Vihreät niityt

Neshov Family #3

by Anne B. Ragde

Berliininpoppeleista ja Erakkoravuista tuttu Neshovin klaani on valintojen edessä. Isänsä kuoltua Torunn hoitaa sikatilaa ja isosedäksi paljastunutta isoisäänsä. Työ on rankkaa eikä kiitosta juuri heru, mutta onneksi apuna on komea lomittaja Kai Roger. Kööpenhaminassa Torunnin setä Erlend valmistautuu kumppaninsa Krummen kanssa isyyteen. Siihen kuuluu suunnitelma Neshovin viljasiilon muuttamisesta perheen komeaksi kesäasunnoksi, mutta toimeen palkattu arkkitehti uhkaa aiheuttaa särön pariskunnan kadehdittavaan onneen. Torunnin toinen setä Margido on vihdoin saanut kauan toivomansa saunan ja uudistaa innolla hautaustoimistoaan. Miksi hänen omatuntonsa kaiken touhun keskellä kuitenkin kolkuttelee ikävästi?

Jaksaako Torunn kantaa raskaan perintönsä, ja kuinka käy Neshovin tilan trilogian kutkuttavassa päätösjaksossa?

Genres: Fiction, Novels, Scandinavian Literature, Roman, Contemporary, Drama, Audiobook

293 pages, Paperback

First published January 1, 2007

About the author

Norwegian author Anne B. Ragde (b 1957) made her literary debut in 1986 with the children’s book HALLO! HER ER JO! Since then, she has written several books for children and young adults, among them a biography about Sigrid Undset, for which she was awarded the Brage Prize. Her first novel for adults, EN TIGER FOR EN ENGEL was published in 1990. She has since written several novels, crime novels and short story collections. Her novel BERLIN POPLARS received a warm welcome from both readers and critics, and has so far sold more than 250 000 copies in Norway, and is translated to more than 15 languages. It was reviewed favorably by the Financial Times on April 28, 2008. The sequels HERMIT CRABS and PASTURES GREEN were a no lesser success. The trilogy has been made into a TV series, which had more than 1 million viewers when showed on Norwegian Television.

Reviews

[Kuszma · Rating 4 out of 5]

Ó, mily szépek a fjordok a nyári alkonyatban! A norvég táj, ahogy buján a tengerrel ölelkezik! Kár, hogy megfulladunk a disznószarszagtól.

Ragde Neshov-trilógiájának záróaktusa remeklés, mint a többi. (Vagy majdnem annyira, mint a többi. Vö.: a megjegyzéssel. Ott alul. Türelem. Mindjárt oda is eljut a szem.) Hihetetlen, ahogy az író a maga néha körülményesnek, el-elkalandozónak tűnő módján felépíti szereplőit. Mert itt nem történetmesélésről van szó, hanem arról, hogy a szereplő és az olvasó lépésről lépésre olyan erős kötődést alakítson ki, hogy az ember 50 oldallal a könyv vége előtt már csak azért drukkol, legyen vége, mielőtt valami bajuk esik. De aztán alkalmasint mégis bajuk esik. Fene ezekbe a skandináv írókba.

Megjegyz.: Amúgy meg kritikai észrevételem is van. Most először éreztem úgy, hogy egy ragde-i szereplő (jelesül Torunn) cselekedeteit nem tudom összeegyeztetni a róla kialakított képemmel. Ez a disszonancia – mint egy szálka az ujjban – kissé megzavart a zökkenőmentes belesüppedésben.

[Elina Mäkitalo · Rating 3 out of 5]

Ihan samaan tasoon tämä osa ei yltänyt kuin edeltävät kirjasarjan osat. Toivon mukaan suunta ei ole tämä, sarjaanhan on nyt tullut 3 osaa lisää. Pääasiassa minua ärsytti melko suuri määrä uskonto hössötystä ja sellainen toisten asioihin puuttuminen jota kirjassa oli paljon. Varsinkin kohta jossa toinen ei halunnut että hänen puolestaan rukoiltaisiin vaan henkilö teki sen kiellosta huolimatta. Mielestäni pitäisi toiveita kunnioittaa. Kirjoitustyyli oli edelleen hyvää ja eteenpäin kulkevaa vaikka alussa olikin hieman taas kankeutta ennen kuin pääsi tarinaan kiinni. Luen kyllä varmasti loputkin osat mutta nyt ei tullut sellaista tarvetta lukea seuraavaa osaa heti perään. Tästä osasta puuttui myös sellainen huippukohta jollainen oli sekä ensimmäisessä että toisessa osassa. Ehkä siksi koska kirjasarjan piti loppua. Tosin loppukin oli jotenkin plää eikä mielestäni antanut vastauksia mihinkään eli ihan hyvä siinä mielessä että sarja edelleen jatkuu.

