Kuuden Katariinan jäljillä

by Jenna Kostet

Kiehtova matka menneisyyden naisten jalanjäljissä

Jenna Kostet jättää työnsä Turun linnassa ja omistautuu selvittämään kuuden linnaan liittyvän, Katariina-nimisen naisen kohtaloita. Hän etsii jokaisesta muotokuvan ja alkaa kaivella heidän elämänvaiheitaan. Samalla hän suunnittelee matkoja ympäri Suomea ja Ruotsia tutkimaan paikkoja, jonne Vaasan suvun naiset päätyivät, milloin emäntinä, milloin vankeina, milloin miestensä ja lastensa kanssa, milloin yksin.

Katariinojen tarinat nivoutuvat toisiinsa ja mennyt nykyisyyteen, kun Kostet kuljettaa lukijaa matkassaan naisten uskomattomien kohtaloiden luo kepeästi ja asiantuntevasti. Poikkeuksellisen taitava kerronta antaa lukijan osallistua historian muodostumiseen ja kokea elävästi, millaista arki ja juhlat ovat olleet ja miten kohtalo on riepotellut ihmisiä. Tutkimusretken edetessä Turun linnan ja samalla koko Suomen historia avautuu jouhevasti siirryttäessä yhdestä kuvasta toiseen, yhdestä Katariinasta seuraavaan.

Genres: Nonfiction, History, Finnish Literature, Audiobook

250 pages, Hardcover

First published January 1, 2023

Reviews

[Terhi · Rating 3 out of 5]

Esitellyt Katariinat, historialliset naiset, ovat kiinnostavia. En kuitenkaan pidä kirjan tyylistä, jossa kirjailijan omasta tarinasta tulee osa kirjaa. Kirjassa tehdään liikaa päätelmiä kuvien ja tuntemusten perusteella. Kaipaan itse tietokirjamaisempaa otetta aiheeseen.

[Liisa · Rating 2 out of 5]

Kirjan hahmoissa olisi riittänyt mahdollisuuksia vaikka kuinka laadukkaaseen kirjaan, jos kirjailija olisi malttanut keskittyä kirjoittamaan heistä. Valitettavasti kirja on kuitenkin täynnä kirjailijan arvailuja Katariinojen ajatuksista ja motiiveista sekä anakronistisia vertailuja nykypäivään. Kaikkein raivostuttavinta lukukokemuksessa oli kirjan sisällön kannalta aivan turha kirjailijan omien kokemusten, koiratarinoiden ja matkasuunnitelmien tunkeminen mukaan. En jaksa ymmärtää tätä nykyään niin yleistä narsistista tarvetta kuljettaa kirjoituskokemusta läpi kirjan ja niin estää lukijaa keskittymästä itse aiheeseen.

[Eeva · Rating 3 out of 5]

Tykkään tämmösistä tietokirjoista, joissa kirjoittaja samalla käsittelee omaa elämäänsä ja jopa kirjan kirjoitusprosessia. Pakko myös päästä pian vierailemaan Turun linnassa, viime visiitistä lienee parikymmentä vuotta!

Välillä kirjailija tuntui kuitenkin tekevän vähän liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä Katariinojen motiiveista ja aivoituksista, vaikka lähdeaineisto on usein tosin niukkaa (tämän hän toki myöntää itsekin jossain vaiheessa kirjaa). Ja pakko myöntää, että vaikka kirja oli ihan selkeästi kirjoitettu, kaikki Kaarinat ja Katariinat tahtovat edelleen mennä mulla sekaisin keskenään. :D

[Sara · Rating 4 out of 5]

4,5 tähteä

Vitsit kun tykkäsinkin tästä! Kostet vei kiinnostavalle matkalle historiaan, kohti naisten kohtaloita ja kuvasi yhteiskunnan muutoksia 1500-luvulta tähän päivään Turun linnan näkökulmasta. Innostuin entistä enemmän linnassa vierailusta!

