Verenhimo – Suomalaisia vampyyritarinoita

by Juri Nummelin (Editor), M.G. Soikkeli, Jari Tammi

Mitä, Suomessako muka ei ole vampyyreja? Niitähän on tunnetusti vain Transylvanian vuoristossa ja Yhdysvaltain eteläosissa, mutta hyvin niitä mahtuisi piileksimään myös Suomen pimeisiin kuusimetsiin. Vampyyri on myös surullinen, yksinäinen hahmo – mikä vetoaisi suomalaisiin paremmin kuin pimeässä viihtyvä, päivät nukkuva tyyppi, jolla on ongelmia hampaistonsa kanssa?

Ainakin vampyyritarinoita täällä osataan kirjoittaa. Sen todistavat Verenhimo-kirjan novellistit, jotka ottavat perinteisen hahmon ja istuttavat sen suomalaiseen maaperään tyylikkäästi ja pelottavasti. Verenhimo päivittää vampyyrimyytin monella eri tavalla: vampyyrit hallitsevat ihmisiä iilimatojen avulla, ottavat osaa seuroihin, ovat kansainvälisten lääketehtaiden koekaniineja, vaanivat ihmisiä sairaalan käytävillä. Mutta lopulta vampyyrikin ottaa ilon irti perinteisestä perjantaipullosta. Monet tarinat ottavat vauhtia myös historiasta – kuka tiesi, millaisia salaisuuksia piilee esimerkiksi Ulrika Eleonoran kirkon rakentamisessa...

Verenhimo-teoksen kirjoittajat ovat uuden polven science fiction-, fantasia- ja jännärikirjoittajia, joilla on veri hallussaan. Mukana tarina muun muassa Finlandia-palkitulta Johanna Sinisalolta sekä Runeberg-palkitulta Tiina Raevaaralta.

Tarinalistaus:
Leinonen, Anne. Surma tuli jään yli
Sinisalo, Johanna. Peili
Peltoniemi, Sari. Vain mato, matkamies maan
Salin, Petri. Isä meidän
Soikkeli, M. G. Tuo meille hautavettä jos palaat
Waltari, Mika. Muumio
Katajala, Jussi. Korpin silmät kaiken näkevät
Koskinen, Juha-Pekka. Yövuoro
Leppä, Asta. Ystäväni Leo
Thorel, Christine. Uhanalaiset
Laine, Petri. Keskiyön konsertto D-mollissa
Anttila, Leo. Kohtalo
Nevala, Heikki. Juotikkaat
Saloranta, Tuomas. Minulla on tehtävä
Mäki, Harri István. Enkeli tupakkasalongissa
Harri Erkki. Himo
Karonen, Jarmo. Leimu ja Saarni
Supinen, Miina. Kuristajakäärme
Tammi, Jari. Pojan rippijuhlat
Etelä, Harry. Vampyyrin orja
Kita, Rene. Vampyyrin lauantai
Raevaara, Tiina. Progress
Nummelin, Juri. Vampyyriviihteen historiasta

Genres: Horror, Fantasy, Short Stories, Fiction, Vampires, Finnish Literature

390 pages, Paperback

First published January 1, 2011

About the author

Juri Nummelin (s. 10. toukokuuta 1972 Rauma) on suomalainen tietokirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa pulp-kirjallisuudesta, elokuvan historiasta ja harvinaisista etunimistä sekä toimittanut useita novelliantologioita.

Reviews

[Annika Vesteri · Rating 4 out of 5]

Kyseessä oikein oiva vampyyriantologia, johon on kerätty 22 suomalaisen kirjailijan novellit. Kirjassa oli kirjailijoita monilta eri aikakausilta ihan 1900-luvun alusta nykypäivän kirjailijoihin. Kokoelmasta teki mielenkiintoisen monet eri näkökulmat, joista kirjailijat olivat vampirismia lähestyneet, oikein ilahduttavaa. Kirjaan mahtui muutama selkeä suosikki ja pari selkeää inhokkia.

Suosikit:
Anne Leinosen "Surma tuli jään yli" - Novellin alussa tunnelmaa kehrättiin todella mielenkiintoisesti ja jännitys ja mielenkiinto pysyi yllä novellin loppuun asti. Tässä novellissa vampyyrit olivatkin laumaeläimiä, jotka oli suljettu laboratorioiden häkkeihin tutkimustarkoituksiin.
Christine Thorelin "Uhanalaiset" - Myös tässä novellissa lähestyttiin vampyyreitä laumaeläiminä. Osa ihmisistä halusi hävittää ne sukupuuttoon ja luonnonsuojelijat tahtoivat suojella ja varjella niitä oman henkensä uhallakin. Karrikoiden, maalaiset tahtoivat hävittää, kaupunkilaiset säilyttää.
Rene Kitan "Vampyyrin lauantai" - Hauska, lyhyt novelli, jossa vampyyri kuvattiin säälittäväksi rääsyläiseksi, Irwinin laulu korvissa soiden.

