What do you think?
Rate this book
Neiti Ogilvy löytää itsensä
Radclyffe Hall (1880 – 1943) oli uraauurtava englantilainen LGBTQ-kirjailija. Neiti Ogilvy löytää itsensä -kokoelma sisältää kolme pitkää novellia. Kaikkien tarinoiden päähenkilöt etsivät paikkaansa maailmassa, joka tuntuu torjuvan heidät tylysti. Kirjan nimikertomus on lesbokirjallisuuden klassikko, jossa ikääntyvä neiti Ogilvy löytää syrjäiseltä saarelta yllättäen reitin menneisyyteen ja intohimoon.
112 pages, Paperback
First published January 1, 1934
8 people are currently reading
241 people want to read
About the author
Radclyffe Hall
89 books348 followersMarguerite Antonia Radclyffe Hall (12 August 1880 – 7 October 1943) was an English poet and author, best known for the novel The Well of Loneliness, a groundbreaking work in lesbian literature. In adulthood, Hall often went by the name John, rather than Marguerite.
In the drawing rooms of Edwardian society, Marguerite made a small name as a poet and librettist. In 1907, she met a middle-aged fashionable singer, Mrs. Mabel Batten, known as 'Ladye", who introduced her to influential people. Batten and Radclyffe Hall entered into a long-term relationship. But before Batten died in 1916, Radclyffe Hall, known in private as 'John', had taken up with the second love of her life, Una, Lady Troubridge, who gave up her own creative aspirations (she was the first English translator of the French novelist Colette) to manage the household which she shared with 'John' for 28 years. With Batten, Radclyffe Hall converted to Catholicism; in the company of Una, she pursued an interest in animals and spiritualism. In later life, Radclyffe Hall chased after a younger woman named Evguenia Souline, a White Russian refugee. She died from cancer of the colon in October 1943.
As Radclyffe Hall (no hyphen; prefixed neither by 'John' nor 'Marguerite'), she published a volume of stories, Miss Ogilvy Finds Herself (1934), which describes how British society utilised 'masculine' women during the First World War and then dropped them afterwards, and a total of seven novels. However, the novel on which Radclyffe Hall's reputation rests primarily is The Well of Loneliness (1928).
The novel was successfully prosecuted for obscenity when if first came out, and remained banned in Britain until 1948. Vilified as 'the bible of lesbianism' by fire-and-brimstone reactionaries. In the seventies, the halcyon days of radical feminism, it was hailed as the first portrayal of a 'butch' woman.
In the drawing rooms of Edwardian society, Marguerite made a small name as a poet and librettist. In 1907, she met a middle-aged fashionable singer, Mrs. Mabel Batten, known as 'Ladye", who introduced her to influential people. Batten and Radclyffe Hall entered into a long-term relationship. But before Batten died in 1916, Radclyffe Hall, known in private as 'John', had taken up with the second love of her life, Una, Lady Troubridge, who gave up her own creative aspirations (she was the first English translator of the French novelist Colette) to manage the household which she shared with 'John' for 28 years. With Batten, Radclyffe Hall converted to Catholicism; in the company of Una, she pursued an interest in animals and spiritualism. In later life, Radclyffe Hall chased after a younger woman named Evguenia Souline, a White Russian refugee. She died from cancer of the colon in October 1943.
As Radclyffe Hall (no hyphen; prefixed neither by 'John' nor 'Marguerite'), she published a volume of stories, Miss Ogilvy Finds Herself (1934), which describes how British society utilised 'masculine' women during the First World War and then dropped them afterwards, and a total of seven novels. However, the novel on which Radclyffe Hall's reputation rests primarily is The Well of Loneliness (1928).
The novel was successfully prosecuted for obscenity when if first came out, and remained banned in Britain until 1948. Vilified as 'the bible of lesbianism' by fire-and-brimstone reactionaries. In the seventies, the halcyon days of radical feminism, it was hailed as the first portrayal of a 'butch' woman.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 16 of 16 reviews
April 28, 2024
not completely sure anyone found themselves here… imagine serving on the front during WW1 being the happiest time of your life, that’s just sad king. also imagine being Hall’s real friend who they based this off of, and having some weird fantasy au ending written about u where u turn into a beefy prehistoric tribesman, rape this girl, and then die ?!?!? but yes very interesting very queer very historical. and the abrupt death did kinda give me chills
This entire review has been hidden because of spoilers.
Read
October 13, 2020wait what just happened
This entire review has been hidden because of spoilers.