Tietokirjallisuus ei ole yleisesti ominta genreä, mutta Kuuden Katariinan jäljillä tarjosi jotenkin tuoreen näkökulman, ollen yleistajuinen ja helposti lähestyttävä. Varmaan pitkälti vaikutti kirjailijan tyyli tuoda huumori sekä itsensä tarinan sivuille, samalla kuvaten kirjoitusprosessin yksityiskohtia ja toisaalta sitä, miten historian tulkinta vaikuttaa. Muutaman kerran hymyilytti tekstiä lukiessa muun muassa hipsterit mainitessa kuin myös tekstin rehellisyys liikutti.

Eniten luonnollisesti pidin kuitenkin naiskohtaloiden käsittelystä ja siitä, miten kiinnostavia näkökulmia eri Katariinat tarjosivat Suomen historiaan Ruotsin valtakaudella. Tarina eteni varsin soljuvasti ja pystyin samaistumaan kirjailijan ajatuksiin siitä, miten hän tuntee päähenkilönsä. Ehkä osasin kuvitella itsenikin oman paikkani huoneissa kuulostelemassa historiallisten hahmojen käyskentelyjä ja elonmerkkejä.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin ihastutti sekoittamalla kirjailijan omaa etsintää historiallisten naisten tarinoihin. Olen lukenut vastaavanlaisia tarinoita sittemmin useita, mutta mikään ei ole aivan tavoittanut Kankimäen vangitsevaa ja vaivatonta tyyliä. Samaan genreen sopii myös Jenna Kostetin Kuuden Katariinan jäljillä, jossa päähenkilöitä ovat kuusi Turun linnassa vaikuttanut naista, kirjailija Jenna Kostet, sekä tietysti itse linna ja kaupunki sen ympärillä.

Historiallisista naisista viisi eli 1500-1600-luvuilla sekapäisten Vaasojen vaimoina tai vasalleina. Tosin sekapäisyydestään huolimatta Vaasat kohtelivat näitä naisia hämmentävän reilusti, olivat he sitten omia tai vihollisen vaimoja. Luotettavaa tietoa Katariinojen elämästä, persoonasta tai edes ulkonäöstä on hyvin niukasti, joten Kostet joutuu (tai pääsee) spekuloimaan ja käyttämään mielikuvitustaan, nojaten kuitenkin mahdollisimman paljon yleiseen tietoon ajan tavoista ja ihanteista. En pysty arvioimaan Kostetin johtopäätösten todenperäisyyttä, mutta mielestäni hän erotti faktat fiktiosta varsin sujuvasti. Genrelle tyypillisesti Kostet elävöittää tarinaa tekemällä vertailuja omaan elämäänsä tai Turun nykytilaan. Hän on työskennellyt Turun linnassa vuosikausia, joten linnan ominaispiirteet ainakin näin 2000-luvulla ovat hänelle hyvin tuttuja. Historiallisten henkilöiden kanssa jaetut seinät ja luonnon olosuhteet tuovat kauan sitten eläneet naiset hiukan lähemmäs.

Tarinan kuudes Katariina on sisustussuunnittelija Carin Bryggman (1920-1993), joka arkkitehti-isänsä kanssa on pitkälti vastuussa siitä, miltä rappiolle jätetty ja sodassa lähes maan tasalle pommitettu linna nykyään näyttää. Hänestä Kostet ymmärrettävistä syistä kirjoittaa varsin varovasti, ja tämä jääkin kirjan etäisimmäksi osuudeksi. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin kiinnostava, ja herätti halun lukea vastaavan elämäntarinoiden kautta kerrotun historian Hämeen linnasta, joka minulle on Turkua läheisempi. Kukahan sen kirjoittaisi, vai joko sellainen on olemassa?

[Kirjojen viemaa · Rating 5 out of 5]

Teos on tiivis ja vetävästi kirjoitettu tietopaketti kunkin Katariinan ajan arkisesta elämästä kuin Turun linnan ja Suomen historian vaiheista. Samanaikaisesti Kostet punoo mukaan omia nykypäivään sijoittuvia ajatuksia teoksen kirjoittamisprosessista ja kokemuksistaan Turun linnassa työskentelystä.

