What do you think?
Rate this book
Orgiat
Italialaisen elokuvaohjaajan ja kirjailijan Pier Paolo Pasolinin näytelmä alistamisesta, itseinhosta ja minuuden hajoamisesta. Erään elämän koko kuva hirsipuusta tarkasteltuna.
Minä kuolin - aivan äsken. Ruumiini roikkuu köydessä, kummallisissa vaatteissa. Viimeiset sanani olivat tuskin vaienneet, eli nämä: Olipa vihdoin eräs joka taisi käyttää oikein kuolemaa.
Minä kuolin - aivan äsken. Ruumiini roikkuu köydessä, kummallisissa vaatteissa. Viimeiset sanani olivat tuskin vaienneet, eli nämä: Olipa vihdoin eräs joka taisi käyttää oikein kuolemaa.
- GenresPlays
110 pages, Paperback
First published January 1, 1984
24 people want to read
About the author
Pier Paolo Pasolini
375 books855 followersItalian poet, novelist, critic, essayst, journalist, translator, dramatist, film director, screenwriter and philosopher, often regarded as one of the greatest minds of XX century, was murdered violently in Rome in 1975 in circumstances not yet been clarified. Pasolini is best known outside Italy for his films, many of which were based on literary sources - The Gospel According to Saint Matthew, The Decameron, The Canterbury Tales...
Pasolini referred himself as a 'Catholic Marxist' and often used shocking juxtapositions of imagery to expose the vapidity of values in modern society.
His essays and newspaper articles often critized the capitalistic omologation and also often contributed to public controversies which had made him many enemies. In the weeks leading up to his murder he had condemned Italy's political class for its corruption, for neo-fascist terrorist conspiracy and for collusion with the Mafia and the infamous "Propaganda 2" masonic lodge of Licio Gelli and Eugenio Cefis.
His friend, the writer Alberto Moravia, considered him "the major Italian poet" of the second half of the 20th century.
Pasolini referred himself as a 'Catholic Marxist' and often used shocking juxtapositions of imagery to expose the vapidity of values in modern society.
His essays and newspaper articles often critized the capitalistic omologation and also often contributed to public controversies which had made him many enemies. In the weeks leading up to his murder he had condemned Italy's political class for its corruption, for neo-fascist terrorist conspiracy and for collusion with the Mafia and the infamous "Propaganda 2" masonic lodge of Licio Gelli and Eugenio Cefis.
His friend, the writer Alberto Moravia, considered him "the major Italian poet" of the second half of the 20th century.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 7 of 7 reviews
August 8, 2019
Siento que estoy poniendo muy malas notas cuando en verdad me están gustando. Pero tengo tantísimas opiniones sobre esta obra!!!
Lo acabé y no sabía si me había gustado o no. Me gustan mucho las reflexiones que se hacen, sobre la diversidad, ser diferente y no esconderte; y, sobre todo, sobre la presión de la sociedad acerca de lo que es aceptable o no. El mensaje me ha llegado, pero la trama que ha utilizado para transmitirlo me parece dudosa.
Me encanta cómo está escrito, eso sí. Los diálogos en verso me parecían preciosos, ojalá haberlo leído en italiano. Pero el hecho de que utilizaran los actos sexuales y el sado me sobraba. Sé que es el punto de todo el libro, se titula así. Pero todo esto de la dicotomía hombre mujer, víctima o verdugo, no sé, no me convenció. Por mucho que los protagonistas hablaban, pensarlo fríamente solo llevaba a decir “estos pavos están muy trillados”. Y MUCHOS actos son terribles, objetivamente.
Lo que no sabía 100% era el posicionamiento ideológico del autor, pero después leí que era antiburgués y antifascista, mientras que sus personajes eran todo lo contrario. Así que, de alguna forma, supongo que él mismo odiaba sus personajes y sus acciones, por así decirlo. Esto me tranquilizó.
Pero ya digo. Haría un retelling de esta obra con una opresión real, con personas debatiendo el por qué hacían algo disruptivo con las puertas cerradas, personas verdaderamente diferentes al resto (minorías se entiende), no un pavo facha misógino.