Read
January 9, 2024That was wild
April 6, 2022
3.5
read 4/6/22
read 4/6/22
January 12, 2024
this is definitely not 250 pages long but anyway essay text
October 9, 2024
Well, that was certainly...something. Having read Hall's The Well of Loneliness, I had an idea of what I was likely to be in for. Namely, a fairly strident transmasculine misogyny which actively devalues and derides femininity and femmes generally, and sees liberation principally embodied in the experience of escape from the feminine.
Well, this story was that taken to its utmost extreme. Like The Well of Loneliness, it's partly straightforward transmasculine fantasy fulfillment. And like The Well of Loneliness, this comes mostly at the expense of the femmes it objectifies but does not truly respect.
I'm very there for butch4femme writing, so I've nothing against the broad sexual perspective Hall is coming at this story from. But the outright objectification and commoditisation of the femme here is just gross. And I quote said femme character "all of me is for you and none other. For you this body has ripened." Yuck.
Or how about infantilisation? "'Pretty', she remarked with childish complacence". Again, yuck.
Two stars, I give this story, just for being so damn weird that it's interesting even while it is utterly distasteful to me.
Well, this story was that taken to its utmost extreme. Like The Well of Loneliness, it's partly straightforward transmasculine fantasy fulfillment. And like The Well of Loneliness, this comes mostly at the expense of the femmes it objectifies but does not truly respect.
I'm very there for butch4femme writing, so I've nothing against the broad sexual perspective Hall is coming at this story from. But the outright objectification and commoditisation of the femme here is just gross. And I quote said femme character "all of me is for you and none other. For you this body has ripened." Yuck.
Or how about infantilisation? "'Pretty', she remarked with childish complacence". Again, yuck.
Two stars, I give this story, just for being so damn weird that it's interesting even while it is utterly distasteful to me.
February 5, 2024
The protagonist is so desperate to be accepted as a trans man that they have adopted misogyny as a necessary quality. Sad.
September 27, 2024
Kolmesta 1900-luvun alkupuolella kirjoitetusta novellista koostuva kokoelma lgbtq+ -kirjallisuuden uranuurtajalta.
Kaikissa novelleissa yksinäiset ja ulkopuolisuutta kokevat yksilöt etsivät paikkaansa ja pohtivat omaa rooliaan ja tarkoitustaan maailmassa, johon eivät oikein tunne kuuluvansa, ihmisten keskellä, jotka suhtautuvat heihin torjuvasti, jopa vihamielisesti
Niminovellin Neiti Ogilvy on traaginen ja kiehtova hahmo, joka olisi halunnut syntyä mieheksi, ja joka on ollut aidosti onnellinen ainoastaan sota-aikana organisoidessaan sairaanhoitoa ja haavoittuneiden kuljettamista eturintamalta. Sodan jälkeen neiti Ogilvy toden totta löytääkin itsensä lomamatkalla Devonissa, hyvin yllättävällä tavalla.
Toinen, ehkä lempparini näistä, hyvin absurdi, samaan aikaan kepeä ja raskas, kertomus terästehtaan johtaja herra Duffellista, joka saa hermoromahduksen ja muuttuu kiveksi. Novellissa kuvataan uupumusta, totaalista burn-outia ja oman identiteettinsä täydellistä kyseenalaistamista, joka eskaloituu hyvin lopulliseen ja epätoivoiseen muodonmuutokseen.
Kolmas kertoo surullisen tarinan Lontoossa asuva saksalaisesta Fräulein Schwartzista, jonka elämä muuttuu peruuttamattomasti tämän otettua hylätyn kissanpennun hoiviinsa ja ensimmäisen maailmansodan kauhujen pyyhkäistessä Englannin yli muuttaen samalla kaikki saksalaiset paheksutuiksi hylkiöiksi.
Ensimmäinen maailmansota on osa kaikkia novelleja ja toimii katalyyttina, joka keikauttaa jokaisen päähenkilön maailman jollain lailla nurin. Myös identiteettiä, olemassaolon kyseenalaistamista ja oman paikan etsimistä käsitellään erilaisista näkökulmista. Onnellisia loppuja ei ole tarjolla, mutta pieniä murusia lakonista huumoria löytyy sieltä täältä.
Suomennos on paikoin harmillisen kiireessä tehdyn oloinen, mutta esipuhe kirjailijan elämästä, persoonasta ja merkityksestä on tosi hyvä ja avaa myös novelleja, niiden teemoja ja symboliikkaa ihan uudella tavalla.
