Juhani Aho luonnehti Keski-Suomi-lehteen kirjoittamassaan arviossa teoksen vaikutusta puistattavaksi.

Pienoisromaanin yhteydessä julkaistaan Minna Canthin vuonna 1891 kirjoittama omaelämäkerta, joka taustoittaa kertomusta Mari Holpaisen ja hänen perheensä tragediasta. Köyhää kansaa on kirjoitettu harvinaisen empaattisesti ja koskettavasti, sillä kirjailija kuvasi naispäähenkilön psyykkisiä ongelmia omien kokemustensa kautta.

Genres: Classics, Audiobook, Finnish Literature, Fiction, Novels

113 pages, Paperback

First published January 1, 1886

About the author

Minna Canth, born Ulrika Wilhelmina Johnsson, 19 March 1844 – 12 May 1897) was a Finnish writer and social activist. Canth began to write while managing her family draper's shop and living as a widow raising seven children. Her work addresses issues of women's rights, particularly in the context of a prevailing culture she considered antithetical to permitting expression and realization of women's aspirations. Her play The Pastor's Family is her best known. In her time, she became a controversial figure, due to the asynchrony between her ideas and those of her time, and in part due to her strong advocacy for her point of view.

Minna Canth is the first woman to receive her own flag day in Finland, starting on 19 March 2007. It is also the day of social equality in Finland.

Reviews

[Annamariah · Rating 4 out of 5]

Luettuani Minna Maijalan kirjoittaman elämäkerran Herkkä, hellä, hehkuvainen - Minna Canth päätin vakaasti tutustua tarkemmin Canthin tuotantoon, johon olin perehtynyt aiemmin vain kolmen näytelmän ja yhden novellin verran.

Köyhää kansaa on vaikuttava teos, mutta sitä on turha lukea viihdyttävän tarinan toivossa. Minna Canthin realististen teosten tarkoituksena oli tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja herättää ihmiset toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. Canth itse puolusti kirjoitustapaansa seuraavasti kirjeessään Elis Bergrothille syyskuussa 1886:

Tuo realistinen kirjoitustapa Teitä inhottaa, pastori Bergroth. Kuinka hyvin Teitä ymmärrän, enkä sittenkään voisi toisin kirjoittaa. Onko minun syyni, että elämässä on ei ainoastaan kaunista, mutta myöskin rumaa. Kirjailijan tulee olla rehellinen ja tuoda esiin kaikki juuri semmoisena kuin se on, ei kaunistaa mitään. Kaunokirjallisuuden tulee olla kuvastimena, joka ihmisille näyttää, minkälaisia he ovat. Hävetä heidän pitääkin, pastori Bergroth, se on juuri tarkoitus. Muuten ne eivät tapojaan paranna.

Köyhää kansaa kertookin juuri köyhien kurjasta kohtalosta. Holpaisen Mari on köyhä perheenäiti, jonka mies ei tahdo löytää palkkatyötä, minkä seurauksena heidän lapsensa näkevät nälkää. Mari koettaa löytää ompelustyötä tienatakseen edes muutaman lantin, mutta on itse luhistumaisillaan valvottuaan yökaudet sairasta pienokaista hoitaen ja annettuaan suurimman osan ruoasta lapsilleen ja miehelleen. Rahat eivät riitä vuokraan, ruokaan, vaatteisiin tai lääkkeisiin. Apua yritetään saada työtä tekemällä ja kerjäämällä, mutta sitä ei saada riittävästi. Lyhytromaanissa kerrotaan kuopiolaisten rautatietyöläisten surkeasta asemasta ja Harjulan vaivaistalon kammottavista olosuhteista.

Canth kritisoi vahvasti myös sitä, miten Herran tahtoon alistumista ja "kärsimyksen kirkkainta kruunua" pidettiin köyhälle kuuluvana osana. Pastorin ja tohtorin keskustelussa käydään näinkin radikaali sananvaihto:

»Mutta hänen kärsimisensä saattavat olla muille neuvoksi ja varoitukseksi.»