Im talking shit pero me ha gustado justamente por todo lo que me hace pensar, seguiría escribiendo bastante más rato
Lo acabé y no sabía si me había gustado o no. Me gustan mucho las reflexiones que se hacen, sobre la diversidad, ser diferente y no esconderte; y, sobre todo, sobre la presión de la sociedad acerca de lo que es aceptable o no. El mensaje me ha llegado, pero la trama que ha utilizado para transmitirlo me parece dudosa.
Me encanta cómo está escrito, eso sí. Los diálogos en verso me parecían preciosos, ojalá haberlo leído en italiano. Pero el hecho de que utilizaran los actos sexuales y el sado me sobraba. Sé que es el punto de todo el libro, se titula así. Pero todo esto de la dicotomía hombre mujer, víctima o verdugo, no sé, no me convenció. Por mucho que los protagonistas hablaban, pensarlo fríamente solo llevaba a decir “estos pavos están muy trillados”. Y MUCHOS actos son terribles, objetivamente.
Lo que no sabía 100% era el posicionamiento ideológico del autor, pero después leí que era antiburgués y antifascista, mientras que sus personajes eran todo lo contrario. Así que, de alguna forma, supongo que él mismo odiaba sus personajes y sus acciones, por así decirlo. Esto me tranquilizó.
Pero ya digo. Haría un retelling de esta obra con una opresión real, con personas debatiendo el por qué hacían algo disruptivo con las puertas cerradas, personas verdaderamente diferentes al resto (minorías se entiende), no un pavo facha misógino.
Im talking shit pero me ha gustado justamente por todo lo que me hace pensar, seguiría escribiendo bastante más rato
January 21, 2025
Non so se l'ho capita, ma non mi ha fatto schifo
April 20, 2022
Bellissima pièce teatrale che esplora le dinamiche perverse dell'innocenza del potere.
March 24, 2022
Pier Paolo Pasolinin Orgiat-nimisessä näytelmässä aiheena on itseinhoisen ja -tuhoisen sadistisen miehen lopullinen irtiotto mielen sekasorrosta ja poroporvarin eksistentiaalisesta tuskasta.
Teksti on väkevää Pasolinia, ja sadomasokistinen pariskunta fantasioi lastensa murhaamisella ja kaksoisitsemurhalla päästäkseen mielensä kahleista ja kaikesta kokemastaan ahdistuksesta. Naisen pahoinpitely alkaa heti näytelmän ensimmäisessä kohtauksessa, ja kalman kyllästämät fantasiat seuraavat mustelmien ja ruhjeiden alati lisääntyessä. Sitten he alkavat suunnitella lasten likvidoimisella ja vaimon jättämistä raiskattavaksi ja lopulta ruumiiden heittämistä läheiseen jokeen.
Naisen sanoin ”jumalan hylkäämät kapinalliset” hekumoivat aamulla herättyään ja sinipunertavaa ihoaan ihastellessaan oman sadisminsa huipentumaa eli lastensa murhaamista, ja siinä samassa mies poikkeaakin kyökin kautta hakemaan pisimmän keittiöveitsen käteensä.
Uutta näkökulmaa sairaalloiseen sadismiin saadaan viidennessä kohtauksessa, kun näyttämölle kammetaan keuhkotautinen ja vähämielinen prostituoitu, joka joutuu puolestaan samankaltaiseen käsittelyyn kuin perheen emäntä. Tuska ja nautinto siirtyvät uusiin ulottuvuuksiin, ja samaa mantraa jatketaan koko perheen surmaamisesta ja nyt vielä uuden tuttavuudenkin.
Loppuhuipennuksessa protagonisti makaa omassa oksennuksessaan, miettii omaa minuuttaan ja miehuuttaan sekä koko olemassaoloaan ja maailman hänelle antamaa osaa pukeutuessaan naisten alusvaatteisiin ja ryhtyessään omakohtaiseen ja lopulliseen kapinansa kliimaksiin vapautuakseen narrimaisen porvarin osastaan – köysi valmiina kädessään.
