Verikekkerit on kauhukultturin ensimmäinen perusteos Suomessa. Se sisältää kaiken olennaisen vampyyreista, noidista, monstereista, zombeista, ihmissusista, psykopaateista, hyönteisistä, humanoideista. Verikekkerit kertoo innostavasti kauhumyytien synnystä, kehityksestä ja kasvusta osaksi kollektiivista kultttuuritajuntaa. Kirjallisuus, elokuva ja sarjakuva paljastavat kauhuaineksensa: pöyristytttävimmät yksityiskohdat toden ja kuvitellun rajamailta, värisyttävimmät historialliset ja sepitteelliset kaameudet.
Tämä oli kova juttu ilmestyessään, vuonna 1992, silloin kun olin yläasteella. (Kirjan kannessa oli vielä jumalattoman iso pentagrammi, joka antoi saatanallisen ja kielletyn vaikutelman ja kauhistutti sukulaisia) 90-luvulla syntyi jonkinlainen uusi kiinnostus kauhuun ja paranormaaliin, mutta se oli vasta edessä, joten kirjan tiedot keskittyvät lähinnä vanhempaan kirjallisuuteen ja elokuvaan.(En tosin ole lukenut uudempaa painosta, liekö sitä laajennettu?)
Tämä kirja oli pitkään oppaanani kirjastossa, ja sen ansiosta löysin monta hyvää kirjaa. Kotimaisista kirjailijoista mukaan on tainnut mahtua vain Boris Hurtta, ja elokuvaa edustavat Valkoinen peura sekä Kuutamosonaatti. Edelleen hyödyllinen hakuteos aiheesta kiinnostuneille, tosin tuoreempi sukupolvi ei välttämättä saa kirjasta samanlaisia fiiliksiä kun itse sain.
Nykyään ei varmasti olisi mahdollista näin kattavaa kirjaa aiheesta kirjoittaakaan. Kauhun erilaiset muodot ovat rönsyilleet niin laajalle, ja vallanneet uusia populaarikulttuurin lokeroita, pelkästään peliteollisuuden kauhutarjonnasta saisi kirjoitettua monta kirjaa.