»Joka ei muulla tavalla voi sielunsa autuutta saada, kuin toisen ihmisen kärsimisen kautta, niin menköön hän sitten ennemmin helvettiin. Suokaa anteeksi, pastori, mutta tämmöinen on minun uskontoni.»

[Heta K · Rating 3 out of 5]

Juonellisesti yksinuottinen, ankara ja kurja kertomus, jota ei olekaan viihdyttämistarkoituksessa kirjoitettu, vaan herättelemään ajan köyhäin kurjuuteen. Inhorealistinen mutta empaattinen ja uskottava.

[Elina Mäkitalo · Rating 2 out of 5]

Ei ollut aivan minun juttuni. Jälleen kerran tämä suomalaisen kirjallisuuden piirre että kaikki kuolee ja kaikki on paskaa iskee jälleen. Tietysti kirja on kirjoitettu eri ajassa kuin nyt mutta silti. Myöskin kirjassa käytettyyn kieleen oli vaikea päästä sisälle ja se huononsi kirjaa, tämäkin toki liittyy elettyyn aikaan. Silti nämä piirteet olivat se syy miksi kaksi tähteä.

Helmet- haasteen toinen kierros: 11. Kirja kertoo köyhyydestä.

[Johannes · Rating 3 out of 5]

25/25, lukuhaasteen täyttäminen meni viimeisille tunneille. Synkkä, masentava lopetus, mutta sellaista tulee kai naturalismin ollakin.

[Kirjoihin kadonnut || Johanna · Rating 3 out of 5]

Canth pureutuu tässä lyhyessä, mutta ravisuttavassa novellissa köyhyyteen, köyhän vaikeaan asemaan ja mielenterveyteen. Kurjuutta huokuu joka rivi, eivätkä ihmisen mahdollisuudet ole kummoiset sieltä kurjuudesta nousta. Vaivastalokin vaikutti lähinnä rangaistuslaitokselta olosuhteineen. Kuten lääkärikin tuumaa, voisi ongelmat poistaa, jos olisi halua yhteiskunnan ja säätyläisten osalta. Ensimmäinen askel olisi poistaa köyhyys ja töitä kaikille.

Vahvasti yhteiskunnallisesti kantaaottava, kuten kaikki Canthiltä tähän asti lukemani teokset. Köyhää kansaa on jopa inhorealistinen köyhän arjen kuvauksessaan, siksipä se tekeekin suuren vaikutuksen. Eikä Canth tarjoa tässäkään tarinassa varsinaista ratkaisua ongelmiin, joihin pureutuu, mikä aiheuttikin aikalaislukijoissa voimakkaita reaktioita. Sovinnollisia juoniratkaisuita ei Köyhästä kansasta löydy. Canth kuvaa työläisiä vähemmän idealisoidusta näkökulmasta, mitä aiemmin Suomessa oli pyritty tekemään. Suomalainen työläinen ei ole Paavo, joka lisää leipään puolet petäjäistä ja kääntää toisenkin posken, eikä Matti, joka sisulla kestää kaiken kurjuuden. Canthin kuvaa työläisiä ja työväkeä realismin tyylillä, välttämättä vaikeita aiheita, toki hieman kurjuutta liioitelle. Holpaisten perheellä ei ole enää edes poskea mitä kääntää ja kurjuuden kärsimiselläkin on rajansa. Lohtua löytyy vain lähimmäisenrakkaudesta ja kanssaihmisistä, jotka antavat omasta vähästäänkin. Minna Canth halusi realismin keinoin paljastaa epäkohtia yhteiskunnasta, ja sen hän todella teki.

[Amanda Alexandra · Rating 4 out of 5]

Minna Canthilla on ainutlaatuinen kyky kuvata ja nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia, jotka tuntuvat valitettavan monesti olevan keskiössä yhä nykypäivänä. "Köyhää kansaa" on kertomus äärimmäisestä köyhyydestä, köyhien ja rikkaiden välisistä eroista sekä mielenterveysongelmista. Teos toimii myöskin muistutuksena omasta hyväosaisuudesta.