Teksti on väkevää Pasolinia, ja sadomasokistinen pariskunta fantasioi lastensa murhaamisella ja kaksoisitsemurhalla päästäkseen mielensä kahleista ja kaikesta kokemastaan ahdistuksesta. Naisen pahoinpitely alkaa heti näytelmän ensimmäisessä kohtauksessa, ja kalman kyllästämät fantasiat seuraavat mustelmien ja ruhjeiden alati lisääntyessä. Sitten he alkavat suunnitella lasten likvidoimisella ja vaimon jättämistä raiskattavaksi ja lopulta ruumiiden heittämistä läheiseen jokeen.
Naisen sanoin ”jumalan hylkäämät kapinalliset” hekumoivat aamulla herättyään ja sinipunertavaa ihoaan ihastellessaan oman sadisminsa huipentumaa eli lastensa murhaamista, ja siinä samassa mies poikkeaakin kyökin kautta hakemaan pisimmän keittiöveitsen käteensä.
Uutta näkökulmaa sairaalloiseen sadismiin saadaan viidennessä kohtauksessa, kun näyttämölle kammetaan keuhkotautinen ja vähämielinen prostituoitu, joka joutuu puolestaan samankaltaiseen käsittelyyn kuin perheen emäntä. Tuska ja nautinto siirtyvät uusiin ulottuvuuksiin, ja samaa mantraa jatketaan koko perheen surmaamisesta ja nyt vielä uuden tuttavuudenkin.
Loppuhuipennuksessa protagonisti makaa omassa oksennuksessaan, miettii omaa minuuttaan ja miehuuttaan sekä koko olemassaoloaan ja maailman hänelle antamaa osaa pukeutuessaan naisten alusvaatteisiin ja ryhtyessään omakohtaiseen ja lopulliseen kapinansa kliimaksiin vapautuakseen narrimaisen porvarin osastaan – köysi valmiina kädessään.
December 15, 2019
En oikeastaan tiedä, mitä juuri luin... Nappasin tämän herätelainana kirjaston palautushyllystä, josta se pisti pienen kokonsa ja nimensä takia silmään. Tämä kyseinen painos oli tosin niin pieni - korkea, kapea ja ohut - että sitä oli jopa hieman vaikeaa lukea.
Luin tämän oikeastaan yhdeltä istumalta. En oikein osaa edes kuvailla, että mistä näytelmässä oli kyse. Ehkä siis vain tyydyn kuvailemaan lukemaani yksittäisillä sanoilla.
Alistaminen. Valta. Väkivalta. Ihmiseritteet. Seksi. Kuolema.
Joo-o... No, tulipahan luettua.
Luin tämän oikeastaan yhdeltä istumalta. En oikein osaa edes kuvailla, että mistä näytelmässä oli kyse. Ehkä siis vain tyydyn kuvailemaan lukemaani yksittäisillä sanoilla.
Alistaminen. Valta. Väkivalta. Ihmiseritteet. Seksi. Kuolema.
Joo-o... No, tulipahan luettua.
October 23, 2022
me ha gustado mucho. el verso es precioso y la conceptualización q explica el trasfondo es muy interesante. no sé hasta qué punto es una acierto decidir contarla con esos personajes específicos, pero bueno. 💗💗💗
July 21, 2017
Yleensä en pidä runoista, joita en ymmärrä, mutta tämän kaiken merkitys oli jatkuvasti kieleni päällä, enkä kuitenkaan pysty sitä sanallistamaan. Tiedän, mistä Mies ja Nainen puhuivat, tiesin koko ajan, enkä tiennyt tai tiedä. Ihailen Pasolinin kykyä käyttää sanoja kuten "banaali" tai "erektio" uhraamatta kielen runollisuutta. Koko teksti tuntui yhtäaikaa olevan puhuttua ja runollista ja kummallista. Toimitettu ärsyttävän laiskasti: useita kirotusvireitä.
Displaying 1 - 7 of 7 reviews