Mielestäni kirjan hienous piilee juuri siinä, että tämä ei ole perinteisellä historiantutkimuksen kaavalla kirjoitettu tietokirja, eikä wikipediamainen elämänkertakokoelma. Jollaisia valitettavasti etenkin viime aikoina julkaistut naisten kokoomaelämänkerrat ovat olleet. Teoksessa on aivan omanlaisensa tunnelma ja mielestäni lopulta keskiössä ei ole niinkään Katariinat, vaan linna, jota peilataan Katariinojen historian kautta ja joka yhdistää heidät toisiinsa.

Lähdeluetteloon kiinnitän aina ensimmäisenä huomioni ja se on minulle yksi tärkeimmistä osista tietokirjaa. Kirjan lähdeluettelo on kattava ja sen avulla pääsee halutessaan vielä syvemmälle Katariinojen ja Turun linnan historiaan.

[Marita · Rating 4 out of 5]

Mukava mietelmä Turun linnasta ja siellä vaikuttavista naisista. Kaipasin kuvia mainituista Katariinoista. Löytyyhän ne Guuglettamalla, mutta miksei niitä ole laitettu kirjaan?

[Katri Rantala · Rating 3 out of 5]

3,5/5

En ollut ensi alkuun kovin innoissani kirjailijan tavasta kertoilla itse kirjoitusprosessista, koiranpennun edesottamuksista ja matkasuunnitelmista, jotka jäävät koronapandemian vuoksi toteutumatta. Sitten aloin miettiä, miten minulle yleensä tietokirjojen kanssa käy (ne jäävät kesken, koska en jaksa keskittyä), ja tulin siihen tulokseen, että jos kirja olisi ollut pelkkää tiukkaa asiaa, olisi se jäänyt minulta lukematta. Ns. ylimääräinen kaunokirjallinen kerronta keventää varsinaista asiasisältöä, joka on toki sekin varsin selkeästi ja ymmärrettävästi esitetty. Kirja onkin oikeastaan tietokirja vain puolittain, ja siihen on lukijan ehkä hyvä varautua etukäteen.

On myös hyvä huomata, että kirjoittaja on työskennellyt pitkään Turun linnassa, joten lienee luonnollista, ettei kirjailija ole ulkoistanut itseään teoksestaan, vaan päin vastoin tuonut itsensä ja omat kokemuksensa osaksi tarinaa.

Ajoittain Katariinojen omien kokemusten ja ajatusten spekulointi ja arvailu tuntuu vähän päälleliimatulta ja turhaltakin, sillä toisista Katariinoista on saatavilla vain vähän faktatietoa. Arvailuksihan se väkisinkin menee tällaisessa tilanteessa, ja kirjailija myös tuo tämän itse esille tekstissään.

Kokonaisuudessaan kirja on mielenkiintoinen matka Turun linnan kuuden Katariinan jalanjäljissä. En ole etukäteen millään tavalla perehtynyt aiheeseen tai Turun linnan historiaan ylipäätään, joten uutta kiinnostavaa tietoa tuli paljon. Kun seuraavan kerran käyn Turun linnassa, katson varmasti uusin silmin linnaa ja etenkin niitä Carin Bryggmanin suunnittelemia lamppuja, jotka myös saavat kirjassa oman pienen roolinsa.