[Juuli · Rating 3 out of 5]

hauska (tai siis ei yhtään hauska) lukee miten +150v sitten on kuvattu tunteita ja mielenterveyttä 😃 juonellisesti tää oli vähän yksitoikkoinen mutta ei tän tarkotus oo ollakkaan mikään hauskuutuskirja

oon yhä siinä mun (suomen)historiaerassa niin oli mielenkiintosta lukee sen ajan kaunokirjallisuuden (ja naisen) povista tästä ajasta

[Laura · Rating 4 out of 5]

Lohduton tarina 1800-luvun lopun Suomesta, köyhyydestä, kurjuudesta ja mielenterveydestä. Siitä, miten koko elämän perusedellytykset jakautuvat epätasaisesti, siitä, miten niillä, keillä on, ei ole mitä antaa, mutta nekin antavat vähästään, kenellä mitään ei ole. Jollain tapaa ikiaikainen ja ajaton tarina, jonka ei enää tässä ajassa tahtoisi olevan totta.

[Päivi Metsäniemi · Rating 4 out of 5]

Tämän äärimmäisen kurjuuskirjan tärkein sanoma on muistuttaa meitä tämän päivän yltäkylläisyydessä eläviä siitä, että tästä ajasta on silmänräpäys. Nopealukuinen, elävä, hurja kuvaus köyhyydestä, nälästä, sairaudesta, kuolemasta ja hulluudesta.

[Sisuhukka · Rating 3 out of 5]

Kuuntelin tämän Ylen äänikirjana. Vaikuttava kuvaus, välillä jopa kauhutarinan tuntua, mikä yllätti.

[voodoocactus · Rating 4 out of 5]

Written almost 140 years ago, this is a biting look at a poor family's struggles. What makes it even more heartbreaking is that almost everything Canth writes is still valid today. Nothing has changed as people in power still feel completely sincere in declaring that poor people are responsible for their own plight; have chosen it, in fact, and all they need to do to get better (aka richer) is to just bother to try.

[Heidi · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä.

Puistattavan koskettava ja synkkä kuvaus köyhyysloukussa elävästä perheestä, joka kokee koettelemuksen toisensa perään. Anni-vauvan kuolema saa sydämeni pakahtumaan. Välissä hyvin näkyvää kannanottoa varallisuuseroihin ja siitä johtuvaan eriarvoisuuteen, Canthille tuttu mielenterveysteema vahvasti mukana. Ei paras lukemani Canth, mutta ihan vaikuttava kurjuuden kuvaus tämäkin.

[Suvi · Rating 3 out of 5]

This classic Finnish novella brings forth the gap between gentry and the poor in 19th century Finland. The best way this shows is in the part where Mari Holpainen wanders around the city and sees her former employee's daughter, who is now a young woman. Although they used to be close, now the daughter doesn't recognise Mari anymore, which suggests that their relationship wasn't that personal in the first place. This scene also shows how gentry spoke Swedish back then. Mari's husband can't even talk to the doctor, because the doctor speaks Swedish.

Even other poor families can't see the distress of the family Holpainen, before it's too late. Hellu, the family's oldest daughter, is said to be quiet and satisfied. Is she satisfied or merely resigned? Her innocent childhood is practically lost, and she can already sense the anxiety of the adults. The future doesn't look too bright, especially when there are families with a worse situation, and therefore first to get help from the authorities. No matter how much outsiders would like to help, it's not always possible. If you give a bag of flour for free, how many times you have to repeat it before bankruptcy strikes?

This was interesting, but I still felt something was missing. The discussion between the doctor and the priest seemed a bit random, like Canth wanted two extra characters to talk with her mouth. She is nevertheless an interesting author, so I'll definitely continue with her works.

[MarjaHannele · Rating 3 out of 5]

Millaista on, kun perheen elämä on kurjaa ja köyhää 1800-luvun lopun Suomessa ja kaikki muuttuu lopulta vieläkin surkeammaksi. Köyhyyden kuvausta naisen näkökulmasta.