Kaikissa novelleissa yksinäiset ja ulkopuolisuutta kokevat yksilöt etsivät paikkaansa ja pohtivat omaa rooliaan ja tarkoitustaan maailmassa, johon eivät oikein tunne kuuluvansa, ihmisten keskellä, jotka suhtautuvat heihin torjuvasti, jopa vihamielisesti
Niminovellin Neiti Ogilvy on traaginen ja kiehtova hahmo, joka olisi halunnut syntyä mieheksi, ja joka on ollut aidosti onnellinen ainoastaan sota-aikana organisoidessaan sairaanhoitoa ja haavoittuneiden kuljettamista eturintamalta. Sodan jälkeen neiti Ogilvy toden totta löytääkin itsensä lomamatkalla Devonissa, hyvin yllättävällä tavalla.
Toinen, ehkä lempparini näistä, hyvin absurdi, samaan aikaan kepeä ja raskas, kertomus terästehtaan johtaja herra Duffellista, joka saa hermoromahduksen ja muuttuu kiveksi. Novellissa kuvataan uupumusta, totaalista burn-outia ja oman identiteettinsä täydellistä kyseenalaistamista, joka eskaloituu hyvin lopulliseen ja epätoivoiseen muodonmuutokseen.
Kolmas kertoo surullisen tarinan Lontoossa asuva saksalaisesta Fräulein Schwartzista, jonka elämä muuttuu peruuttamattomasti tämän otettua hylätyn kissanpennun hoiviinsa ja ensimmäisen maailmansodan kauhujen pyyhkäistessä Englannin yli muuttaen samalla kaikki saksalaiset paheksutuiksi hylkiöiksi.
Ensimmäinen maailmansota on osa kaikkia novelleja ja toimii katalyyttina, joka keikauttaa jokaisen päähenkilön maailman jollain lailla nurin. Myös identiteettiä, olemassaolon kyseenalaistamista ja oman paikan etsimistä käsitellään erilaisista näkökulmista. Onnellisia loppuja ei ole tarjolla, mutta pieniä murusia lakonista huumoria löytyy sieltä täältä.
Suomennos on paikoin harmillisen kiireessä tehdyn oloinen, mutta esipuhe kirjailijan elämästä, persoonasta ja merkityksestä on tosi hyvä ja avaa myös novelleja, niiden teemoja ja symboliikkaa ihan uudella tavalla.
July 24, 2023
Radclyffe Hall (1880-1943) on LGBTQ+-kirjallisuuden merkkihenkilöitä, queer-kirjallisuuden uranuurtaja ja siksi maailmalle tärkeä hahmo. Siksi onkin todella hienoa, että hänen teoksiaan suomennetaan: tänä vuonna suomeksi ilmestynyt Neiti Ogilvy löytää itsensä -novellikokelma (Oppian 2023; suom. Anna Laine) on vallan tärkeä kulttuuriteko siis.
Lisää blogissa.
Lisää blogissa.
September 10, 2025
I started this so invested and ended up horrified.. I'm glad this piece of history has been maintained, but I can't help but grieve all of the better works we'll never see from this time period due to homophobia. Like others have mentioned, the misogyny, racism, and rape all caught me off guard and disgusted me. It’s a quick read if you're curious, but seriously wtf was that?
June 22, 2023
I'm a nerd for symbolism.
May 9, 2024
Mielenkiintoinen, mutta ehkä kerronnaltaan vajavainen. Novellit ovat tietenkin oma maailmansa, mutta nämä eivät mielestäni olleet parhainta edustusta lajityypistä.
March 28, 2023
Tämä pieni novellikokoelma löytyi Oppianin kuvastosta. Päätin tarttua sivistyksen hengessä, onhan kirjoittaja Radclyffe Hall (1880–1943) lesbokirjallisuuden klassikoita. Suomeksi Hallilta on aiemmin suomennettu pääteos Yksinäisyyden kaivo (1928, suom. 2010). Nyt käsissä olevan kolmen novellin kokoelman on suomentanut Anna Laine.
Kokoelman niminovelli kuvaa neiti Ogilvyä, joka palaa ensimmäisestä maailmansodasta. Hän on organisoinut englantilaisten naisten yksikön tekemään sairaanhoitoa ja haavoittuneiden kuljettamista eturintamalta. Nyt sota on ohi ja elämä tyhjää. Neiti Ogilvy on epätavallinen nainen, joka olisi oikeastaan halunnut syntyä mieheksi, voidakseen nauttia kaikista miessukupuolen mahdollisuuksista. Sodan päätyttyä neiti Ogilvy ajelehtii, kunnes lähtee lomamatkalle Devonissa sijaitsevalle saarelle. Siellä hän löytää yllättävän yhteyden menneeseen maailmaan, omaan osaansa siinä ja intohimoon, jollaista hän ei elämässään muuten ole tuntenut.
