Menneisyyteni on kaksoisvalotettua, tapahtunutta (sillä muuten en olisi tässä) ja sepitettyä (sillä muuten Mira ei olisi tässä), viivottimella vedettyä ja savukiehkuroita, rihmastoja ja peruskalliota, muuttumatonta ja loputtomasti muovattavaa.
Tammikuun ensimmäisen päivän aamu vuonna 2017. Vuosia aiemmin heränneet aavistukset ja etsinnät tihentyvät tähän hetkeen. Nyt se on julkista, kerrottu kaikille: hän on transsukupuolinen nainen. Hän on Mira.
Aavistus on huikean kaunis ja kiihkeä kertomus transitiosta, omaksi itsekseen tulemisesta, muistojen armeliaasta epäluotettavuudesta ja ihanasta transseksistä. Se murtaa syvään juurtuneen käsityksen transsukupuolisuudesta ennen kaikkea tragediana, juhlii moninaisuutta voimavarana ja kutsuu lukijan mukaan ilon ja rakkauden piiriin, jossa jokainen saa loistaa.
Mikä tärkeä kirja transilosta! Oleellinen, aito, lämmin, suruisa kertomus yleensä niin kärsimysten täyteisten transtarinoiden joukkoon. Luulen, että tämän kirjan sivuilla transihmiset saavat olla turvassa ja kokea jotain, mitä harvoin on kirjan tai muunkaan perinteisen taiteen muodossa tarjolla. Cisihmisille tämä tarjoaa vastauksia kysymyksiin, jotka eivät kuulu kenelläkään muulle kuin asianomaiselle. Kaikille Aavistus tarjoaa lukusukkulan ja ihanaa itsensä löytämisen riemua.
Eskelinen kirjoittaa pulppuavaa kieltä. Pidän tosi paljon siitä, että teoksessa yhdistellään erilaisia kertomisen tapoja, aikamuotoja, puhuttelunmuotoja, ajatuksenvirtoja. Esikoiskirjojen tyypillinen lyyrisyys on läsnä. Kirja on nimetty romaaniksi. Se on omaelämäkertaa, esseetä, tietokirjaakin.
Ihana transpositiivinen kirja. Tää tuo mulle niin paljon iloa. Transiloa. On ihanaa lukea toisen transfem henkilön kokemuksia ja samaistua niihin täysin. Tän luettua on hyvä reflektoida ja miettiä omaa matkaa, mennyttä sekä tulevaa. Tuun suosittelemaan tätä kaikille transfemeille. Kiitos Mira kun jaoit sun tarinan. <3
Avoin, pulppuava ja queer-iloa täynnä oleva teos. Ihana lukea transihmisen tarinaa, jonka elämä ei ole ollut pelkkää kurjuutta, vaan jonka elämästä löytyy ilon ja riemun aiheita. En oikein lämmennyt Eskelisen poukkoilevalle ja ajelehtivalle kirjoitistyylille, mutta muuten nautin kirjasta. Välillä nyököttelin yhdessä Eskelisen kanssa ja välillä jäin pohtimaan tämän sanoja. Kirja on tärkeä ja onkin merkittävää, että myös positiivisia asioita tuodaan esille, vaikka kirjassa tuodaan myös yhteikunnan epäkohtia esille ja kritisoidaan transpolia ja transprosessin kulkua.
Kaunis, ihana ja herkkä tarina Eskelisen transitioitusmismatkasta yhä vain enemmän omaksi itsekseen. Vilpitön, avoin ja onnellinen tarina, mikä on äärimmäisen ihanaa (yhteiskunnan normatiivisuuden ja ahtauden aiheuttamien) traagisempien trans-kertomusten keskellä. Tästä tulee onnellinen olo, olisipa matka itsekseen aina tällaista.
Tuntuu hankalalta antaa arviota kirjasta, kun en tiedä onko tämä omaelämäkerrallinen teos vai osittain fiktiota. Myötäelin lukiessa Miran transilossa, ja koin opettavaiseksi lukea aiheesta, josta ei ole paljoa kirjallisuutta vielä tullut vastaan. En kuitenkaan pitänyt kirjan blogitekstimäisyydestä ja rönsyilystä.
oikein hieno, vapaa ja monikerroksinen teos! teemat ja kirjan rakenne puhutteli, sillä tykkäsin varsinkin faktatiedon ja proosan sekoituksesta. tää vois todella hyvin olla myös neljä tähteä, mutta lopulta kuitenkaan kirja ei jäänyt itse kokonaisuutena mun mieleen, vaan pikemminkin tietyt osat korostuivat toisia enemmän. kuitenkin upea teos kyseessä.
3,5 tähteä. En ole tainnut täällä kuvata teosta kertaakaan kivaksi, mutta tämä oli vaan tosi kiva: informatiivinen, ihanan rempseä, suorapuheinen ja konstailematon ja sitä myöten kerta kaikkiaan aseistariisuva. Kaunokirjallisesti Aavistus ei yllä suosikkikirjallisuuteni tasolle, mutta siitä jää hyvä mieli.
