Nina Hemmingsson ei arkaile sanoa ääneen sitä, mitä yleensä kaunistellaan ja mistä kuuluu vaieta. Tämän hetken ehdottomasti kiinnostavimpiin ja räävittömimpiin lukeutuva sarjakuva irroittelee mustalla komiikalla, kertoo karuja totuuksia ihmiselämästä, seksistä, miehistä ja naisista sekä rikkoo stereotypioita urakalla. (Lesbosuhteita kahdeksankymmenen iässä? No totta ihmeessä!)
Vakavista aiheista puhuminen ei estä Hemmingssonia naurattamasta kyyneliin asti. Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt -kokoelman räiskyvä kuvitus ja surrealistinen mielenmaisema yhtä aikaa hihityttävät ja panevat miettimään.
Nina Hemmingsson tunnetaan Ruotsissa terävästä mutta hauskasta yhteiskuntakritiikistään. Useiden sarjakuva-albumien lisäksi hänen kädenjälkeään on voinut ihastella esimerkiksi Aftonbladetissa. Hemmingssonin sarjakuvaa julkaistaan nyt suomeksi ensi kertaa.
Nina Hemmingssonin "Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt" (WSOY, 2011) on ruotsalaisen sarjakuvataiteilijan ensimmäinen käännetty albumi, jossa käsitellään naisena - ja miksei miehenäkin - olemista, masennusta, seksiä ja useita muita enemmän tai vähemmän raflaavia aiheita. Sarjakuva ei juuri kumartele tabuille ja on paikoitellen todella räävitön, mutta toisin kuin monilla muilla samoilla vesillä purjehtivilla tekijöillä, ei Hemmingsson tyydy vain hätkähdyttämään ja provosoimaan, vaan hänellä on myös oikeasti sanottavaa.
En suoranaisesti taida olla sarjakuvan kohderyhmää, mutta täytyy sanoa, että osa Nina Hemmingssonin rujoista ja julmista pienistä tarinoista osui kyllä täydellisesti maaliinsa. Eniten taisin pitää muusta materiaalista aavistuksen verran poikkeavasta, temmoltaan rauhallisesta ja teini-ikää oivaltavasti käsittelevästä novellista "Kun Vinnie Vincent lähti Kissistä".
Kaksi tähteä on kyllä liian vähän, mutta kolme tuntuu sitten taas liioittelulta... Päädytään kuitenkin kolmeen!
If Nina Hemmingsson is considered a social critic, her critique of society is very limited to specific details of how it is hard to be an emancipated woman. Although, she does criticize feminism in certain ways, she does not really dare to say anything actually important with her "dark" humor (if dark humor means certain organs and saying things that are only funny in middle-class bubbles).
Then again, this is just a book full of comics. It is sometimes funny, but I enjoyed it, nevertheless its lack of real criticism (maybe due to some instances that in Sweden you cannot really say anything or otherwise you are instantly attacked with large emotions completely devoid of any rationale).
I would still say that it is a good read, and a clear sign that someone actually does think, at least a tiny bit, outside of the box.
Tämä oli ihan kivaa välipalaluettavaa, mutta ei herättänyt sen suurempia tuntemuksia.
Piirrostyyli on jotenkin lapsenomaista (ja tämän ei nyt ole tarkoitus olla mikään haukku) ja uskon, että sillä on haettu hauskuutta sarjakuvateoksen kuviin. Ja noh, kyllähän se omalta osaltaan vähän tuokin tarinoihin komiikkaa. Mutta en kyllä kovin montaakaan kirjan sarjakuvista pitänyt erityisen hauskana, lähinnä se saivat minut vain vähän kiusaantumaan ja mietin jopa, että mitä hauskaa tässä nyt muka on. KISS-fanitusta käsittelevä sarjakuva oli ehkä lempparini, vaikka en itse KISSiä ole koskaan kuunnellutkaan.
Ihan kelpo sarjakuva, joka kuitenkin varmasti melko nopeasti unohtuu.
