Rapsu on itsepäinen ja villi murmelityttö, joka elää murmeleiden pikku yhteisössä laiskanpulskeaa elämää. Laajan kivikon toisella laidalla asuvat kyykäärmeet, jotka uskovat tiukkaan kuriin ja myrkkyhampaisiin. Kun käärmeet tulevat vierailulle ja ehdottavat pahaenteisiä muutoksia totuttuun järjestykseen, Rapsu huolestuu.
Yhdellä uhkarohkealla retkellään Rapsu pelastaa käärme poika Siksakin pulasta ja saa kuulla käärmeiden valtakunnan hampaidenkalistelusta, jonka seuraukset koskettavat kipeästi murmeleitakin.
Runsaasti kuvitettu Rapsu Huiskahäntä aloittaa jännittävän ja humoristisen seikkailutrilogian, joka sopii alakoululaisten luettavaksi. Aikuinen huomaa kirjassa vihjauksia nykypäivän uhkakuviin, mutta ennen muuta kirja on vauhdikas kertomus ystävyydestä, yhtä köyttä vetämisestä ja elämisestä sovussa toistemme ja luonnon kanssa.
Rapsu Huiskahäntä aloittaa Lena Frölander-Ulfin kirjoittaman trilogian murmeleiden ja kyykäärmeiden valtataisteluista. Käärmeet ovat jakaneet murmeleiden ja käärmeiden asuttaman kivikon jo ammoisina aikoina, ja rajaavat tänä keväänä murmeleiden aluetta entisestään. Koska alue on pieni, murmeli-isät (ja tästä keväästä lähtien myös keskikokoiset murmelit, kuten Rapsun isoveli) lähetetään kesäksi metsään ja sieltä selviää ken selviää: Rapsun isä ei ole palannut talveksi kotiin. Mutta jotain oudon salamyhkäistäkin käärmeiden touhussa on.
Päähenkilönä säntäilee sääntöjä uhmaava murmelityttö Rapsu ystävänsä Kävyn ja uhkarohkeilla retkillä tapaamansa kyykäärmeen, Siksakin kanssa. Myös Siksak on kapinallinen, mutta siinä on sellainen pieni ongelma, että se sattuu olemaan käärmeklaanin kenraalin poika ja kapinallisuudelle on käärmeiden keskuudessa rajut seuraukset. Tilanne alkaa riistäytyä käsistä ja muuttua entistä vaarallisemmaksi, ja siinäpä on hieno aloitus jännittävälle seikkailulle.
Frölander-Ulfin kuvitus on upeaa! Ja elävöittää hienosti tarinaa. Itse viihdyin loistavasti tämän murmelifantasian parissa, milloinkohan seuraava osa ilmestyy?
Ääneen luettavaksi ja sujuvasti lukevasta kakkosluokkalaisesta eteenpäin. (Tai kuten kirjan takakansi ehdottaa 8-108 vuotiaille!)
Fantastisk bok i typisk LFU-stil. Lagom spännande och lagom läskig, och med ett genomgående tema av snällhet och att ingen är bättre än någon annan. Likaså underbart fina illustrationer. En fullträff!
La vita delle marmotte è regolata dai serpenti: sono loro che stabiliscono i territori che devono occupare, chi può rimanere e chi deve andare nella foresta. Tutto, però, viene sconvolto quando la giovane marmotta Lotte fa amicizia con Zigzag, una vipera, figlio del temuto generale Codanera.
Questo libro ci porta all'inizio della primavera, quando la natura e gli animali si stanno risvegliando. È un periodo di grandi cambiamenti, ed è proprio in una di queste giornate che Lotte incontra Zigzag. Tra loro, com'è comprensibile, c'è un momento di paura, ma poi iniziano ad aiutarsi a vicenda, a parlare e a comprendere le loro differenze.
Lotte è una marmotta giovane, ma già forte e determinata, non si fa fermare dai pregiudizi, ascolta Zigzag e accoglie le differenze, le capisce e le rispetta. I momenti tra i due sono molto teneri: due animali che per tutti dovrebbero essere nemici, scoprono invece quanto si possa imparare parlando e ascoltando. Un bellissimo messaggio di amicizia e rispetto.
Accanto a questa nuova amicizia, c’è anche quella più solida tra Lotte e Pigo, il suo migliore amico. Il loro rapporto è basato sulla fiducia, si capiscono con un semplice sguardo, anche se battibeccano spesso.
È una storia di amicizia, crescita e coraggio, che unisce buoni sentimenti e segreti da svelare a una bella avventura. Infatti, quando i serpenti scoprono che Zigzag, dopo la fuga, è diventato amico di una marmotta, lo scontro tra marmotte e serpenti sembra diventare ancora più aspro. Ma forse, proprio da lì, potrà nascere qualcosa di nuovo.