Euroopan investointipankin varapääjohtajan Sauli Niinistön muistelmateos keskittyy vuosiin, jolloin hän toimi ministerinä ja Kokoomuksen puheenjohtajana.
Kirja alkaa Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan avauksesta Järvenpäässä tammikuussa 1995 sekä Lipposen ensimmäisen hallituksen muodostamisesta ja hallitusneuvotteluista, ja päättyy vaiheisiin, jolloin Niinistö luopui Kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Noina vuosina tapahtui Suomen talouden nousu, liittyminen euroalueeseen ja eurooppalaisen porvarikentän yhdistyminen.
Niinistö selvittää muistelmissaan muun muassa työlainsäädännön kiemuroita, Suomen valtion budjetin rakentamisen juonikasta kädenvääntöä ja päivän politiikkaa toimijan ja yksityishenkilön silmin. Sauli Niinistö kuvaa myös hauskasti ja terävästi - niin kuin salolainen vain voi - miten päätökset Suomen hallituksessa ja EU:ssa syntyvät, ja mitä on työnteko vallan keskiössä.
Hän kirjoittaa osuvia henkilökuvia tunnetuista suomalaisista ja eurooppalaisista vaikuttajista, lempeällä, mutta paikoin sarkastisella otteella. Mukana ovat muuan muassa Paavo Lipponen, Claes Andersson, Iiro Viinanen, Liisa Jaakonsaari, Suvi-Anne Siimes, Helmut Kohl, Jacques Chirac, Tony Blair ja Gerhard Schröder.
Kirja syventää ja monipuolistaa Niinistön henkilökuvaa. Tiukasta talousmiehestä paljastuu maailmaa lämmöllä ja kunnioittaen tarkasteleva ihminen. Kirja huokuu suomalaista oikeudenmukaisuutta: jos tekisimme niin kuin oikein on, maailma ei olisi kovempi vaan kohtuullisempi paikka elää.
Vielä 17 vuotta ilmestymisensä jälkeenkin kirja oli ihan mielenkiintoinen luettava. Se sisälsi erilaisia kertomuksia: osa faktapohjaisia muistelman palasia, osa kuvauksia tunnetiloista tai jopa unista. Niin politiikasta kuin sen vierestä, tuoretta luopumisen tuskaa ja edesmenneen puolison menetyksen hyväksymisen opettelua, kuvausta henkisen kasvun vuoristoradasta ja inhimillisen ajattelun tärkeydestä, talouden realiteetteja unohtamatta…
Mielenkiintoinen kurkistus pitkäaikaisen poliitikon ja myöhemmin presidentiksikin nousseen henkilön ajatusmaailmaan, verhon taakse…
Yllättävän rehellinen ja ajankohtainen myös vuonna 2021. EU tuntuu painivan edelleen samojen ongelmien ja haasteiden kanssa - taitavat olla vain jääneet vanhat haasteet korjaamatta vuosia sitten. Hieman myös aukeavat ovet kulisseihin, rumiin temppuihin ja kikkailuihin, joita silloin yritettiin ja välillä onnistuttiinkin.
Henkilökohtaisen elämän asiat olivat mielenkiintoista luettavaa. Politiikan kiemurat jäivät pinnallisiksi kuvailuiksi ja myös hieman poukkoileviksi. Jännä huomata myös miten ilmastonmuutos ei vielä tuolloin ollut oikeastaan mitenkään valtionjohtajan kiinnostuksen tai huomion kohteena.
Haastavaa luettavaa politiikan kiemuroista tietämättömälle, mutta oli mielenkiintoista nähdä kuinka neuvottelu ja suhteet muihin poliitikkoihin vaikuttaa lopputulokseen.
Tulevia vaaleja ja vaalikirjoja odotellessa täytyi lämmitellä Niinistön edellisvaalien teoksella. Samanlaista harvinaisen vilpittömän oloista avoimuutta ja persoonallista henkäystä ei nyt olisikaan luvassa, koska viimeksi Jukka Tarkka ystävällisesti opasti Niinistöä, että vastaavalla avoimuudella ei ole valtakuntaan vielä valittu yhtään presidenttiä. Vaalikirjaksi teos on myös poikkeuksellinen siinä mielessä, että Niinistön katse pysyy tiukasti menneen arvioinnissa ja rivienkään välistä ei ole luettavissa pienintäkään kannanottoa tuleviin teemoihin. Nykyisessä euroalueen myllerryksessä kirja antaa myös ajankohtaisen katsauksen Emun syntyvaiheisiin silloisen valtiovarainministerin näkökulmasta.
Kiinnostavampi kuin kuvittelin. Kirja piirtää kuvan vaatimattomasta ja askeettisestakin suurmiehestä, joka jollain arvoituksellisella tavalla uskoo siihen mitä tekee. Jäin pohtimaan missä määrin viestintätoimiston ammattilaiset ovat suodattaneet ja haamukirjoittaneet tekstiä - onhan sen julkaiseminen ollut ennen kaikkea poliittinen teko.
Joka tapauksessa tämä kannattaa pikemminkin lukea kuin olla lukematta.
Kuivasti kirjoitettu, mutta osittain koskettavan henkilökohtainen, ja toisaalta politiikan kiemuroita paljastava, selvästi laajalti haamukirjoitettu teos, jota voi suositella kevyenä iltalukemisena politiikan harrastajille. Mitään suuria tunteita se ei herätä.
Se on ehkä myös yksi Niinistön salaisuus. Häntä on vaikea vihata.