[Tiina Mahlamäki · Rating 4 out of 5]

Narratiivinen tietokirja Turun linnassa asuneista ja vaikuttaneista Katariinoista/Kaarinoista/Carinista, heidän ajastaan linnassa ja elämänsä muista vaiheista, erityisesti liittyneenä Vaasan suvun epätasapainoisiin miehiin. Pääosassa on oikeastaan Turun linna itse, jossa työskentelyä, jonka tiloja ja tilojen tuntuja kirjailija Jenna Kostet – itsekin linnassa työskennellyt – avaa. Lukija saa hyvän kuvan siitä, minkälaista linnassa nykyään on – ja minkälaista ehkä aikaisemmin on ollut – kesän kuumuudessa tai talven kylmyydessä. Katariinat esitellään kronologisessa järjestyksessä mutta kirjailijan elämänvaiheet, linnassa työskentelyt, kirjoitusvapaat ja pandemian vuoksi peruutetut retket tulevat vähän sikin sokin. Sympaattinen teos nostaa näkyviin myös ne monet nimettömäksi jäävät linnassa asuneet ja työskennelleet naiset – itsekin työskentelin linnan lippukassalla yhden kesän opiskeluaikoinani.

[Elina Tulijoutsi · Rating 3 out of 5]

Tykkäsin kuunnella Suomen historiaa ja Katariinojen tarinoita. Kirjailijan tyyli oli mukaansatempaavaa ja sopivan kepeää. Ainut mikä kirjassa tökki erittäin paljon oli kirjailijan omat mielikuvat menneisyyden naisista ja vaikka kirja ehkä yritti olla kantaaottava naisten asemaa koskien, kirjailija kuitenkin itse useamman kerran syyllistyi todennäköisesti huomaamattaan viljelemään turhia stereotypioita (esim juonittelevat piiat ja laskelmoiva Katariina Maununtytär, vaikka 14-vuotias Katariina oli ennemminkin uhri, eikä todennäköisesti olisi voinutkaan itse valita kohtaloaan) ja myös oletuksia siitä, millainen hyvän naisen tulisi olla (esim. paheksunta kuninkaiden rakastajattariksi pyrkivistä piioista ja Kristiina Brahen kohdalla hehkutus siitä, ettei tämä ollut flirttaileva tai siveetön, vaan "vakavalla tavalla hauska" ja "arvokkaalla tavalla iloinen"). Näiden seikkojen vuoksi nappaan kaksi tähteä pois.

[Katariina · Rating 2 out of 5]

Kuuden Katariinan jäljillä -teosta on vaikea arvioida. Onko kyseessä tietokirja, autofiktiivinen teos, historiallinen fiktio vai jokin sekamuoto näistä kaikista? Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja idea sen taustalla oli kutkuttava, mutta valittujen Katariinojen elämästä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi faktapohjaista aineistoa aidosti mielenkiintoisen tuloksen tuottamiseen. Minua häiritsi todella paljon se, kuinka paljon kirjoittaja keksii asioita Katariinojen elämästä pelkästään maalaustaidetta tuijottamalla. Suunnaksi olisi pitänyt valita joko täysi fiktio tai puhdas fakta. Haistoin teoksessa myös vaikutteita Mia Kankimäen upeista kirjoista, mutta se voi johtua siitä, että luin Kankimäen ”Naiset joita ajattelen öisin” vajaa kuukautta aiemmin. Parasta Kuuden Katariinan jäljillä -kirjassa oli sen tarjoamat todelliset faktat Turun linnan historiasta.

[Heli Pekkarinen · Rating 3 out of 5]

Kirjassa oli paljon, mistä pidin. Rakastan historiaa ja etenkin naisten tarinoita, jotka jäävät usein miesten varjoon. Tässä kirjassa tuli runsaasti tietoa naisten elämästä 1500-luvulla. Kirja on kirjoitettu nykytrendin mukaisesti tarinalliseksi ja siinä on paljon omakohtaisia lisäyksiä. Pidän tyylistä, mutta tässä sitä oli vähän liikaa: yksi maininta koiranpennusta tuo kirjailijan lähemmäs lukijaa, 10 mainintaa karkoittaa. Monet kirjoittaman oman elämän pohdinnat tuntuivat irrallisilta, väkisin Katariinojen elämään lisätyiltä. Valitettavasti niitä oli sitä enemmän mitä pidemmälle kirja eteni. Viimeisen Katariinan olisin jättänyt kokonaan pois. Osasta kirjasta pidin jopa viiden tähden verran, osasta kahden. Kiinnostava joka tapauksessa.