Lepokuuri-novellin pääosassa on herra Duffell, Duffell & Son -terästehtaan johtaja. Hän huomaa eräänä päivänä olevansa tavattoman väsynyt, uupunut ja kivuissaan. Lääkärit komentavat irrottautumaan töistä kuudeksi kuukaudeksi ja lähtemään merimatkalle. Hän päätyy matkalle Cornwalliin ja siellä kyseenalaistamaan lopulta koko oman identiteettinsä hyvin perinpohjaisella tavalla.
Kokoelman päättää novelli Fräulein Schwartz, joka kertoo pienestä saksalaisnaisesta, joka asuu Lontoossa vaatimattomassa täysihoitolassa ja tulee jotenkuten toimeen opettamalla saksaa yksityisoppilaille. Hänen elämänsä muuttuu kahdella tavalla: hän löytää pienen kissanpennun, josta hän saa elämäänsä uutta sisältöä, ja sitten alkaa ensimmäinen maailmansota, joka tekee hänestä saksalaisena täydellisen hylkiön.
Novellit ovat erikoisia. Neiti Ogilvy löytää itsensä alkaa lupaavasti, mutta kun neiti Ogilvy saa yhteyden menneisyyteen, novelli kääntyy kehnonpuoleiseksi paleofantasiaksi. Lepokuuri on sekin aika kummallinen novelli, jossa herra Duffellin pohdiskelut olemuksensa luonteesta käyvät melkoisilla kierroksilla. Tarina on sinänsä ajankohtainen, kuvaahan se liike-elämän vaatimusten ja pörssikurssien heittelyn riivaamaa miestä. Fräulein Schwartz on kokoelman paras novelli. Siinä Radclyffe Hall piirtää mielenkiintoisia ja teräviä henkilökuvia.
Kokoelma on pienenpuoleinen. Nähtävästi englanninkielisessä kokoelmassa on viisi novellia; miksiköhän tähän ei ole käännetty niitä kahta muuta? Ilahduttavasti mukana on pieni Tuomas Kilven laatima esipuhe, joka esittelee Hallin elämän perusteet muutamalla sivulla. Olisin kuitenkin kaivannut teokseen novellien alkuperäisiä englanninkielisiä nimiä ja julkaisuaikoja.
Suomennos on enimmäkseen toimiva, mutta siinä on muutama luottamusta horjuttavan tasoinen kömmähdys. Kun täysihoitolan palvelustyttö Alice puuskahtaa saksalaisten olevan ”ne pirut, jotka ovat tehneet lapsestani äpärän ja minusta pelkän malmin koko loppuelämäni”, herää aavistus, että kääntäjä ei ole ihan tilanteen tasalla. Alkutekstissä sanan ”ore” edessä onkin kriittinen heittomerkki, joka muuttaa merkitystä kummasti. Lapsensa isän sodassa menettänyt Alice pelkääkin leimaantuvansa huoraksi. Alicen työväenluokkainen puheenparsi on suomennoksessa kadonnut ja neiti Schwartzin saksansekainen englantikin on vääntynyt vähän kömpelöksi ”mitä te sanoa”-puheeksi, jota Juhani Lindholm on – aiheellisesti – kritisoinut kirjoituksissaan. Se ei ole luontevaa, eikä kuulosta aidosti huonosti kieltä osaavan kieleltä.
En yleensä liiemmin välitä kirjojen hinnoista; se ei varsinaisesti arvioon kuulu. Tässä kohtaa on kuitenkin pakko todeta, että kun tätä kolmen ihan kivan novellin kokoelmaa myydään 30–50 euron hintaan, väkisinkin tuntuu, etteivät hinta ja laatu aivan kohtaa. On mainiota, että Radclyffe Hallia suomennetaan lisää, mutta tuolla hinnalla saa olla melkoinen fani, että tämän ostaa omakseen – etenkin kun suomennoksen taso jättää hieman toivomisen varaa.
Kolme tähteäni annan lähes yksinomaan Fräulein Schwartz -novellille.
Kokoelman niminovelli kuvaa neiti Ogilvyä, joka palaa ensimmäisestä maailmansodasta. Hän on organisoinut englantilaisten naisten yksikön tekemään sairaanhoitoa ja haavoittuneiden kuljettamista eturintamalta. Nyt sota on ohi ja elämä tyhjää. Neiti Ogilvy on epätavallinen nainen, joka olisi oikeastaan halunnut syntyä mieheksi, voidakseen nauttia kaikista miessukupuolen mahdollisuuksista. Sodan päätyttyä neiti Ogilvy ajelehtii, kunnes lähtee lomamatkalle Devonissa sijaitsevalle saarelle. Siellä hän löytää yllättävän yhteyden menneeseen maailmaan, omaan osaansa siinä ja intohimoon, jollaista hän ei elämässään muuten ole tuntenut.