Helmet- haasteen toinen kierros: 18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä. Tavallaan ainakin osaksi vaikka ei ihan kokonaan heidän perheeseensä keskityttykään mutta kuitenkin he tarinassa olivat.

[Connie53 · Rating 4 out of 5]

Derde deel in de serie over de familie Neshov. Het verhaal loopt gewoon door. Voor mij had dit ook een boek kunnen zijn. Erlend en Krumme hebben hun grote wens naar een kind kunnen verwezenlijken met hulp van een lesbisch koppel met ook een kinderwens. En nu hebben ze grootse plannen met de boerderij. Daar willen ze een grote luxe huis van maken voor iedereen.Maar op de boerderij zit Torunn nog steeds vast in een vreselijke depressie. Samen met Kai Roger probeert ze de boerderij draaiende te houden en voor haar 'grootvader' te zorgen. Maar het verval en de wanhoop slaan toe. Ik vind het einde een beetje onbevredigend, anders had ik het 4 1/2 ster gegeven.

[Sarah · Rating 4 out of 5]

Wow, was für ein deprimierendes Buch. Natürlich waren auch die ersten beiden Teile deprimierend, aber dieser dritte Teil übertrifft das. Für kaum jemanden gibt es ein Happy-End, dafür jede Menge Trostlosigkeit. Und es bleiben doch viele Fragen offen, ich hätte gerne gewusst ob Torunn jemals glücklich wird und wie es bei Krumme und Erlend weitergeht.

Generell muss ich sagen, dass diese Trilogie wirklich ungewöhnlich war, eine ganz andere Familiensaga mit einer großen Portion Trostlosigkeit und Traurigkeit, aber auch sehr fröhlichen Momenten und vor allem unglaublich interessanten und vielschichtigen Charakteren.

[Trine Salbøg · Rating 2 out of 5]

Det kan siges kort. Anne B. Ragde er ikke min yndlingsforfatter. Berlinerpoplerne figurer i Norge som en nyklassiker, så den måtte jeg læse. På magisk vis kunne denne roman et eller andet, selvom den er mere underholdning end en reel udvidelse af horisonten. Dog er der interessante familieforviklinger og en sjælden historie om grise, som fanger ind. Ligge i grønne enge er den tredje i rækken, der forsøger at fortsætte historien om gården på Byneset. Ragde skulle nok have stoppet legen med den første. En succes skal ikke tværes ud, så grisene ender med en slagtning. Der er tre til i rækken, så man må håbe på, at kurven knækker et sted derude, så vi igen får en reel underholdningsværdi.

[Marja · Rating 3 out of 5]

This Neshov series is a strange one for me. Everything's miserable, I don't particularly like the characters, and I don't really have a desire to read the book because it feels so depressing all the time, but I'm still kind of hooked and want to know what happens.

[Helene · Rating 1 out of 5]

It's obvious the writer was in an awfull place writing this - and she is dragging whoever reads this book down with her

[Árný Lára Karvelsdóttir · Rating 2 out of 5]

What a strange ending in this triology .. I was not quite satisfied with this :(

[Ene Michelis · Rating 4 out of 5]

Neshovi sarja kolmas raamat. Peateemadeks Torunni murdumine ja homode-lesbide beebiootus. Veidi hakkab venima. Liigselt homondust. Tegemist väga sünge osaga matuseteenuseid pakkuva venna (Margido) töö kirjeldustes. Aga samas, see on ju kellegi töö - tegeleda surnutega.
Raamatu lõpus Torunn lahkub maalt ja vendade isa (tegelikult vanim vend) asub elama hooldekodusse.

[Karine Mon coin lecture · Rating 4 out of 5]

Beaucoup aimé ce tome 3... mais je pensais que c'était une trilogie et avec cette fin... j'ai envie de continuer à lire pour savoir ce qui va arriver aux personnages.

[clotilde ☀️ · Rating 3 out of 5]

assez étrange pour une fin de trilogie et très déprimant ...

