Saattaja

by Mia Vänskä

Kauhuesikoinen Stephen Kingin hengessä

Kaikki alkoi, kun Lilja muutti entiseen kotitaloonsa. Kellarin valot räpsyivät ja keskelle lattiaa ilmestyi tyhjästä lätäkkö. Talon edelliset asukkaat olivat lähteneet nopeasti, kuin pakoon. Kun naapurin vanha nainen puukotetaan raa’asti ja Liljan äiti löytyy kotitalon kellarista koomaan vajonneena, Liljan lapsuusmuistot ja painajaiset alkavat loksahdella yhteen: Liljalla on erityislaatuinen kyky, jota hänen odotetaan käyttävän.

”Tähän maailmaan syntyy joskus heikkoja kohtia, joista eksyneet sielut pääsevät harhailemaan elävien maailmaan. Kun ne kohtaavat ihmisiä, ne aistivat näiden elinvoiman ja pyrkivät kohti valoa. Sinun täytyy saattaa eksyneet toiselle puolelle.”

Lilja yrittää työntää tehtävän mielestään, mutta hänen on kohdattava vastuunsa – eksyneet ovat täynnä vihaa, joka purkautuu viattomiin ja ottaa nämä valtaansa. Kun Liljan ystävä joutuu vastakkain eksyneen kanssa, päätöstä ei voi lykätä – hänen on astuttava maailmaan, jonka hän tuntee vain vanhoista taruista.

Saattaja on vahva kertomus kohtalon väistämättömyydestä ja vastuuseen kasvamisesta, se raottaa myös verhoa muinaisten myyttien todellisuuteen. Teoksen piinaavuus syntyy nimettömästä uhkasta, jonka kylmän hengityksen tuntee koko ajan niskassaan.

Genres: Horror, Fiction, Fantasy, Finnish Literature

308 pages, Hardcover

First published January 1, 2011

Reviews

[Hanna-Anneli Belt · Rating 3 out of 5]

Hyvin luotu kotoinen ympäristö, inhimilliset luontevat hahmot. Maalaismaisema taustalla johon kietoutuu aina läsnäoleva tuonpuoleinen.

[Matti Karjalainen · Rating 2 out of 5]

Lilja yllättää miehensä petipuuhista vieraan naisen kanssa, ja muuttaa sen seurauksena omilleen vanhaan kotitaloonsa. Elämä näyttää asettuvan uomilleen, mutta pian alkaa tapahtua outoja: valot syttyvät ja sammuvat itsestään, tavaroita putoilee seiniltä, peilissä näkyy tummia häivähdyksiä ja kellarin lattialle ilmestyy omituinen musta läikkä. Lilja alkaa entistä useammin nähdä ahdistavia unia ja näkyjä, ja pian alkaa vaikuttaa siltä, että kaiken takana on jokin sellainen, joka ei ole tästä maailmasta - ja kaiken lisäksi Liljan äiti näyttää tietävän asioista enemmän kuin haluaa kertoa.

Mia Vänskän esikoisteos "Saattaja" (Atena, 2011) alkaa ihan lupaavasti ja sisältää muutaman kohtalaisen hyytävän kohtauksen, mutta teksti taantuu viimeistään puolivälin jälkeen lähestulkoon yhtä hölmöksi kuin Mikko Karpin kauhua, fantasiaa ja suomalaiskansallista perinnettä yhdistelevä "Väinämöisen vyökin". Loppuratkaisu on naiivi, eivätkä henkilöiden kohtalot jaksa sanottavammin kiinnostaa. Kustantajan Stephen King -vertaukset eivät tunnu oikeutetuilta, tosin täytyy myöntää, etten ole angloamerikkalaisen kauhun bestselleristin huonoimmiksi haukuttuja romaaneja lukenut.

[Saj · Rating 3 out of 5]

The pretty cover seduced me into reading a new Finnish book, which I don't do often. I was pleasantly surpised: the book was not quite as dreary and depressing as many Finnish books (and movies) can be. Not to get carried away though, the author did include some domestic violence, alcohol abuse and general misery. We wouldn't want the reader to think happy thoughts, now would we?

Sarcasm aside, I thought this book was OK. I could have done without the family drama, but I enjoyed the horror elements. I especially liked how the author used Finnish folklore and forrest as a basis for her paranormal world. There was plenty of creepy in the story, even if I wasn't exactly hiding under my bed.

It looks like the author's next book is being published this autumn. I might have to read it, especially if it's a sequal.

