Nelikätisen soiton mahdottomuus

by Stefan Moster, Helen Moster (Translator)

Suomalaisen kirjallisuuden uutteran saksantajan Stefan Mosterin Saksassa arvostelumenestykseksi noussut romaani kertoo äidin ja pojan tarinan. Almut ei ole kuullut pojastaan mitään puoleen vuoteen, eikä pestautuessaan luksusristeilijälle psykologiksi tiedä poikansa Sebastianin olevan saman laivan baaripianisti. Almut, viittäkymmentä lähenevä avioliittoneuvoja, joutuu matkan aikana kasvotusten DDR-menneisyytensä kanssa; 23-vuotias Sebastian rakastuu kollegaansa ja yhdessä he koettavat suojella jäniksinä laivaan kätkeytyneitä afrikkalaispakolaisia. Patagonian myrskyisillä vesillä tarina huipentuu, ja äiti ja poika vihdoin kohtaavat.

Genres: Fiction

526 pages, Hardcover

First published August 1, 2009

Reviews

[Tuatara]

Olipa todella ikävystyttävä kirja, jonka nappasinkin kirjastosta mukaani lähinnä siksi, ettei äänikirjahyllyssä ollut oikein mtään muutakaan minkä nimi olisi houkutellut. Musiikkiteema oli okei, mutta se olikin sitten ainoa asia. Äidin ja pojan suhdekin olisi voinut kiinnostaa vähän, jos koko kirjaa leimaavat puuduttavat selostukset ties mistä eivät olisi lamauttaneet aivoja niin totaalisesti. Ehkä DDR:n historiasta kiinnostuneet olisivat saaneet tästä enemmän irti, mutta minut teos tylsistytti melkein hengiltä.

[Piritta]

Olipa epämiellyttävä kuuntelukokemus. Äänikirja kesti 14 tuntia, ja kuuntelin sen loppuun, vaikka lukijan kertomusta vastustava tapa painottaa sanoja ja lauseita miten sattuu sekä jättää indikoimatta, milloin puhuja vaihtuu vuoropuhelussa, oli pysyvä piirre, eikä helpottanut kirjan edetessä. En tiedä, johtuiko luotaantyöntävä vaikutus pelkästään luennasta, vai oliko myös käännös tahallisen etäännyttävä, vai oliko peräti jo alkukielinen teksti väkisin väännettyä. Henkilöhahmojen kohtaamiset olivat erikoisia ja useimmiten epäuskottavia. Hahmojen kehittämiseenkään ei turhaan tuhlattu aikaa. Loppuratkaisun pystyi päättelemään jo ennen kirjan puoltaväliä. Syytänkö kirjailijaa siitä, etten oikein siedä päähenkilöintä naisia, jotka on kirjoitettu odottelemaan huoneessaan, mitä seuraavaksi tapahtuu...

[Matti]

Kuuntelin, koska löysin tämän kirjaston kierrätyshyllystä. Ei ollut oikein mistään kotoisin. Aineksia olisi ehkä ollut, mutta niitä ei oikein soviteltu yhteen. DDR-historia olisi voinut kiinnostaa, musiikkiaihe hetkittäin kiinnostikin, laivassa piilottelevista pakolaisista ja äidin ja pojan suhteesta olisi voinut saada jotain irti, mutta ei. Ei lähtenyt toimimaan missään vaiheessa. Hahmoista ei kiinnostunut ja äidin ja pojan hahmoja ei edes erottanut toisistaan, heidän sisäinen äänensä oli niin samankaltainen. Rakkaustarina oli täysin turha.

Oli hauska huomata, että ilmeisesti kuitenkin tunnen klassista musiikkia sen verran, että tajusin musiikkiviittaukset. Siinäpä tämän kirjan anti.

[HediBähren]

Schöne Geschichte um Mutter und Sohn, die unabhängig voneinander auf einem Kreuzfahrtschiff angeheuert haben und sich erst nach mehreren Monaten treffen. Sie sind im Streit auseinandergegangen. Die Zeit der Bespitzelung in der DDR holt die Mutter in Gestalt ihres Chefs immer wieder ein.