Trans- ja queer-yhteisö tämän varmasti löytää ja somen perusteella näyttääkin jo vahvasti löytäneen. Toivoisin tämän päätyvän myös mahdollisimman monen cissun yöpöydälle tai luureihin, koska tässä on maailmaa muuttavaa potentiaalia. Kun julkaistaan tällaisia herkkuja, ei voi ainakaan väittää, ettei olisi tarjolla infoa ja kuvausta transihmisen kokemuksista helposti lähestyttävässä muodossa.
Moni on kehunut kannen kuvaa, mutta minä ihmettelen, miksi tyyppi on täysin karvaton!
Kirja joka ihan jokaisen kannattaisi lukea. Varsinkin jos transius on vierasta eikä ymmärrä. Tämä varmasti lisää ymmärrystä. Olisivatpa kaikki transhenkilöt yhtä onnekkaita kuin kirjoittaja. Näin ei ole, mutta toivotaan että tässäkin asiassa mentäisiin parempaan suuntaan.
Aavistus on kaunis, upea, avoin, rehellinen, paljas, koskettava, hymyilyttävä, huojentava, omakohtainen, rohkea, lumoava ja raikas tarina queerin transnaisen elämästä.
Takakansi kertoo kirjan olevan kertomus transitiosta, transilosta ja näyttävän väläyksen maailmasta binäärin tuolla puolen. Ja sitä se on. Ja se on niin hieno!
Transihmisistä kerrotaan usein kärsimyksen, surun tai vainon kautta. Harvassa ovat transihmisistä kertovat tarinat, joissa valloilla on ilo, rakkaus, voima ja seks1. Tämä tarina kerrotaan ilon ja lämmön kautta. Kirjan lukeminen tuntuu lohdulliselta, lempeältä.
Kaikesta ei tarvitse olla varma. Kaiken ei tarvitse olla niin selkeää ja tarkkarajaista. Annetaan enemmän tilaa sumuisuudelle.
Pidin erityisesti siitä, miten kirjassa kuvataan seks1ä kaiken heterohömpötyksen ja hetero-oletusten ulkopuolella. Sanoja siitä, miten voi olla yhteydessä toiseen ilman, että sen täytyy noudattaa jotain sovittua kaavaa, opittuja tapoja ja oletuksia, ilman tiettyjä rooleja.
Tää kirja oli varmaan ensimmäinen, johon pystyin samaistumaan jollain syvemmällä tasolla omien kokemuksieni kautta. Kirja herätti toivoa tulevasta ja samalla hieman haikeutta, mutta kirja painuu vaihtelevista tunteista huolimatta mieleeni positiivisena lukukokemuksena <3
Välillä piti laskea kirja kädestä jottai pystyi hengittämään. Omaelämänkerrallinen kaunis transtarina, joka tekstillään ja olemassaolollaan ottaa kantaa siihen, ettei transtarinoiden tarvitse olla traagisia. Ihminen voi ymmärtää olevansa trans vaikkei olisi kokenut suurta elämää haittavaa ahdistusta cissukupuoliseksi määritellyssä kehossaan vaan pikemminkin transihmisyyden kokemus syventää ja rikastaa elämää.
Siis nää seksin kuvaukset!! Ah! Vannon etten ole muualla lukenut vastaavia. Parhaimmillaan Eskelinen yltää todella herkkään ja kauniiseen ilmaisuun kielessään varsinkin puhuessaan kehosta ja sen eri osista. Kielen kuvastoa on haettu merestä ja kasveista. Kokonaisuutena Aavistus hyppii eri aiheiden välillä ja jäin kans pohtimaan sitä, miten vaikka sapfiset negronit somessa tulee kestämään aikaa, ainakin nyt tämäkin tiktok-ääni kirjaan ja queerihmisten kollektiiviseen tajuntaan talletettu, mutta muistaako, ymmärtääkö sitä kukaan vaikka 15 vuoden kuluttua?
Mulle jäi tästä kirjasta pikkasen ristiriitainen fiilis. Pidin siitä, että Mira kertoi niin paljon tunteistaan ja tuntemuksistaan hyvin henkilökohtaisesti. Tätä lähemmäs en cis-naisena oikein voi transtaustaisen naisen ajatusmaailmaa päästä. Toisaalta en olisi tarvinnut ihan kaikkia niitä teoreettisia osuuksia (esimerkiksi tutkimustuloksista koskien Agnes-projektia), mutta toisaalta, kirjailija varmaankin on sitä mieltä että jokainen cis-nainen tarvitsee edes tuon verran faktatietoa. Ja kyllä, googlasin lisää Agneksesta. Minulla vain oli ennakkokäsitys, että kirja on enemmän romaanityyppinen, ja koin tämän menevän osin jo tietokirjan puolelle. Ei tämä oikein autofiktiotakaan ole, kun fiktio-osa ilmeisesti puuttuu.