[Viivi / Kirjailuja · Rating 4 out of 5]

Ennen kaikkea Kuuden Katariinan jäljillä on rakkaudellinen kirja. Se huokuu hellää rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta niin Katariinoja kuin Turun linnaakin kohtaan. Samalla se onnistuu olemaan kunnianosoitus myös kaikille niille Turun linnan naisille, joiden elämäntarinat ovat ikuisiksi ajoiksi unohtuneet. Tämä on vallan ihastuttava teos, jonka äärellä suorastaan liikutuin, niin kauniisti Kostet kohteitaan onnistuu käsittelemään kuitenkaan lainkaan henkilöitä kaunistelematta.

Lisää blogissa.

[Helena · Rating 3 out of 5]

Kiva kirja Turun linnasta ja historiasta. Kirjassa pidin kaikkein eniten johdannosta: jotenkin aivan uppouduin Turun linnaan ja kirjailijan kokemuksiin. Kirjan edetessä en kuitenkaan kokenut enää ihan niin vahvaa ihastumista linnaan ja sen historiaan, mutta tähän ehkä vaikutti se, että kuuntelin kirjan äänikirjana. Tämä toimisi varmaan paremmin fyysisenä kirjana, kun voisi tarkistaa vuosilukuja yms. helpommin lukiessa. Äänikirjana osa tiedoista meni vähän ohi ja aikajanat eivät olleet niin selkeitä. Tykkäsin kirjailijan omista kokemuksista linnasta ja kirja olisi melkein enemmänkin voinut olla siitä näkökulmasta höystettynä historian naisten tarinoilla.

[Koivula]

En tykkää tästä trendistä, että kirjailija kertoo niin paljon itsestään ja kirjoittamisestaan - minua kiinnostaa kirjan asia. Eli tässä Katariina-henkilöt ja linna. Osittain tuttua, mutta paljon uutta. Tietokirjaksi yllättävän paljon arvailua.
Helmet: sopii 1, 5, 7, 13, 19, 27, 29, 33, 37, 41, 44 (joku valikoituu)
Popsugar: 47 (a book with 24 letters in the title)
Pohjoinen: sopii 9, 11, 21, 25 (joku valikoituu)

[Leila P · Rating 3 out of 5]

Kirja oli kiinnostava ja viihdyttävä, vaikka Katariinat meinasivat mennä välillä sekaisin. Se edustaa uudehkoa tietokirjatyyliä, jossa kirjoittaja kertoo samalla itsestään ja kirjoituprrosessista. Kaikki eivät tällaiselle metailulle varmaankaan lämpene, mutta minä tykkään. (Tosin tämä ei ole paras genrensä edustaja jonka olen lukenut.)

P.S. Ihmetyttää ettei turkulainen tiedä turkulaisten paikannimien oikeinkirjoitusasua. Korppolaismäessä on vain yksi o, ja Saaronniemessä on kaksi n:ää.

[Tuija · Rating 1 out of 5]

Kirjan lukemisen jälkeen tiedän kirjailijan elämästä, tunteista. Siitä miten vaikeaa elämä on miten kirjailijan mielestä on Katariinoilla ollut vaikeaa. Miten surkeaa on ollut olla töissä Turunlinnassa ja miten tärkeä on hän koska on ollut töissä Turun linnassa aivan kuin ne Katariina joihin linna liittyi.

[Pirkko · Rating 2 out of 5]

Idea hyvä, mutta kun tietoa ei oikein kaikista löytynyt, niin vähän noloa ängetä omaa elämää sinne sekaan ja kuvitella paljon. Luulin tietokirjaksi, muttei ihan ollut. Ei kiinnostanut koiran tekemiset.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Hieno sukellus Turun linnan historiaan kuuden eri Katariinan kautta.

