Muistelmat

by Petri Tamminen

"Maalla hernekeiton jokaisen herneen näki erikseen."

Kun Petri Tamminen julkaisee muistelmansa 37-vuotiaana, on helppo arvata, etteivät ne ole aivan tavanomaiset. Niitä lukiessa alkaa myös miettiä, millaiset muistelmat omasta elämästä syntyisivät. Sillä jokainen meistä on elänyt elämän, olipa nuori tai vanha, menestynyt tai huono-onninen, valuuttadiileri tai kukkakaupan myyjä.

Genres: Short Stories

78 pages, Hardcover

First published January 1, 2004

About the author

Petri Tamminen (s. 1966) on valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenan tiedotusoppi. Tamminen asuu perheineen Vääksyssä ja työskentelee vapaana kirjailijana.

Tamminen tunnetaan lyhytproosan ja lakonisen huumorin mestarina. Esikoisteos, liuskan mittaisia tarinoita sisältävä kokoelma Elämiä ilmestyi vuonna 1994.

Suuren yleisön tietoisuuteen Tamminen nousi Enon opetukset -romaanin Finlandia-ehdokkuudella vuodella 2006.

Muita hyviä ominaisuuksia -teoksessaan (2010) Tamminen kuvaa ujoutta ja häpeää ja asettaa itsensä esimerkkihenkilöksi. ”Isänä en riitä, poikana en riitä, en riitä lentopalloilijana enkä remonttimiehenä, en ruoanlaittajana, en kirjallisuudentutkijana.”

Petri Tamminen on saanut Kalevi Jäntin palkinnon kirjastaan Piiloutujan maa.

Tammisen tuotantoa on käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, tanskaksi, sloveniaksi, latviaksi, tsekiksi, espanjaksi ja puolaksi.

Reviews

[Tomi · Rating 4 out of 5]

Löysin kirjan muutama tunti sitten hyllystä mökiltä, jossa olemme muutaman yön. Pari Tammista lukeneena, se liimautui käteeni, vaikka aloitin illalla Colm Tóibínin Brooklynin. Tammisen Muistelmat sopivat hyvin kiirettömyyden tunteeseen, jossa takkatulen roihu äänteli hiljaisuudessa. Ehkä se löysikin minut.

[Mika Auramo · Rating 2 out of 5]

Petri Tammisen muistelmateos on puristettu 78 sivuun. Ajallisesti nämä katkelmalliset muistivälähdykset tai mietelmät alkavat vuodesta 1970 ja loppuvat 2004. Kaikki yksittäiset muistikuvat on sijoitettu kronologisesti päiväkirjamaisesti, tosin päivämäärä puuttuu, mutta vuosiluku sentään on. Jokainen yksittäinen teksti on yhden jakson mittainen, useimmat alle sivun mittaisia.

Aiheena ovat arkipäivän pienet tapahtumat, joihin on palattu jälkikäteen ja joilla on kirjoittajalle merkitystä. Kirjoitustyyli on lakonista, jopa naivistista: ”Asuin kesän Halikossa. Syksyllä pääsin pois. Nousin linja-autoon.”

Näiden muistelmien perusteella kirjoittajan elämä on ollut melko tasapaksua nuoren miehen elämään armeijoineen ja muutamine ihastuksineen. Toki perhe on perustettu ja lapsetkin näyttäytyvät jollain tavalla mukana, mutta kovin etäisesti – yhtä muistikuvaa lukuun ottamatta.

Ulkomailla on käyty Pohjoismaita etäämpänä pari kertaa, köyhäilyä tulee moneen otteeseen sekä outoilua auton kanssa: 30 km piknikille yksin etäiselle metsätielle jne.

Kaiken kaikkiaan kirjasta välittyy samantapainen kuva jurosta suomalaisesta miehestä, joka ei oikein osaa olla, ja perheessäkin on niitä varmaan tavanomaisia jännitteitä: ”Vaimo käski minua rauhoittumaan. Nousin ja huusin: Haista sinä ämmä pitkä paska ja vedä vittu päähäs.”

[Heli · Rating 3 out of 5]

Tietenkin lyhyitten virkkeitten mestarin Petri Tammisen muistelmat ovat lyhyttäkin lyhyempi kokoelma lyhyitä toisiaan seuraavia päälauseita.

Aistihavaintoihin sekä tunnelma- ja tilannemuistoihin perustuvat muistelmat etenevät kronologisesti vuodesta 1970 vuoteen 2004. Minulla ei ole syytä epäillä muistojen todenperäisyyttä: on hyvin mahdollista, että tietyt sananvaihdot ("jaa") ja yksityiskohdat (liikennemerkin ruuvin kanta) jäävät vuosiksi tai vuosikymmeniksi mieleen Tammisen kaltaiselle kirjailijalle.

Kenen tahansa muun muistelmina nämä saisivat minulta enemmän tähtiä. Tammisen teksteiltä odotan niin paljon, että tämä kokoelma ei minusta ihan yllä hänen tasonsa parhaimmistoon, vaikka se erinomainen onkin.

[Tiina Mahlamäki · Rating 5 out of 5]

Elämä koostuu hetkistä, joista jotkut jäävät mieleen muistoiksi ja yhdistyvät ehkä johonkin toiseen hetkeen ja muistoon. Tällaisista hetkistä koostuu Petri Tammisen Muistelmat, viisaita ja pysähdyttäviä sanoja arkisista tilanteista, jotka ovat tilanteita, joista jää elämänmittainen jälki.

[Minni · Rating 3 out of 5]

Lyhyttäkin lyhyemmät hetkelliset poiminnat elämän varrelta huvittavat hiljaa: Tammisella on tosiaan taito tiivistää.

[Mintti · Rating 2 out of 5]

Nörttityttöjen lukumaraton 2019. Olisko tässä maailman lyhimmät muistelmat? Tämä menee Helmet-lukuhaasteen kohtaan alle 100 sivuinen kirja. Tamminen kirjoittaa tässä lyhyistä luvuista koostuvat muistelmansa, josta ei kyllä oikein saa kokonaiskuvaa, mikä lienee tarkoituskin. Välähdyksiä elämästä, pieniä vilkaisuja, ohuita viipaleita. Ihan viihdyttävä kyllä.

[Joni · Rating 4 out of 5]

Tamminen on tunnettu lyhyistä romaaneistaan, hyvin lyhyistä novelleistaan ja näistä vielä lyhemmistä pätkistä, jotka ovat ehkä jonkinlaisia proosarunoja. Ei tässä muuta vikaa ollut, kuin että oli liian lyhyt.

[Ville Verkkapuro · Rating 3 out of 5]

Tamminen is truly a master of telling big, comforting and insightful stories about life without using too many words.
I tasted this book, I smelled it.

[Helena · Rating 5 out of 5]

Olipas hervoton kirja, pidin tosi paljon! En tiedä, kuinka tämä olisi avautunut, jos ei olisi mitään käsitystä kirjailijan muista teksteistä tai persoonasta, mutta minusta tämä oli vallan humoristinen muistelmateos. Löysin teksteistä sekä itseironiaa että nauramista monisanaisemmille elämänkerroille, niin ainakin kuvittelen. Varsin pieniähän ne ovat ne asiat, jotka lopulta jäävät omastakin elämästä mieleen!

[Anniliina · Rating 5 out of 5]

Kuin runoutta, juuri sitä mitä kaipaa arjen keskelle, huomauttamaan, mitä kaikkea sisältyykään jokaiseen hetkeen.