Inhokit:
M. G. Soikkelin "Tuo meille hautavettä jos palaat" - Äh. Tylsä, outo novelli, jonka perimmäistä juttua, hautaveden etsintäjuttua en vain oikein tajunnut.
Tiina Raevaaran "Progress" - Ehkä muuten olisinkin voinut lämmetä novellille, mutta novellin loppu oli liian outo ja hämmentävä ja olisin tahtonut saada tietää enemmän tästä kuvatusta "vampyyristä", mikä se oikein oli.

4,5 tähteä.

[minnajee · Rating 3 out of 5]

Vaihtelevan tasoisia vampyyrinovelleja. Ihmissusinovelleihin verrattuna tässä varsin monessa oli muunlaista veren imemistä kuin perinteistä vampyyriäksöniä. Lähinnä pari novellia jäi paremmin mieleen kuin muut.

[Tapani Aulu · Rating 4 out of 5]

Aivan makeita ja upeita suomalaisia vampuuritarinoita yllättävistäkin kulmista. Nummelin osaa koota kirjoittajat ja tarinat mainiosti.

[Laura · Rating 2 out of 5]

Nimestään huolimatta antologian pääteemana tuntuu olevan veri- ja imemisteemoilla höystetty scifi, ei niinkään varsinaiset vampyyrit. Suurin osa novelleista tuntuu muutenkin hieman väkisinväännetyiltä ja kaukaa haetuilta, ja niin vanhan koulukunnan kuin Twilight-vampyyrienkin fanit luultavasti pettyvät jos odottavat löytävänsä jotain suosikkiensa tapaista. Ehkä tämä sitten todella on suomalainen (scifi-kirjoittajien?) tapa käsitellä vampyyriä, ainakin antologian toimittajan mielestä. Sälämäisen täytteen joukkoon mahtuu kyllä selvästi laadukkaita ammattikirjoittajienkin tuotoksia, ja etenkin vanhemmat (Mika Waltari, Leo Anttila ja Harry Etelä) viehättivät minua.

Esipuhe on melkoista kuraa eikä Nummelin tunnu perehtyneen vampyyrigenreen kovinkaan syvällisesti. Jo Bram Stokerin romaanin kreivi Draculan väittäminen "komeaksi mieheksi, jolla on hyvää makua ja arvokkuutta", on hieman ristiriidassa sen karvaisen, kryptanhajuisen ja eläimellisen olennon kanssa, joka romaanissa esiintyy. Myöhemmät elokuvat ovat sitten asia erikseen, mutta Coppolan "Bram Stokerin Dracula" ei ole kovin hyvä lähde Stokerin romaanin kommentointiin.

Omasta mielestäni mielenkiintoisimmat, omaperäisimmät ja/tai parhaimmin kirjoitetut yksilöt kirjan 22 novellista:

Johanna Sinisalon "Peili" - mielenkiintoinen idea, iskevä näkemys nykypäivän vampyyristä
M.G. Soikkelin "Tuo meille hautavettä jos palaat" - fantasiamaisin, kiinnostava tarina
Mika Waltarin "Muumio" - maaninen tunnelma
Christine Thorelin "Uhanalaiset" - suomalaista maalaistunnelmaa ja ituhippeilylle irvailua
Heikki Nevalan "Juotikkaat" - kieron karmiva
Harri István Mäen "Enkeli tupakkasalongissa" - kiinnostava dialogi
Jari Tammen "Pojan rippijuhlat" - kutkuttavan viihdyttävä kotivampyyri
Harry Etelän "Vampyyrin orja" - kirjan perinteisin vampyyritarina, pelottavan kaunis tunnelma
Rene Kidan "Vampyyrin lauantai" - hauskahko Irwin-mukaelma

[Matti Karjalainen · Rating 3 out of 5]

Verenhimo : suomalaisia vampyyritarinoita (Teos, 2011) -novellikokoelma sisältää parisenkymmentä kotimaista kertomusta verenimijöistä. Juri Nummelinin toimittamassa teoksessa julkaistujen novellien tekijäjoukkoon lukeutuvat nykykirjailijoistamme mm. Harri István Mäki, Sari Peltoniemi, Johanna Sinisalo. Lisäksi mukaan on otettu muutamia arkistojen aarteita menneiltä vuosikymmeniltä; novellikokoelman vanhin edustaja on Mika "Kristian Korppi" Waltarin Egypti-aiheinen "Muumio" vuodelta 1926.