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Odotin Jenna Kostetin tietoteosta Kuuden Katariinan jäljillä pitkään. Kirja on ollut hyvin suosittu täällä Varsinais-Suomessa. Kertoohan kirja Turun linnan asukkaista 1500-1600-luvuilta ja myös Toisen maailmansodan pommitusten jälkeisestä ajasta, kun linnaa korjattiin nykyiseen ulkonäköönsä. Turun linnassa on nähty ja koettu kaikenlaista draamaa. Kustaa Vaasan pojat aiheuttivat kaikenlaista puhetta ja tapahtumia. Kirjan aloittaa Katariina Stenbock (1535-1621), joka oli Kustaa Vaasan kolmas vaimo.

Kaarina Hannuntyttärestä (1539-1596) tuli Kustaa Vaasan pojan Juhanan jalkavaimo ja tämän lasten äiti. Juhana sai hallittavakseen Suomen 19-vuotiaana. Kaarina oli tuolloin 17-vuotias ja hänestä tuli Turun linnan armollinen rouva ja emäntä. Aikamoinen urakehitys nuorelle piikatytölle.

Suomen herttuakunta sai oikean renesanssiprinsessan herttuattarekseen, Katariina Jagellonican (1526-1583). Koska Katariina J. oli katolinen, Juhana oli avioliittosopimuksessa luvannut, että Katariina saa pitää uskonsa ja harjoittaa sitä kotonaan. Turun linnaan rakennettiin Katariinalle pieni kappeli. Heidän avioliittonsa vuonna 1562 suututti isoveli Erikin, joka vangitutti herttuaparin vuonna 1563.

Kaarina Maununtytär (1550-1612) oli 14-vuotias, kun Erik kiinnostui hänestä. Hän oli vasta viidentoista, kun hän synnytti ensimmäisen lapsensa Erikille. Pari avioitui ensin salaa, mutta myös virallisesti vuonna 1568. Vihkimisen jälkeisenä päivänä maalaistyttö kruunattiin Ruotsin kuningattareksi. Samana vuonna heidät vangittiin, ja Juhanasta tehtiin kuningas.

Kirjan viides Katariina oli Kristiina Katariina Stenbock (1608-1650), joka asui Turun linnassa miehensä Pietari Brahen kanssa. Kuudes Katariina oli yllättäen sisustussuunnittelija Carin Bryggman (1920-1993), joka on vastannut Turun linnan korjaustöiden sisustuksesta.

Jenna Kostetin upea teos Kuuden Katariinan jäljillä toi esille kiinnostavasti Turun linnan historiaan kuuluneita naisia.

[Riia · Rating 4 out of 5]

Jenna Kostet on tutustunut kuuden Turun linnassa aikanaan hetken asuneen Katariinan elämään (paitsi viimeinen "Katariina" ei tainnut sentään linnassa asua). Teksti on hyvin soljuvaa ja sitä on miellyttävä lukea. Välillä kirjailija kertoo metsäretkistä koiranpennun kanssa, välillä palataan taas historiaan perehtymiseen.

Kirja oli mielenkiintoinen; toisaalta ehkä olisin itse rajannut sen Kustaa Vaasa -suvun aikoihin, kirjan neljään ensimmäiseen Katariinaan, koska heillä oli todellisuudessakin yhteys. Suosittelen kuitenkin lukemaan!

[Jii · Rating 3 out of 5]

Ansiokas aihe, mutta kirjailija sortui aivan liian pitkälle vietyihin spekulointeihin asiasta kuin asiasta, joille ei löydy faktapohjaa. Yhden potretin perusteella tehdään syväluotaavia analyyseja erään Katariinan persoonallisuudesta, ja välillä spekulaatiot ovat ristiriidassa faktojen kanssa: kerrottuaan ettei 1500-luvulla ollut tavatonta että sulhanen oli morsianta 40 vuotta vanhempi, Kostet panee hääkulkuetta seuraavan fiktiivisen rahvaan supattamaan morsiusparin ikäerosta. En myöskään lämmennyt kirjoitusprosessin pitkäpiimäiselle kuvaukselle enkä kirjailijan oman elämän mukaan tuomiselle joka käänteessä. Aika paljon toistoa myös. 2,5 tähteä.