édit // c'est pas une trilogie je vais lire la suite

[Winterhummel · Rating 5 out of 5]

Diese Reihe ist so gut 🙈

[Eirik · Rating 4 out of 5]

Fin avslutning på «første trilogi». Men merker jo at ikke alt er avslutta 🤭

[Elina · Rating 3 out of 5]

Boka mista meg litt rundt side 150 pga en litt antiklimatisk midtdel i forhold til starten. Slutten derimot jesus - jeg fikk umiddelbart lyst til å plukke opp den neste boka i serien. Karakterarbeidet er fortsatt veldig sterkt. Men hallo?!?!?! Hva skjedde med kistelageret????????????

[Anna · Rating 5 out of 5]

Saga Anne B. Ragde jest jak oglądanie serialu, dobrego serialu. Norweżka potrafi zaskoczyć zwrotami akcji, równocześnie ujmując portretami psychologicznymi konkretnych postaci. W trzecim tomie Torunn jest najważniejsza - to ona walczy o utrzymanie gospodarstwa, opiekuje się dziadkiem, stanowi środek rodziny. Ona scala rodzinę, której członkinią nigdy nie była. To dziwna rola - bracia, którzy nie utrzymywali kontaktu przez tyle lat liczą, że to właśnie ona stworzy coś na kształt ogniska domowego. Dla Torunn to niezwykle trudne zadanie - opiekuje się ludźmi, którzy dotychczas byli jej całkowicie obcy, spada na nią odpowiedzialność za hodowlę świń, porządek, posiłki itd. Ta codzienność jest już przytłaczająca, tymczasem kobieta miała swoje życie, własne rozterki i problemy, zmaga się z poczuciem winy - teraz zmęczenie fizyczne i psychiczne nie pozwalają jej na spokojne rozważenie i postanowienie o swojej przyszłości. Co więcej Erlend zaskakuje ją pomysłem wybudowania na terenie gospodarstwa luksusowego domu letniskowego, gdzie mogłaby się spotykać cała rodzina, a zwłaszcza jego - powiększona o dzieci. Wszystkie te emocje kulminują podczas wspólnego obiadu w Neshov.

Kolejny tom rozpoczyna się trzy lata później - Torunn znowu stoi na rozdrożu, ponieważ droga, którą wybrała po opuszczeniu gospodarstwa okazała się być tymczasowa. Kobieta planuje wielkie zmiany i wraca do Neshov, gdzie zbliża się do Margida, który rozpoczął szeroko zakrojoną modernizację swojego zakładu pogrzebowego, i stopniowo odkrywa tajemnice życia dziadka. Erlend i Krumme natomiast zajęci są swoim życiem - opieką nad trójką dzieci.

Ciąg dalszy: https://przeczytalamksiazke.blogspot....

[Bookmaniac70 · Rating 2 out of 5]

Давам само две звезди, защото завършването на трилогията затвърди убеждението ми, че първата книга "Берлински тополи" е най-качествена. В последната се чувствах вече напълно преситена от прасетата,терзанията на Торюн и трепетите на хомосексуалната двойка. Затова пък развръзката беше добра и сложи подходяща точка на цялата история.

[Anne · Rating 3 out of 5]

Enda mer av det samme, og jeg er kanskje ikke fullt så sjarmert lenger. Litt sjarmert er jeg allikevel. Min største innvending er at jeg har litt problemer med helt å forstå Torunns valg.

[Vibeke · Rating 4 out of 5]

Heavy and depressing... but worth it.

[Tina · Rating 3 out of 5]

Skuffende "avslutning" (siden denne stod som siste i noen år...).

[Nina · Rating 5 out of 5]

W każdym rozdziale książek tworzących sagę jeden członek rodziny Neshov pełni rolę głównego bohatera. Taka kompozycja fabuły daje coraz większe przybliżenie w sposobie postrzegania przez nich świata, wydarzeń w najbliższym otoczeniu, reakcji na zachowania innych i swoje własne. Język prozy Anne Rigade jest rzeczowy, pozbawiony ozdobników. Można by uznać taki styl za oschły, gdyby nie fakt, że zmiana punktów widzenia kreuje różne odcienie nastroju, a obraz świata Neshovów, oni sami z ich zróżnicowanymi osobowościami i wszystko co się im przydarza stają się nam coraz bliżsi. Perfekcyjna forma scala różnorodne treści: wiejską biedę i ciężką pracę z wielkomiejskim przepychem i twórczym zadowoleniem, rozpacz i bezsilność z radością życia i beztroską, ludzi ze światem zwierząt, piękno z brzydotą, brudem i smrodem, fizyczność życia i śmierci z szukaniem sensu... A styl, pozornie zdystansowany i chłodny, północny, niosący taki ładunek refleksji i emocji rzeczywiście, moim zdaniem, plasuje Anne Rigde wśród wybitnych skandynawskich twórców, nie tylko z grona pisarzy.