[Tuomas Saloranta · Rating 3 out of 5]

Tässä oli aika tarkalleen käänteinen ongelma Valkoiseen auraan verratuna, eli lähti nopeasti ja jäntevästi liikkeelle ja onnistui paikoin olemaan jopa pelottava, mutta alkoi sitten jutun jujun selvitessä (jo joskus puolivälin paikkeilla) hajota käsiin. Oikeastaan tyylilajikin vaihtui kauhusta synkänsävyiseen kansanperinnefantasiaan, mikä ei sinänsä ole mitenkään oletusarvoisesti huono asia, mutta samalla juoni muuttui haahuilevaksi ja hukkasi dynaamiikkansa. Varsinainen loppuhuipentuma, kun siihen viimein päästiin, oli myös liian pitkä - sama ongelma on jossain määrin muissakin Vänskän kirjoissa, mutta Mustassa kuussa ja Valkoisessa aurassa lopetus säilytti kuitenkin intensiivisyytensä paremmin ja ainoastaan vähän lipsahteli. Kelpo kirja tämä silti oli, mutta alkupuoliskon nostattamat odotukset eivät harmillisesti täyttyneet.

[Johanna · Rating 3 out of 5]

Ihan kelpo kuunneltavaa, tarina sujui suht hyvin, vaikka joitakin kankeuksia oli havaittavissa. Idea oli kiehtova, mutta toteutus varsinkin loppua kohden tuntui lässähtävän. Uteliaisuuteni kuitenkin heräsi ja ajattelin tutustua jossain vaiheessa myös Vänskän muihinkin romaaneihin.

[Allu · Rating 4 out of 5]

Paljon kauhukirjallisuutta lukeneena on helppo tulla hyvin kriittiseksi koko genreä kohtaan, ja sitä löytää enää harvoin hyvää luettavaa. Mia Vänskän Saattaja onnistui kuitenkin osumaan johonkin sellaiseen hermoon, joka sai nauttimaan kirjan lukemisesta melkein sen loppuun saakka. Vänskä osaa rakentaa kesäisen suomalaisen pikkukaupungin tunnelman, vanhan talon aavemaisen äänimaailman tai demonisten entiteettien esiintulemisen muutamalla lauseella, ja saa lukijan helposti imaistua kirjansa sivuille. Tämä melkein olisi pitänyt lukea kesäisellä mökkireissulla tai kotikotona vanhan talon narinaa kuunnellen... Ainoastaan loppu rönsyili ikävästi ja hienovarainen, helposti samaistuttava kauhutunnelma oli tiessään. Onneksi kaikki muu aiemmin tapahtunut on kuitenkin sen verran vetävää tekstiä, että tätä voi suositella muidenkin suomalaisen kauhun ystäville.

[Pilvi · Rating 3 out of 5]

Kirja alkoi vähän nahkeasti, mutta pääsi sitten ihan mukavaan vauhtiin. Vaikka en tämän tyylisestä genrestä yleensä oikein tykkääkään, oli tämä ihan ok lukukokemus. Ei kyllä pelottava, vaikka kauhu on se, mitä en halua lainkaan katsoa ja harvoin lukea. Taustalla varmaan liian monta veristä dekkaria, että pelottaisi :) Voisin jopa ajatella lukevani jotain muutakin ko kirjailijalta. Henkilöhahmot jäivät ehkä vähän kevyehköiksi, mutta tässä taisikin enempi olla saattajan tarina pääosissa eikä niinkään henkilöhahmot. Yhtään ei Kristiinan kohtalo surettanut, mikä kertoo kevyeksi jääneestä tunnesiteestä.

[Satu Ylävaara · Rating 3 out of 5]

Mia Vänskä: Saattaja, 2012, tämän luin tällä viikolla 22.07.2013. Kirja piti ostaa lomaksi eikun omaksi, eihän kirjailija ole koskaan lomalla, he he. Halusin lukea tätä syrjäisessä mökissä, kera teosten Suomalainen piru ja Staalo. Kuunnella kenen jalanjälkiä muodostuu peltikatolle ja millaisia kavionjälkiä porstuaan - jossa ei näy ketään. Vänskä on jänskästi sekä amerikkalaisessa että japanilaisessa kauhussa. Hienosti on kotimainen folklore hallussa. Mielessä soi Musta Paraati, sanoja hieman muuttaen.

[Caterpillar · Rating 3 out of 5]

Nice book and very interesting to start off with, but gt a but predictable and tacky nearer the end. Definitely NOT a horror, more of a fantasy or thriller book. However, I like the book for it's originality compared to previous Finnish books I've read and it was nice that it was up to English standards.

