Lähes jokainen on kuullut tarinoita noidista, jotka pataa hämmentäessä lukivat ilmoille loitsuja ja manauksia mystisistä käsikirjoista ja grimoireista. Hyvin harva taas tietää, että näitä käsikirjoja on oikeasti olemassa ja vielä harvempi tietää, että sellainen on löydetty Suomesta.
Kasööri Tuomas Taittonen (1817–1915) muutti kesällä 1862 Perhoon johtamaan suonkuivaustöitä. Hyvin pian hänelle selvisi, että naapurissa asui 70-vuotias ”kylähullu” Juha Kellokoski, joka oli paikkakunnan suurin noita ja parantaja.
Huhujen mukaan Kellokoski oli saanut oppinsa Aaprami Pöyrysen tekemästä Mustakirjasta, jota ukko säilytti arkussa.
Taittonen sai houkuteltua Kellokosken piian varastamaan tuon mystisen opuksen, mutta varkaus kävi ilmi ja johti tuliseen yhteenottoon Kellokosken kanssa. Lopulta Taittonen sai sovittua kiistan maksamalla kirjasta yhden markan.
Taittonen lähetti kirjan jonkun tuttavansa välityksellä Suomalaisen kirjallisuuden seuralle, mutta se katosi matkalla ja löytyi vasta 46 vuoden kuluttua kun eräs ylioppilas lahjoitti sen seuralle 1908, jossa sitä tiettävästi säilytetään suurimpien harvinaisuuksien arkistossa.
Olihan tämä vähän tällainen markan kirja, mutta mielenkiintoinen joka tapauksessa. Hauska ajatella että Perhossa ja Vetelissä, missä omaakin sukua on ollut, on ollut tällaisiakin meininkejä. Lisää sivuja kirja olisi saanut, jos loitsut olisi kaikki kirjoitettu auki. Siinä jäätä toistavassa on jotain.