[Jaana · Rating 5 out of 5]

Teos huono-osaisuuden läpileikkaavuudesta ja kasautumisesta 1800-luvun lopulla. Sairaus, kurjuus, nälkä, naisen osa ja köyhyys kiedotaan puristavaksi päähenkilön, Mari Holpaisen ympärille. Nälkävuosien jäljet näkyivät nälän, epätoivon ja puutteen kokemuksissa. Kurjuuden naturalistisista kuvauksista huolimatta epätoivolla ei mässäilty, vaan Canthin ote oli ennemminkin empaattinen ja ymmärtävä, mikä oli kirjan rikkainta antia.

Meinasin ensin antaa 4 tähteä, mutta päädyin sittenkin 5 tähteen, sillä lopulta kirjan merkittävämmäksi heikkoudeksi korostui se, että tällaisenaan tarina tuntui osin jäävän kesken tai pintaraapaisuksi - mikä toisaalta saattoi olla hyväkin asia ottaen kurjuuden määrän huomioon.

[Jeremy · Rating 3 out of 5]

Eka kirja Canthilta jonka olen lukenut. Aika vaikuttavaa, ehkä just koska sen asenne aiheeseen. Canth ei sano enemmän kuin hän tarvitsee. (Joskus hän selittää liikkää, mut se alkuperäinen pointti on että tarina selittää itselleen). Luin "helppoa luettavaa versiota, no varmasti oli paljon muita tapahtumia tarinassa joita en lukenut, mut ehkä kun mun taso suomeksi parantuu, voin tulla takaisin lukemaan tämän uudelleen. Loppu oli ylättävästi äkkiä - en mä tiedä jos se oli Canthin valinta, vai se mukautus.

[Ilo · Rating 4 out of 5]

read this years ago n it left such an impact on me that i think abt it even now like 7 years later. i wanna reread it n own all of canths works physically but theyre kinda hard to get… i would recommend this to anyone. its a classic n her works r so important.

[Juha · Rating 3 out of 5]

Tuttua ja turvallista Canthia köyhän perheen elämästä. Mies on työtön ressukka ja nainen sekä lapset kärsivät. Omana aikanaan ollut varmasti tärkeä eriarvoisuuden esiin nostamisessa. Kuvaus Kuopion vaivaistalosta on varsin karmiva.

[Antero Tienaho · Rating 4 out of 5]

Sydäntäsärkevä. Kurjuuden, nälän ja mielen järkkymiseen kuvaus on suoraa ja koskettavaa.

[Sanna · Rating 2 out of 5]

Ylen kuunnelmana ei oikein toiminut.

[Päivi Laakkonen · Rating 2 out of 5]

Tämä oli kyllä puuduttavan tylsä. Nopealukuinen ja tarvitsin tämän Helmet-lukuhaaste 2019 viimeiseen kohtaan saadakseni sen valmiiksi. Hieman menin ehkä siitä, mistä aita oli matalin.

[Kauko Lämpö · Rating 5 out of 5]

Kuuntelin Ylen äänikirjana. Todella liikuttava kertomus köyhyydestä.

[Jasmin Rapelo · Rating 3 out of 5]

⭐️ 3,5

[Vilma · Rating 4 out of 5]

Aika traaginen mutta tosi hyvä

[Klaudia Jokela · Rating 3 out of 5]

vyöryvää patetiaa

[Kaiku · Rating 4 out of 5]

ajankohtainen

[Emma · Rating 4 out of 5]

Realistisen karu kuvaus aikansa köyhälistöstä Suomessa. Varmaan aikanaan saanut yhteiskunnallista vuoropuhelua aikaan tämmöisellä kirjoituksellaan. Minna Canth oli huikea nainen.

[Sanna Jylänki · Rating 2 out of 5]

Jostain syystä en syttynyt - jäi olo että kaksi tarinaa, joista toinen oli jotain muuta. Niin paljon kuin Minnaa arvostankin

[Echo's Journey Through Books · Rating 2 out of 5]

A quick powerful read about the poor in the world, what it does for a person and the importance of family, within about 100+ pages. Makes you wonder how lucky you are to have a good life.

(read for school)

[Veronika · Rating 4 out of 5]

3.5 stars