Uwaga! Osoby wyczulone na SPOILERY powinny może zaniechać dalszego czytania tej opinii.

Życie dobiegającego pięćdziesiątki Margida jest zaplanowane i zorganizowane w najdrobniejszym szczególe. Metody przygotowania zwłok do pochówku, wyboru odpowiedniej religijnej oprawy i sposobu rozmowy z rodzinami zmarłych opanował w stopniu doskonałym. Jego liczni klienci i zastosowane wobec nich procedury opisane są emocjonalnie neutralnym, technicznym żargonem. Ale Margido zna historie życia i śmierci tych ludzi i jego dobór słów bynajmniej nie przesłania, przeciwnie wzmacnia wrażenie tragicznej nieuchronności ludzkiego przeznaczenia. Jemu samemu być może pomaga wytrwać w wierze w Boga. Jednocześnie sądzę, że inny niż właśnie taki beznamiętny przekaz szczegółów, często bardzo drastycznych, byłby dla czytelnika trudny do zniesienia.

Dziesięć lat młodszy od Margida Elder jest przeciwieństwem brata, bon vivantem i artystą. Uwielbia chwalić się swoimi osiągnięciami w projektowaniu eleganckich wystaw sklepowych. Kocha swojego partnera, z którym od dwunastu lat dzieli stół i łoże w ekskluzywnym kopenhaskim apartamencie. Lubi alkohol i dobre jedzenie, a jego chłopak, Krumme, jest prawdziwym mistrzem rondla i patelni. Przy opisie krajobrazu po przyjęciu, jakie wydali u siebie dla czterdziestu przyjaciół i przygodnych znajomych, można płakać ze śmiechu. Krumme i zaprzyjaźniona para lesbijek, Jytte i Lizzi, przekonali Eldera, że najważniejszym celem życia ich czwórki powinno być rodzicielstwo.

Torunn przejmuje w tym tomie rolę Tora w zapuszczonym gospodarstwie. Jej poczucie odpowiedzialności za samobójczą śmierć ojca wraz z kolejnymi klęskami w życiu osobistym tylko utrudniają codzienną harówę w chlewie i przy zaspokajaniu choćby elementarnych potrzeb 88-letniego Tormoda którego nadal nazywa dziadkiem, choć wiadomo, że ojcem Tora i jego braci nie jest. Gospodarstwo w takiej formie nie przetrwa, co próbuje wyperswadować Torunn młody i zadurzony w niej pomocnik, Kaj Roger. Ale ona, prawomocna dziedziczka, nie jest w stanie podjąć żadnej decyzji. Głucha na pocieszenia i rady wujów, nie podziela ani entuzjastycznych planów Edlera, ani imperatywu Margida do podporządkowania się kolejom losu i obowiązkowi zachowania dziedzictwa Neshovów. Nie skarży się na osamotnienie i brak realnego wsparcia, ale ciężar odpowiedzialności coraz bardziej ją przytłacza, wywołuje jednocześnie rozpacz i wściekłość, na przemian z nastrojami apatii i depresji.

W jakim stopniu przyszłość rodziny Neshovów zależeć będzie od decyzji Torunn, ojcostwa Eldera i stabilności filozofii życiowej Margida, przekonamy się zapewne w kolejnych tomach sagi.

[Melanie Berg CuJo · Rating 4 out of 5]

Rezension von Melanie zu Hitzewelle (die Lügenhaus-Serie, Band 3) von Anne B. Ragde

3,5 von 5 🌟 nicht so gut wie die vorherigen Teile. Die schrulligen Charaktere sind wieder schön skurril, leider war ich diesmal sehr genervt.

Inhalt
Familienkonstellationen haben es in sich. Die junge Torunn kann ein Lied davon singen. Ihren leiblichen Vater, Schweinezüchter aus Leidenschaft und Sturkopf sondergleichen, lernt sie erst am Sterbebett ihrer Großmutter kennen. Ebenso ihre grundverschiedenen Onkel Margido und Erlend, der eine Bestattungsunternehmer, der andere Schaufensterdekorateur und schwul. Und als ob das nicht schon genug Veränderung in ihrem Leben ist, soll sie nun auch noch den heruntergekommenen Familienhof übernehmen …
Meinung
Torunn läßt ihr altes Leben komplett hinter sich und versucht mit allen möglichen Mitteln den verfallenden Hof ihres Vaters am Leben zu erhalten.
Sie ist irgendwie mit allem überfordert besonders von der Schweinezucht hat sie keinen blassen Schimmer.

