Jussi Vareksen kesä on täynnä ahdistavaa pimeyttä. Kuristusvaijerin arvet kaulalla, ruma vekki takaraivolla. Mitä helvettiä on tapahtunut? Vares ei muista mitään, ja kuka tahansa vastaantulija saattaa olla vihollinen. Piesty mies pakenee tummaan saareen, ja toipilaan päivät vaihtuvat kohti syksyä. Sitten vastarannalle ilmestyy salaperäinen nainen - ja eräänä samettisena elokuun yönä Vares joutuu mustasiipisen kyytiin.Kun Turusta löytyy vanha tuttu päättömänä, Vareksen päivät saaressa ovat ohi. Peli kovenee, ja jo toisen kerran saman kesän aikana Jussi Vares on menettää henkensä.
Tän tarina oli hyvällä tavalla erikoinen. Vares menettää muistinsa ja aloittaa elämänsä ”alusta” Turun saaristossa yksin saarella yrittäen muistaa mikä aiheutti muistinmenetyksen. Samalla saarella on toinen, paljon isompi mökki. Siru vietti kesäänsä siellä ja pian Vares ja Siru tutustuu. Myöhemmin tarinassa Vareksen tutkiessa omaa muistinmenetystään Siru tekee paluun tarinaan Vareksen mielenkiinnon alaisena aasialaisena hierojana.
Mökiltä mukaan tarttunut elämäni ensimmäinen (ehkä viimeinenkin?) Vares. Helposti luettava, juurikaan muuta tästä ei sitten käteen jäänyt. Päähahmo Vares sinällään ihan symppis, mutta tässä sarjassa Harry Hole vie silti voiton.
Reijo Mäen toisiksi tuorein Vares-dekkari on tuttua ja turvallista kesälukemistoa, mutta ei juonellisesti ja nokkeluudeltaan yllä edeltävän "Kolmijalkaisen miehen" tasolle viihdyttävyydessään. Iso osa hauskoiksi tai teräviksi tarkoitetuista heitoista ei osu ikävä kyllä maaliin. Koko romaania leimaa hieman välityön maku. Ihmekös se, kun Mäki pusertaa valtakunnan suurimpien kirjakauppaketjujen top 10:iin uuden Vares-romaanin joka vuosi.
Alkuasetelma oli mielenkiintoinen, samoin itse juonen eteneminen aina loppuratkaisua myöten. Hyvää kirjaa jonkin verran häiritsivät pienet epäloogisuudet (eli yhden tähden verran). Pientä huolimattomuutta hyvältä kirjoittajalta.