[Mira · Rating 3 out of 5]

Sangen kelpo esikoisromaani. Alun jännittävä ilmapiiri vaihtuu noin puolessa välissä enemmänkin fantasiaan. Vaikka Vänskä kuljettaakin tarinan sujuvasti loppuun saakka jäi tyylilajivaihdoksesta vähän höntsähtäyt olo. Ripeän alun aikana palautui kyllä muistot isovanhempien rintamamiestalon betoninkylmästä kellarista pelontunteineen mieleen.

[Pamela Harju · Rating 3 out of 5]

Tämä oli ihan jees.
Henkilöhahmot olivat vähän tylsiä, eivät kovin särmikkäitä, ja tarina lähti liikkeelle verkkaisesti. Kun se lähti rullaamaan, se eteni mukavasti, ja teksti oli sellaista perusmiellyttävää. Mytologia oli mielenkiintoista ja tarina sopivan jännittävä.
Valitettavasti loppu oli minulle melkoinen pettymys ja palautti kirjan sen alkuosan kolmen tähden tasolle.

[Sanna · Rating 5 out of 5]

Jännä. Alku lupaili just sitä kauhua, joka saa mut hyppimään seinille, mutta mun onnekseni tunnelma vähän muuttui. Alkoi kauhulla ja loppua kohti meni enemmän juuri sellaiseen pakana-yliluonnollisuuteen, mikä ei itseä erityisemmin kuitenkaan häirinnyt.

[Tapani Aulu · Rating 3 out of 5]

Oikein mainiota suomalaista kummaa kauhua. En muista mistä nappasin suosituksen, mutta hyvä että nappasin.

[Emilie · Rating 4 out of 5]

Kirja oli kaikin puolin loistavaa viihdettä. Jännittävä, yliluonnollinen ilmapiiri piti minua otteessaan ja kirjan keskeyttäminen oli miltein mahdotonta. Liljan kohtalo ja perunakellarin salaisuus oli vastustamatonta luettavaa ja jäin jopa kaipaamaan jatko-osaa, jossa selvennettäisiin kuolleiden maailmaa vielä paremmin.

Koko arvio:
http://lemasquerouge.blogspot.fi/2013...

[Eija · Rating 3 out of 5]

Kirjan luki sujuvasti ja nopeasti, mutta aika keskinkertainen se lopulta oli. Kauhuaineksia olisi saanut olla enemmän ja kauhutunnelmakaan ei ihan osunut nappiin. Tuntui, että kertomus oli enemmän ihmissuhde draama. Kahden ystävyksen parisuhdeongelmia puitiin tahoillaan ja miehet eivät haluneet päästää naisistaan irti. Perheväkivaltaa, alkoholismia, anoreksiaa… sellaista… ja kauhuelementit jäi tavallaan taka-alalle.

[Christina · Rating 4 out of 5]

This book gave me a nightmare, so I loved it. I really enjoy the mix of realistic adult dramas, creepy supernatural events and Finnish pagan myth together in the same bunch. Over all a depressing book, like all good Finnish stories.

[Sonja · Rating 3 out of 5]

Nopealukuinen ja koukuttava kirja. Alussa oli hieman kankea päästä alkuun, mutta lähinnä sen takia kun aivot olivat kääntyneet englannille lukiessa kun muutaman kirjan olen tässä ennen tätä englanniksi lukenut. Todella hirvittävää kauhua ei ollut mutta paikoitellen kyllä piti otteessaan.

[Laika · Rating 3 out of 5]

En ollutkaan lukenut suomalaista kauhua ennen, tarjonnasta huolimatta. Tekijä on katsonut kauhuleffansa, mutta ei se juuri häirinnyt. Kerronnan elävyys pelasti varmaan paljon. The Ring kohtaa Kalevalan, ihan jännä idea josta olisi saanut ehkä paremmankin kokonaisuuden. Mutta ihan hyvä näinkin!

[Reetta Saine · Rating 2 out of 5]

Ei kun ei. Hyvät ainekset, mutta varsinkin äänikirjassa tautologia ja pienet kömpelyydet söivät jännityksen ja röyhtäisivät päälle.

[Suvi · Rating 3 out of 5]

Äänikirjana kuuntelin.

Ihan hyvä peruskauhu, sopivan lyhyissä pätkissä kun kuunteli, niin pysyi mielenkiinto yllä. Jännä asetelma, sopivan vähän keskushahmoja ja ihan hyvä juoni.

[Maiju Vuori · Rating 2 out of 5]

pidin kirjan alkupuoliskosta enemmän kuin lopusta, joka oli mielestäni hieman korni. ok kirja kuitenkin.

[Eve Lumerto · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoinen. Sopii ehkä paremmin fantasian kuin kauhun lukijoille.

[Vera Vala · Rating 5 out of 5]

It scared the hell out of me AND from my mother