Hinzu kommen Geldsorgen und der pflegebedürftige Großvater, alles ein bissel fiel für die unscheinbare Torunn. Aber sie will auch keine Hilfe annehmen dafür ist sie zu stolz.

Ein Onkel, der Bestatter ist, richtet in der Scheune ein Sarglager ein um etwas Geld in die Kasse zu spülen. Erlend, der zweite Onkel, möchte aus den Silos Ferienwohnungen machen. Das ist für Torunn aber alles zu viel und zu schnell. Und dann ist da noch der verliebte Helfer am Hof, was einfach das ganze Faß zum Überlaufen bringt.

Die ist bereits der dritte Teil der Lügenhaus-Serie, und um diese ganze Reihe zu verstehen und die Konstellationen zu verstehen sollte man alle Teile lesen.

Diesmal schon ziemlich deprimierend erzählt von der Autorin, in Kombination mit den schrulligen Charakteren diesmal sehr eigen, und hat mich diesmal nicht so überzeugt und nicht abgeholt.

An sich ist Anne eine detaillierte Künstlerin und haucht ihren Protagonisten ein einzigartiges Leben ein.

Ich kann diese Reihe trotzdem sehr empfehlen.

Fakten
319 Seiten
HC 10,00 €
Ebook 8,99 €

Erschienen im btb Verlag

Kaufen kann man das Buch direkt beim Verlag und hier :
https://www.amazon.de/gp/aw/d/3442715...

Ich möchte mich bei RandomHouse für die Verfügung Stellung des Rezensionsexemplars bedanken.

Dies hat keinerlei Einfluss auf meine persönliche Meinung!

Ihr findet diese Rezension auch wie immer auf unserem Blog:
http://ourfavorbooks.blogspot.de/?m=1

[_bookish_cat_ · Rating 2 out of 5]

Der dritte Band, mittlerweile mag ich die Charaktere sehr. Nach dem Selbstmord ihres Vaters steht Torunn mit dem Hof und dem Großvater da, muss sich um alles kümmern. Sie ist reichlich überfordert mit der Aufgabe.. Und sie schiebt sich selbst die Schuld zu, dass ihr Vater sich umgebracht hat. Weil sie mit Mitte 30 immer noch nicht wirklich weiß, was sie aus ihrem Leben machen will.

Ihr Bruder und ihre schwulen Onkels versuchen sie zu unterstützen wo es geht, und auch der Betriebshelfer gibt sein bestes. Man merkt Torunn ihre Verzweiflung durchaus an, aber es wird einfach zu wenig über ihre Gefühle geschrieben. Stattdessen stehen Erlend und Krumme und ihre zukünftigen Kinder und der Architekt irgendwie mehr im Fokus. Fand ich schade!

Und ab hier Spoiler:

Dass Torunn am Ende einfach den Hof aufgibt und wieder zu dem einen Kerl (dessen Namen ich vergessen habe) zieht, finde ich nicht gut. Klar, sie macht jetzt was sie will, aber eigentlich (und dass sagt sie ja selbst) weiß sie es ja immer noch nicht wirklich. Ich hatte eigentlich auf ein Happy End gehofft, bei dem Torunn mit dem Großvater und Margido auf dem Hof lebt und die Onkels mit den Tanten dann und wann zu besuch kommen und alle glücklich sind.. Schade!

[Helin Puksand · Rating 5 out of 5]

Neshovite perekonnaloo kolmas osa. Torunnist saab ootamatult taluperenaine. Kuigi ta armastab loomi, käib talupidamine talle ilmselgelt üle jõu. Erlend aga elevil sündima hakkavate laste pärast ja ta tahab, et Neshovil olevad silotornid ehitada ümber suvekoduks. Paraku pean ütlema, et selles osas ilmnevad Erlendi ebameeldivad iseloomuomadused, mistõttu ta muutus minu arvates üsna ebameeldivaks - eneseimetleja, kes süüdistab kõigis teisi, kuid endas vigu ei näe.
Tõesti mõnus sari. Algselt oli see mõeldud triloogiana, kuid 3. osa jätab kõik otsad lahtiseks, mis paneb järgmist osa kätte haarama.
Endiselt soovitan neile, kellele meeldib lugeda raamatuid maaelust, kus otseselt väga palju sündmusi ei ole, rõhk on rohkem inimeste mõtetel ja omavahelistel suhetel.