[Otto]

Stilistisch unambitionierte Mutter-Sohn Geschichte, in der der Autor gleich eine Vielzahl ihn bewegender politischer Themen abarbeitet.

[Helena]

"Lapset lähtevät.
Ja mukaansa jotain ottavat.
Meillä on vähemmän, heillä kylliksi,
kello kulkee tik ja tak
tyhjän pöydän ympäri."


"Eikö olekin kaunista? sanoi Madeleine.
Surullista.
Kirjallisuudessa se on sama asia.
Vain surullinen on kaunista?
Niin. Ei. En tiedä. Tai voihan sen sanoa että: vain
surullinen lohduttaa."

*******

Tämä oli monitasoinen ja -teemainen kirja, itseäni puhutteli omasta elämänvaiheestani johtuen eniten äidin ja juuri aikuistuneen pojan suhde, Saksan historia ja globaalit ongelmat vähemmän. Pidin tästä kokonaisuutena, mutta huomasin kirjassa joitakin ärsyttäviä piirteitä. Yksi oli kirjailijan yritys käyttää Almutin ja Sebastianin dialogeissa erilaista kieltä, mikä sinänsä oli hyvä asia, mutta varsinkin Sebastianin kieli korostetusti "nuoren" kielenä ei tuntunut aidolta. Toinen huomiotani kiinnitänyt asia oli musiikin, säveltäjien ja tiettyjen kappaleiden korostettu käyttö tekstissä. Vaikka musiikin ystävä olenkin, ja vaikka ymmärrän, että musiikkiin liityi tässä kirjassa paljon symboliikkaa, Gausin ja Almutin väliset tapaamiset flyygelin ääressä, jolloin jahkailtiin Schubertista ja Bachista, olivat minusta suorastaan tylsiä.

[Anna]

Außergewöhnliches Thema (Kreuzfahrtschiff, Mutter und Sohn arbeiten hier ohne voneinander zu wissen), das auf sprachlich hohem Niveau behandelt wird. Man kann sich wirklich gut in Mutter und Sohn hineinversetzen und wie es zum Konflikt durch die Unmöglichkeit des miteinander Redens kam. Auch die Passagen über die DDR-Vergangenheit der Mutter sind gelungen. Gerade für mich als erst kurz vor der Wende geborenen Lesers war die Schilderung der Studienbedingungen zu dieser Zeit interessant. Trotzdem hätte ich mir vielleicht eine ausführlichere Aufklärung des Umstands der Bespitzelung der Mutter durch ihren Ehemann gewünscht. Aber alles in allem sehr gelungenes Debüt!

[Lauriina]

Aika hidastempoinen ja vakava tarina, mutta kun malttaa lukea ja antaa sille aikaa niin lopulta kuitenkin myös hyvä tarina. Äidin ja pojan tarinat ja kertojat vuorottelivat, mikä toi toisaalta hyvän rytmin, mutta toisaalta teki kirjasta vähän epätasapainoisen, koska äidin osuudet olivat selvästi pidemmät. Ydintarinan lisäksi kirja käsitteli monia muitakin teemoja, etenkin Saksan historiaa, joten sisältöä kyllä riittää. Ei mikään suosikkikirja, mutta ihan mukava. Klassinen musiikki on kirjassa isossa roolissa, joten siitä kiinnostuminen auttaa lukemisessa.

[Anu]

Hienoja, tosi luontevia ja osaavia musiikkikuvauksia. Henkilöhahmot ja asetelma melko kiinnostavat. Tykkään kyllä lukea sellaista missä on DDR läsnä vaikka vaan menneisyydessä :) Luen varmasti loppuun. Sen jälkeen voin lähettää kirjan eteenpäin jollekulle jota kiinnostaa.

[Harri Heikkilä]

Kirja ei ole saanut varsinaisesti huonoja arvioita, mutta mielestäni kehnompia kuitenkin kuin ansaitsisi.

[Petteri Ingraeus]

Hauska, mukaansa tempaava tarina joka kiihtyy loppua kohti. Erittäin positiivinen yllätys.

[Koivula]

Äänikirja kirjastosta.
Helmet: 4 (pakolaisesta)
Popsugar:34 (a book from the library)