Brutal stuff. Heavy topics like depression, the expectations of society and whatnot, and really stingy attitude. Which is all very good, mind you. These are thought-provoking and interesting comics, without being preachy. You can't help but laugh at this.
En pitänyt piirtotyylistä ollenkaan, enkä oikein itse sarjakuvistakaan muutamaa lukuun ottamatta. Jostain syystä tämä kirja on aikoinaan päätynyt want to read -listalle, joten ajattelin lukaista sen alta pois.
Karua mustaa huumoria ja sarkasmia, vähän vaihtelevan tasoisia juttuja. Pidin kaikkein eniten pidemmästä teini-ikäisten intohimoista fanitusta käsittelevästä stoorista!
En samling tegneserier fra Nina Hemmingsson som kødder med mangt. Sort og supersarkastisk humor om kjønn, kåte pensjonister, depressive jenter og KISS m.m.
I Sverige er det jo "lov" til å være en litt mer brutal feminist, uten at du ses rart på av den grunn. Hun snur situasjoner på hodet ved å bytte om rollefordelingen og lar jentene i stripene være drøye og meget direkte. Hemmingsson er grov i målet og de stygg-pene tegningene forsterker budskapet. Karakteren som går igjen er en deppa og småfeit og vil gjerne ha muligheten til å få lov til å være nettopp det.
Hemmingssonin sarjakuvamaailma on täynnä sarkasmia ja mustaa huumoria. Kirjan hahmot ovat jollain tapaa kaikki sosiaalisesti jälkeenjääneitä tai psyykkisesti oireilevia. Tilannetajua jos jotain heiltä puuttuu - tai sitten ei. Useissa tapauksissa hahmojen vastakommentit ovat purevan osuvia. Tavallisesti kukaan ei vaan uskaltaisi olla niin räävittömän rehellinen. Kirja muistuttaa välillä masentuneempaa ja edistyneempää versota Kiroilevasta siilistä. Lukureaktioni vaihtelivat ääneen nauramisesta hienoiseen mielensä pahoittamiseen.
Räävittömintä sarjakuvaa aikoihin edustava Hemmingsson sanoutuu suhteellisen lopullisesti irti niin parisuhteista, naiseudesta, tunteista, lääkkeistä, ihmisyydestä ja kymmenestä käskystä.
Naurattaa kitkerästi ja verkkokalvolle jää kuva tyhjäsilmäisestä naisesta: "Jaa, täytyy tunnustaa, että olen sekä lahjakas että itsenäinen. Toisaalta palkkani on onneksi sikahuono, joten eiköhän meillä kuitenkin synkkaa!"
Räävitöntä, feminististä huumoria, joka naurattaa lähes joka sivulla. Uppoaa joskus niin hyvin, että naurattaa ääneen. Tykkään Hemmingsonin tavasta ottaa esille eläkeläisten seksuaalisia suuntautumisia, parisuhteiden valtasuhteita, masennusta, lääkkeitä, teini-ikää, ihan mitä vaan, kaikkeen on kumartelematon näkökulma ja ajatuksia herättävää sanottavaa. Suomennettaisiinpa Hemmingssonilta lisääkin teoksia.
Kärkevää ja suorasanaista tykitystä, jonka huumori upposi aika hyvin allekirjoittaneeseen. Pidin erityisesti parisuhteisiin liittyvien asioiden esiin ottamisesta, ja piirrostyylikin oli alkuhämmennyksen jälkeen melkoisen hulvatonta. Ei todellakaan minkäänlaista mielistelyä tai hyssyttelyä.
Raikas ja raju, rujo ja rumakin. Suorapuheinen, feministinen sarjakuva-albumi, joka ei tosiaan kaihda tabujakaan. Albumi tarjoaa samaistumispintaa ja ajateltavaa. Ihanan raikas, oivaltava (lempisanani ilmeisesti...) ja rehellinen! 🙌
Čarovne drsný, úprimný a vtipný komix. Neľúbivé kresby výborne korešpondujú s ostrejšími pointami. Autorka si neberie servítky a dobre robí, pobaví neuveriteľne trefným spôsobom. Užila som si to.