[Mads Rasmussen · Rating 3 out of 5]

Det er ikke nemt at være nogen. Slet ikke når den nyfundne far har begået selvmord og alle (måske også dig selv) forventer at du overtager gården, grisene og ansvaret for din farfar/onkel. Hvor man som læser måske kunne acceptere den præmis, at Torun flyttede ind på brynæsset for at være sammen med og hjælpe sin far, efter farmoderens død, virker det sært., at Torun bliver på brynæsset efter faderens selvmord, og at de to onkler blot lister sig udenom ansvaret for deres far/farbror.
Men cool nok at der lægges op til en happy ending på baggrund af gode viljer, venlige mennesker og rigelighed af nye ideer og penge, og at alt så alligevel går galt.

[Nim · Rating 3 out of 5]

Kirjasarjan kolmas osa on edelleen hyvin kirjoitettu ja riipaisevan realistinen, ainakin joiltain osin, mutta joka kirja on ollut toistaan synkempiä, ja nyt aletaan ollaan vähän oman sietokykyni rajoilla. Vakava masennus ei ole mitään herkkua myötäelää. Tai alkoholismi.

Tämän huomioiden pidin viimeisestä luvusta melko paljon, hienoa että jopa Tormod on vihdoin päässyt Neshovista - jokin siinä paikassa tuntuu vetävän sen asukkailta ilon elämästä. Siitäkin huolimatta, että tavallaan kukin sen vanhoista asukkaista rakastaa paikkaa.

[Tiina Mahlamäki · Rating 4 out of 5]

Surumielisen Berliininpoppeli-sarjan toistaiseksi surullisin ja ahdistavin osa. Torunn kantaa syyllisyyttä isänsä kuolemasta ja surua isoisänsä kohtalosta, paiskii töitä sikalassa ja uuvuttaa itsensä taloudenpidossa. Puhumattomuuden painolasti tuntuu siirtyneen nuorimpaankin sukupolveen. Ainoa iloa tuottava asia on Erlendin ja Krummen vauvanodotus. Kertomus erikoisesta suvusta jaksaa kiinnostaa, niin taitavasti kirjoitettu teos.

[Claudia · Rating 5 out of 5]

J'ai pleuré. Quel puissant récit. La puissance du quotidien difficile de personnages ordinaires lorsqu'on les raconte bien, qu'on sait les rendre extraordinaires et nouer entre eux et nous, lecteurs, des liens profonds, éveiller l'empathie, un attachement teinté d'attraction/répulsion... Je n'en sors pas indemne de cette trilogie... et vais poursuivre cette saga avec le quatrième volet. Je ne peux pas les quitter.

[Kristín · Rating 5 out of 5]

Það er einhver sjarmi yfir sögunum um Neshov fólkið þrátt fyrir að þær séu á sama tíma svo sorglegar. Það eru einhvern veginn allar persónurnar eitthvað svo skemmdar af uppeldinu. En þar sem þær náðu í raun saman að einhverju leyti í lok fyrstu bókar hefur maður aðeins meiri trú á að hlutirnir muni ganga upp, þrátt fyrir það hvernig síðasta bók endaði og þessi hófst. En miðað við alla sorgina sem býr í öllum er svolítið erfitt að halda í vonina.

[Linda Söderlund · Rating 4 out of 5]

Otroligt deppig. Hujedamej.

Sista delen i trilogin...tills det åtta år senare gavs ut en till. Och sedan ytterligare två.

"Kvinnor avskyr röra. Män älskar röra därför att de inte ser den."


"Som liten pojke hade han sprungit omkring här och trott att han var lycklig, att allting var beständigt och oföränderligt, att tiden stod stilla, att sommardagar aldrig tog slut, att det alltid fanns nybakat bröd i köket..."

[Dominika · Rating 5 out of 5]

Niesamowita jest umiejętność autorki do tworzenia brudnych, biednych, szokujących scenografii. Człowiek ma ochotę wyszorować się potem siedem razy po przeczytaniu sceny w rodzinnym domu głównych bohaterów.
Nierówna to saga jest, ale pierwszy i trzeci tom zdecydowanie przypadły mi do gustu. Teraz chwila przerwy i jadę z tomem czwartym. ;)