Mira Aurelia Eskelisen romaanissa Aavistus on paljon ihanaa, mutta ihaninta kaikesta on, että se on iloinen transtarina. Ihan tarpeeksi on jo saatu lukea ns. kurjuuskuvauksia, joissa transihmisten elämä on täynnä ahdistusta ja ongelmia. Toisinkin voi olla, kuten Aavistus osoittaa.
”Vietän illan onnellisessa kuplassa, nautin huomiosta, kujeilusta, flirttailusta, ystävien seurasta, mekon tunnusta ylläni. Mitä pidemmälle ilta etenee, sitä pehmeämmiksi eleeni muuttuvat. Oloni on kevyt.”
Eskelinen kuvaa oman transitionsa vaiheita. Miten hän vuosien kuluessa muuttuu siksi itsekseen, joka hän on. Teoksessa on melkoisesti mutkattomasti kerrottuja seksikuvauksia, joiden uskoisin olevan hyödyllisiä erityisesti niille transihmisille, joita seksi ja sen harjoittamisen tavat pohdituttavat.
Upeakantinen Aavistus on poreileva. Sopivasti hattarainen ja mansikkainen, mutta myös transihmisten haasteet ja käytännön hankalat tilanteet ovat kirjassa läsnä. Ylimmäksi nousee kuitenkin ilo, perilletulo omannäköiseen elämään. Lisää tällaista!
PS. Bonuksena vielä, että tekijä lukee kirjansa itse ja hienosti lukeekin.
Tämä oli iloinen juttu. 💕 Sellainen kirja jonka olemassaolo suomalaisen kirjallisuuden kentällä on jo tärkeä asia, juhlan aihe. Oli hyvä kuulla transilosta, mua kosketti etenkin kärsimysnarratiivia vastaan kirjoittaminen. Kaltaiselleni cisnaislukijalle voi myös avautua uusia näkökulmia ja sanoituksia naiseuteen. Utopistista ehkä se, että Nuuksiosta löytyisi hiljainen nurkka, muuten oikein hyvä 😉 Tästä on monimuotoiseksi: Kirja on kaunis esineenä, vaaleanpunainen välipala, ja Mira lukee äänikirjan hyvin!
Suurenmoinen tarina, jota en voinut olla ahmimatta. Kerronta on kaunis yhdistelmä kronologista kerrontaa, takaumia, sitaatteja ja peilin näkökulmasta kirjoitettuja kuvauksia. Kokonaisuus on miellyttävä lukea ja täynnä kaikenlaisia tunteita. Kirja antaa luvan olla keskeneräinen ja epävarma sekä ennen kaikkea onnellinen trans. Kirja luo toivoa siitä, miten sisäinen maailma voi kirkastua, kunhan ympärillä on oikeat ihmiset. Kirja on kuin halaus ja sanat, ettei ole yksin.🩷
Mielenkiintoinen tarina, mutta kiinnostaisi tietää kuinka paljon tässä on keksittyä juttua vai perustuiko tämä oikeasti ihmisten omiin kokemuksiin? Ehkä jos tämä olisi ollut elämäkerta, olisi kirjaan ollut helpompi syventyä. Nyt pätkät jäivät hieman irrallisiksi, vaikka niistä saikin kuvan transitioprosessista.
Tämän hienon, omakohtaisen teoksen luettuani katsoin myös Netflixistä ainakin tämän virkkeen kirjoitushetkellä löytyvän Disclosure (2020) -dokkarin, jota suosittelen lämpimästi niille, joilta se on vielä näkemättä.
Soveltuu tämäkin mielestäni mainiosti myös kasvutarinaksi sekä identiteetin pohdintaan lukiokursseille.
Eskelisen kirjoitustyyli piti hyvin otteessaan. Arvostan myös sitä, kun kirjailija itse lukee kirjansa äänikirjaksi. Varsinkin,kun kyseessä on omaelämänkerrallinen teos.
Aihe oli mielenkiintoinen ja tärkeä. Pieniä samaistumispintojakin löytyi, jonka vuoksi ehkä kirjaan tartuinkin. Monet seksikohtaukset jäivät punertamaan poskia varsinkin, kun kirjaa kuunteli julkisilla paikoilla. Pidin kokonaisuudesta.
Todella hyvä ja ajatuksia herättävä kirja. Hienoa, että omakohtaisista kokemuksista ammentavassa (esikois?)kirjassa on keskitytty myös kirjalliseen ilmaisuun, joka on kaunista ja soljuvaa. Suosittelen kaikille ihmisille ja erityisesti teille joiden lähipiirissä elää transihmisiä. Kirja tuo uutta näkökulmaa ja ymmärrystä.