Kodittomien kaupunki

by Annika Luther, Asko Sahlberg (Translator)

Lilja on 15-vuotias. Kun hän syntyi vuonna 2035, hänen perheensä joutui muuttamaan pois kotikaupungistaan Helsingistä. Helsinki, kuten suurin osa maapalloa, on peittynyt veden alle: kaikki kantasuomalaiset asustavat turvatuissa, aidatuissa ja hyvissä oloissa Keski-Suomessa, veden ulottumattomissa.

Eräänä päivänä Lilja saa selville, että hänen tätinään pitämänsä nainen - joka jäi tulvehtivaan Helsinkiin vuonna 2035 - onkin hänen oikea äitinsä. Lilja päättää karata kotoa ja suunnata Helsinkiin etsimään äitiään.

Mutta entinen pääkaupunki on täysin eri maailma. Se on muuttunut suurilta osin vedenalaiseksi kaupungiksi, jonka ovat asuttaneet vedennousun kodittomiksi jättämät ihmiset ympäri maailmaa. Helsinki, tai oikeastaan Halsingih, on tätä nykyä intialaisten ja kiinalaisten kansoittama vesikaupunki.

Lilja on matkustanut Helsinkiin sattumalta intialaisveljesten mukana, ja nämä antavat Liljan pikkusiskonsa Manjun hoiviin. Lilja ja Manju ystävystyvät, mutta elämä Halsingihssa ei ole helppoa, eikä äidin löytäminen ole suinkaan ainoa ongelma, johon tytöt törmäävät.

Annika Luther on kirjoittanut upean nuortenkirjan. Tuttuun tyyliinsä hän onnistuu kirjoittamaan isoista, vakavista aiheista täysin kauhistelematta - aidosti ja sydämellä. Lisäksi Luther naurattaa ja nostaa esiin päivänpolttavia ympäristö- ja maahanmuuttoteemoja. Suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa Luther on omaa luokkaansa.

Lähde: http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.ph...

Genres: Dystopia, Young Adult

237 pages, Paperback

First published January 1, 2011

Reviews

[Kiki · Rating 3 out of 5]

Idea on hyvä. Jälkisanojen mukaan Grönlannin sulettua merenpinta nousee 5-8 metriä. Kirjassa kohoaminen on kymmenessä metrissä.

Päähenkilön asuminen Jyväskylässä oli hauska yksityiskohta paikkakunnalla asuvana, muuten kirja jäi aika laimeaksi.

Lopussa kaikki tapahtui jotenkin ryminällä, ja sitten yhtäkkiä Liljan vanhemmat olivatkin auton kanssa Helsingissä. Onnellinen loppu oli sinänsä hyvä asia, mutta tässä tapauksessa se jotenkin sai koko tarinan lysähtämään. Entä miten Sassalle kävi?

En tiedä olenko itse niin herkistynyt kehojen kommentoinnille ja siksi kiinnitin siihen paljon huomiota, mutta joka tapauksessa mielestäni kirjassa oli aika paljon täysin tarpeetonta kuvailua kehoihin liittyen. Yksi maininta ulkonäöstä olisi riittänyt.

[Kira Pökelmann · Rating 3 out of 5]

It was interesting as it told about different cultures and had some interesting alternative fuel science in it, and the "coming of age" journey Lilja was on was exciting as the world was so changed.

Good world-building both in Jyväskylä and in Helsinki, the difference in the societies' developments since the disaster struck.

The ending was a bit boring, but the book wasn't completely predictable.

[Enya · Rating 3 out of 5]

Helt bra bok, inte världens mest spännande men bra story.

[Linda-Maria · Rating 4 out of 5]

3,5, ganska skojig, slay niki

[Matti Karjalainen · Rating 2 out of 5]

Lähitulevaisuudessa ihmiskuntaa kohtaa rankemmanpuoleinen muutos, kun ilmaston lämpenemisen seurauksena vedenpinta nousee kymmenen metriä, minkä seurauksena suuria osia myös Suomen maankamarasta peittyy mereen. Esimerkiksi Helsinki joudutaan evakuoimaan myrskyjen tieltä ja maan hallinnollinen keskus siirtyy Jyväskylään.

