3,5. Alkuperäisen sarjan viimeisessä osassa valokeilaan nousee Dodo. Hän ei ole ollut mikään lempihahmoni aiemmissa osissa, eikä valitettavasti ollut nytkään: hänen kapinansa tuntuu jäävän vähän puolitiehen. Nämä kaksi viimeistä kirjaa ovat tunnelmaltaan selkeästi vähän synkempiä kuin kaksi ensimmäistä: paljon tapahtuu perhesuhteita kiristäviä asioita.
Isoin ongelma Tuntemattoman Seljan kanssa on ehkä se, että olisin halunnut lukea laajemmin monesta juonilangasta. Millaisia kokemuksia Krisillä on Helsingissä? Millainen Margaritan ja Tapsan suhde nykyään on, entä Margaritan ja isoisän (mainitaanko isoisää alun jälkeen enää sanallakaan)? Miten Virvan novellikilpailun kanssa käy? Ymmärrän, että kirjan fokus on todennäköisesti haluttu pitää Dodossa ja hänen edesottamuksissaan, mutta näin monta kirjaa Seljan tyttöjen kanssa viettäneenä muidenkin elämät kiinnostaisivat.
Edelleenkin samaa tasoa muiden Selja-kirjojen kanssa, mutta loppu jää hiukan kesken, ajatellen sitä, että tarina on kuitenkin alkuperäisen sarjan viimeinen kirja. Muuten hyvä.