Sairaanhoitaja Kaarina Davis kamppaili pitkään suorituspaineiden ja riittämättömyyden tunteen kanssa. Lopulta hän päätti etsiä tavan nauttia elämästä joka päivä eikä "sitten joskus". Päätöksestä alkoi matka kohti onnellisempaa arkea. Muutoksen myötä kaupunkiasunto vaihtui mummonmökkiin, suorittaminen seesteisempään tekemiseen ja jatkuva kiire maaseudun rauhaan.
Irti oravanpyörästä kyseenalaistaa tiukkaan juurtuneita käsityksiä työstä, rahasta ja vapaudesta. Se kannustaa lukijaa pohtimaan omia valintojaan. Lämpimän huumorin ja terävien havaintojen sävyttämä teos kertoo, kuinka elämästä voi saada mielekkäämpää ja ekologisesti kestävämpää. Kaarina Davis näyttää, ettei elämänmuutokseen tarvita lottovoittoa.
Kirja antaa paljon ajateltavaa nykyelämästä ja konkreettisia vinkkejä kuinka voisi elää toisella tavalla - hitaammin, tyydyttävämmin ja ekologisemmin. Loppuosassa oli paljon kauniita ajatuksia ja havaintoja luonnosta, ja eläimistä sekä luonnonsuojelusta ja kestävästämmästä elämäntavasta (joka olisi hyväksi sekä luonnolle että ihmiselle itselleen).
Ajatuksena ihana, kirjana ei niinkään. Luin lähinnä lehtiartikkelin innoittamana, kun omassa päässä on pyörineet vastaavanlaiset ajatukset työelämän kurjuudesta irtautumisesta ja elämään keskittymisestä. Mielessäni toivoin ehkä enemmän Linkolamaisia aatoksia, mutta meni tämä näinkin. Paljonhan tässä oli faktaa mukana, pisteet siitäkin 👍
Alkupuolikas imaisi mukaansa henkilökohtaisesti koskettavasta aiheesta johtuen, loppu oli paatoksellisempaa luonnonsuojelukamaa. Koko opus kahlautui päivässä, mitä en ole kokenut vuosiin, joten jotain merkittävää tässä oli.
Mielenkiintoinen yhdistelmä elämäkertaa, self-helpiä ja en edes tiedä mitä - jonkinlaista maatalousoppia? Mahdollisimman luonnonmukaisesti eläminen keskellä ei mitään ei ole kovin monelle mahdollista. Ristiriitaiset fiilikset. Kirjasta jäi käteen lopulta kokemus, että se on jonkun omaelämäkerta ja toteutettu haave. Luonnon- ja metsänhoitovinkkejä löytyi loppua kohden niin paljon, että lukemiskokemus muuttui herkästi oppikirjamaiseksi ja ajatus lähti harhailemaan. Kokonaisuus hipahtavuudestaan huolimatta oikein mainio.
Tartuin kirjaan saadakseni näkökulman vähän toisenlaiseen elämään, sellaiseen jota en ehkä itselleni osaisi kuvitella. Sellaista sainkin, mutta lukukokemus jäi hieman sekavaksi. Kirja on hieman hassusti yhdistelmä elämäkertaa, yksinkertaistamisen kuvausta, säästövinkkejä ja tunnelmapaloja maalaiselämästä. Siitä saisi ehkä enemmän irti jos etsisi konkreettisia vinkkejä ja ”potkaisua” oman elämän muutokseen.
Mielenkiintoista ajankuvaa ehkä enemmänkin 00-luvulta, lohdullista huomata että eteenpäin on menty ympäristötietoisuudessa ja kestävässä kulutuksessa. Nykyisin varmaan harva enää esimerkiksi shoppailee ajankulukseen, kun tietoisuus luonnonvarojen kestämättömyydestä on lisääntynyt. Hienon irtioton kirjoittaja on onnistunut tekemään, moni varmasti haaveilee edes osittain omavaraisuudesta, johon kirjassa on hyviä vinkkejä ja kokemuksia.
Mä olin niin innoissani aluksi, kun odotin miten sairaanhoitajasta tulee onnellinen ei-suorittaja, mutta sairaanhoitaja muuttuikin Pentti Linkolaksi. Loppuosa kirjasta luetteli eläimiä ja kasveja, joita tekijä oli nähnyt ja oppinut tunnistamaan. Vähän sellainen uskoontulo- tai soberistitarina, miten elämäni oli ennen ihan paskaa ja nyt aivan täydellistä.
Ihan mukavaa luettavaa, ja hyviä käytännön vinkkejä oravanpyörästä irtautumiseen. Joitakin ristiriitoja kuitenkin nousi esille; esimerkiksi ensin pöyristellään nautatilojen hiilijalanjälkeä, ja myöhemmin harmitellaan miten lehmät ovat kokonaan kadonneet idyllisestä maalaismaisemasta.