Lepokuuri-novellin pääosassa on herra Duffell, Duffell & Son -terästehtaan johtaja. Hän huomaa eräänä päivänä olevansa tavattoman väsynyt, uupunut ja kivuissaan. Lääkärit komentavat irrottautumaan töistä kuudeksi kuukaudeksi ja lähtemään merimatkalle. Hän päätyy matkalle Cornwalliin ja siellä kyseenalaistamaan lopulta koko oman identiteettinsä hyvin perinpohjaisella tavalla.
Kokoelman päättää novelli Fräulein Schwartz, joka kertoo pienestä saksalaisnaisesta, joka asuu Lontoossa vaatimattomassa täysihoitolassa ja tulee jotenkuten toimeen opettamalla saksaa yksityisoppilaille. Hänen elämänsä muuttuu kahdella tavalla: hän löytää pienen kissanpennun, josta hän saa elämäänsä uutta sisältöä, ja sitten alkaa ensimmäinen maailmansota, joka tekee hänestä saksalaisena täydellisen hylkiön.
Novellit ovat erikoisia. Neiti Ogilvy löytää itsensä alkaa lupaavasti, mutta kun neiti Ogilvy saa yhteyden menneisyyteen, novelli kääntyy kehnonpuoleiseksi paleofantasiaksi. Lepokuuri on sekin aika kummallinen novelli, jossa herra Duffellin pohdiskelut olemuksensa luonteesta käyvät melkoisilla kierroksilla. Tarina on sinänsä ajankohtainen, kuvaahan se liike-elämän vaatimusten ja pörssikurssien heittelyn riivaamaa miestä. Fräulein Schwartz on kokoelman paras novelli. Siinä Radclyffe Hall piirtää mielenkiintoisia ja teräviä henkilökuvia.
Kokoelma on pienenpuoleinen. Nähtävästi englanninkielisessä kokoelmassa on viisi novellia; miksiköhän tähän ei ole käännetty niitä kahta muuta? Ilahduttavasti mukana on pieni Tuomas Kilven laatima esipuhe, joka esittelee Hallin elämän perusteet muutamalla sivulla. Olisin kuitenkin kaivannut teokseen novellien alkuperäisiä englanninkielisiä nimiä ja julkaisuaikoja.
Suomennos on enimmäkseen toimiva, mutta siinä on muutama luottamusta horjuttavan tasoinen kömmähdys. Kun täysihoitolan palvelustyttö Alice puuskahtaa saksalaisten olevan ”ne pirut, jotka ovat tehneet lapsestani äpärän ja minusta pelkän malmin koko loppuelämäni”, herää aavistus, että kääntäjä ei ole ihan tilanteen tasalla. Alkutekstissä sanan ”ore” edessä onkin kriittinen heittomerkki, joka muuttaa merkitystä kummasti. Lapsensa isän sodassa menettänyt Alice pelkääkin leimaantuvansa huoraksi. Alicen työväenluokkainen puheenparsi on suomennoksessa kadonnut ja neiti Schwartzin saksansekainen englantikin on vääntynyt vähän kömpelöksi ”mitä te sanoa”-puheeksi, jota Juhani Lindholm on – aiheellisesti – kritisoinut kirjoituksissaan. Se ei ole luontevaa, eikä kuulosta aidosti huonosti kieltä osaavan kieleltä.
En yleensä liiemmin välitä kirjojen hinnoista; se ei varsinaisesti arvioon kuulu. Tässä kohtaa on kuitenkin pakko todeta, että kun tätä kolmen ihan kivan novellin kokoelmaa myydään 30–50 euron hintaan, väkisinkin tuntuu, etteivät hinta ja laatu aivan kohtaa. On mainiota, että Radclyffe Hallia suomennetaan lisää, mutta tuolla hinnalla saa olla melkoinen fani, että tämän ostaa omakseen – etenkin kun suomennoksen taso jättää hieman toivomisen varaa.
Kolme tähteäni annan lähes yksinomaan Fräulein Schwartz -novellille.
Currently reading
July 27, 2022Lume Books (Endeavour Press) 99
April 20, 2023
Hienoa, että menneisyyden naiskirjailijoita nostetaan käännöksillä esiin.
Displaying 1 - 16 of 16 reviews