Jyväskyläläinen Liina-teini saa selville suuren perhesalaisuuden, joka mullistaa hänen maailmankuvansa täydellisesti. Niinpä hän suuntaakin pääkallonpaikalle entiseen pääkaupunkiin, joka on paitsi puoliksi aaltojen peitossa, myös uusien asukkaiden kansoittama.

Annika Lutherin "Kodittomien kaupunki" (Teos & Söderströms, 2011) ei sisällä suurta toiminnallista juonta, vaan on enemmänkin realismiin tähtäävä kuvaus ihmisistä, jotka yrittävät sopeutua elämään suuren mullistuksen jälkeisessä maailmassa. Samalla kirjassa käsitellään ennakkoluuloja, joita eri ihmisryhmät toisiaan kohtaan tuntevat, sekä perhe- ja ihmissuhteita ylipäätään. Henkilöitä onkin melko paljon, mutta kovin syvälle heidän päänsä sisälle ei kuitenkaan päästä.

Suomennosta on muistaakseni moitittu kömpelöksi, ja muutamia virheitä tekstistä onkin mahdollista bongata, mutta kokonaisuuteen se ei silti pahemmin vaikuta.

Nuorille aikuisille ensisijaisesti suunnattu romaani on lajityypissään ihan onnistunut romaani, mutta juonivetoisena lukijana olisin itse kaivannut hieman enemmän potkua itse tarinaan. Lopun jättäminen vielä avoimemmaksi ei olisi välttämättä tehnyt sekään haittaa?

Arvosanaksi vahva kakkonen.

[Seija Helander · Rating 1 out of 5]

Luin kirjan ääneen 9-vuotiaalle pojalleni. Meitä molempia häiritsivät kommentit "vinosilmäisistä" kiinalaisista ja "omituisista" intialaisista tavoista ja ruokalajeista. Poika koki erikoisena sen, että ihmisten ihonväriä tuotiin koko ajan esiin. Ehkä aika on ajanut tämän kirjan ohi, koska poikani kommentoi kirjan lopussa: "No nyt se loppui se rasistinen kirja."

Minua hämmästyttää, että tätä huomiota ei yksikään kritiikki ole nostanut esiin: teosta on sen sijaan kehuttu monikulttuuriseksi. Kirja oli myös Topelius-ehdokas. Itselleni lukijana jäi vahva vaikutelma siitä, että läpi kirjan päähenkilön kautta kummasteltiin muiden kulttuurien eksoottisia ja omituisia tapoja sen sijaan että päähenkilö olisi kasvanut ja oivaltanut jotain syvempää.

Ehkä kirjailija yritti kuvata ihmisten ennakkoluuloja, mutta onnistui valitettavasti vain toistamaan niitä.

[Suketus · Rating 2 out of 5]

Pettymys. Odotin Kodittomien kaupungin lukemista kauan ja nyt kun sen lopulta sain käsiini, lukeminen oli melkein pelkkää pakkopullaa. Tarina ei lähde vetämään missään vaiheessa, päähenkilö on rasittava, tarinan pointti jää hämäräksi. Loppuvaiheetkaan eivät innosta lukemaan, vaikka jännitystä yritetään pitää yllä. 10 metriä kohonnut Itämeren pinta on tosin kiinnostava kirjan perusta ja uuden ilmeen saanut Helsinki herkullinen. Mutta ei kolissut tämä kirja ei.

[Arja-täti · Rating 3 out of 5]

Lutherin heikoin kirja. Kuvittelin ihan toisenlaiseksi ja puolenvälin jälkeen vasta tajusin, mistä on kyse. Puoleenväliin kirja oli aikalailla pakkolukua ja vielä tiheä teksti teki siitä raskaampaa.

Kirja sinänsä voisi toimia, jos se olisi kirjoitettu vielä kerran uudelleen ja saatu parempi rytmi. Tuntui, että nyt kirja oli pakkolukemista. Harmi, koska ainesta olisi ollut parempaan.

[Niina · Rating 3 out of 5]

Ensimmäinen Lutherini, ja uhkaa jäädä viimeiseksi.
Ei tässä kirjassa sinänsä mitään vikaa ollut, kiinnostava tulevaisuudenkuva sinänsä, mutta ihan ei jaksanut pitää mun kiinnostusta yllä. Loppuun asti jatkoin.