"Verenhimo" on kokonaisuutena hieman epätasainen, aivan kuten Nummelinin äskettäin toimittama zombi-antologiakin, mutta siitä huolimatta varsin mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti varhaisimmat kirjoitukset saattavat nykylukijasta tuntua hieman kömpelöiltä, ovat nekin kiinnostavia ja luullakseni melko harvalle tuttuja alaviitteitä kotimaisen genrekirjallisuuden historiaan.

Vampirismia on kokoelman novelleissa käsitelty monesta näkökulmasta: joukkoon on mahtunut niin scifi- tarinoita, ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin nojaavia novelleja kuin perinteisempääkin kuvastoa. Sinisalolla verinen myytti vertautuu työpaikkakiusaamiseen eli edustaa ns. psyykkistä vampirismia.

Jos novellikokoelman kolme parasta kertomusta pitäisi nimetä, niin luultavasti minun valintani olisivat Christine Thorelin "Uhanalaiset", Heikki Nevalan "Juotikkaat" ja Jussi Katajalan "Korpin silmät kaiken näkevät".

[Jouni · Rating 3 out of 5]

Monipuolinen kokoelma, hyvässä ja pahassa. Vampirismin ideaa on käsitelty kiitettävän monesta näkökulmasta ja novellien kirjo kattaa kauhun ohella myös historiallista kuvailua, huumoria sekä kevyttä scifiä. Vastapainoksi myös laatu heittelehtii paljon.
Itse pidin eniten Leinosen ja Sinisalon novelleista, ehkä ne saivat hiukan etua, kun pääsivät aloittamaan kokoelman. Myös Katajalan teos oli mieluinen luettava. Muutenkin moderniin maailmaan sijoittuvat novellit iskivät minuun parhaiten tästä kokoelmasta, vaikkeivat välttämättä olleetkaan kovin kummoisesti kirjoitettuja.
Vanhoista teoksista en saanut Anttilan ja Etelän novelleista juurikaan mitään irti, mutta Waltarin novellista pidin. Perinteinen kauhutarina toimii aina, kun kirjoittaja osaa asiansa.

[Tuomas Saloranta · Rating 3 out of 5]

Oma tekijäkappale tuli luettua vasta nyt... En ole vampyyrigenren suuri ystävä, ja etukäteen ajatus 22 vampyyrinovellin lukemisesta tuntui varsin pelottavalta - tässä laajuudessa odotin kyllästyväni jopa teeman omaperäiseen käsittelyyn. Mutta hyvinhän tämän parissa viihtyi. Ihan jokainen novelli ei ollut aivan omaan makuuni, mutta taso oli kuitenkin kautta linjan hyvä ja tyylit ja ideat riittävän erilaisia keskenään, jotta antologian jaksoi kahlata läpi yhdeltä istumalta.

[Janne Mäenpää · Rating 3 out of 5]

Kokoelma sisältää suomalaisten kirjoittamia vampyyritarinoita. Useat niistä sijoittuvat myös Suomeen, joskaan eivät kaikki. Joukossa on pari loistavaa, useampi ok ja muutama sellainen tarina, jotka olisivat kenties voineet olla pois joukosta. Hieman epätasapainoinen, mutta silti ihan viihdyttävä kokoelma.
3½ / 5

[Eija · Rating 3 out of 5]

Kokonaisuutena keskinkertainen. Kokoelman vanhat tarinat olivat kiinnostavimpia ja paras olikin Leo Anttilan Kohtalo. Muut parhaimmistoon lukeutuvat olivat , Sinisalon Peili, Soikkelin Tuo meille hautavettä jos palaat sekä Waltarin Muumio.

[Lotta · Rating 3 out of 5]

Piristävän monimuotoinen antologia, yhdistelee huolettomasti tyylilajeja ja aikakausia. Erityisesti Johanna Sinisalon ja Jari Tammen tulkinnat lämmittivät mieltä.

[Mika · Rating 2 out of 5]

Pari ihan hyvää tarinaa. Loput oli aika mitäänsanomattomia.