Siipien sankarit / Yölento

by Antoine de Saint-Exupéry

Rakastetun Pikku prinssin tekijä Antoine de Saint-Exupéry toimi postilentäjänä, ja romaanit Siipien sankarit ja Yölento pohjautuvat hänen omiin kokemuksiinsa. Siipien sankarit on hurja ja vetävä kuvaus kokemuksista Saharan-Ranskan lentolinjalla sekä yli koko eteläisen pallonpuoliskon ulottuvista lennoista. Yölento kertoo taas öisten lentomatkojen vaarallisesta hurmasta Argentiinassa ja Patagoniassa, jonne kirjailija oli perustamassa l'Aéropostalin lentolinjaa.

Siipien sankarit ja Yölento ovat parhaiden seikkailutarinoiden tapaan erittäin jännittäviä. Pilvipeitteen takaa ilmestyy vuorenseinämä, joudutaan lentämään myrskyssä, lumisateessa ja sumussa. Kun lentäjä voi huokaista helpotuksesta onnistuneen pakkolaskun jälkeen, on syytä alkaa pelätä rosvojoukon varastavan arvokkaan postilähetyksen.

Seikkailun hurman ja rohkeuden ohella tarinoiden keskiössä ovat lämmin inhimillisyys, vilpitön toveruus sekä todellinen sankaruus.

Genres: Fiction, France

251 pages, Paperback

First published January 1, 1939

About the author

People best know French writer and aviator Antoine de Saint-Exupéry for his fairy tale The Little Prince (1943).

He flew for the first time at the age of 12 years in 1912 at the Ambérieu airfield and then determined to a pilot. Even after moving to a school in Switzerland and spending summer vacations at the château of the family at Saint-Maurice-de-Rémens in east, he kept that ambition. He repeatedly uses the house at Saint-Maurice.

Later, in Paris, he failed the entrance exams for the naval academy and instead enrolled at the prestigious l'Ecole des Beaux-Arts. In 1921, Saint-Exupéry, stationed in Strasbourg, began serving in the military. He learned and forever settled his career path as a pilot. After leaving the service in 1923, Saint-Exupéry worked in several professions but in 1926 went back and signed as a pilot for Aéropostale, a private airline that from Toulouse flew mail to Dakar, Senegal. In 1927, Saint-Exupéry accepted the position of airfield chief for Cape Juby in southern Morocco and began his first book, a memoir, called Southern Mail and published in 1929.

He then moved briefly to Buenos Aires to oversee the establishment of an Argentinean mail service, returned to Paris in 1931, and then published Night Flight , which won instant success and the prestigious Prix Femina. Always daring Saint-Exupéry tried from Paris in 1935 to break the speed record for flying to Saigon. Unfortunately, his plane crashed in the Libyan Desert, and he and his copilot trudged through the sand for three days to find help. In 1938, a second plane crash at that time, as he tried to fly between city of New York and Tierra del Fuego, Argentina, seriously injured him. The crash resulted in a long convalescence in New York.

He published Wind, Sand and Stars , next novel, in 1939. This great success won the grand prize for novel of the academy and the national book award in the United States. Saint-Exupéry flew reconnaissance missions at the beginning of the Second World War but went to New York to ask the United States for help when the Germans occupied his country. He drew on his wartime experiences to publish Flight to Arras and Letter to a Hostage in 1942.

Later in 1943, Saint-Exupéry rejoined his air squadron in northern Africa. From earlier plane crashes, Saint-Exupéry still suffered physically, and people forbade him to fly, but he insisted on a mission. From Borgo, Corsica, on 31 July 1944, he set to overfly occupied region. He never returned.

Reviews

[Maarika Vaara]

Tämä kirja oli miellyttävä yllätys! Käsitykseni Saint-Exuperyn tuotannosta on rajoittunut tähän mennessä Pikku Prinssiin, jonka luin jo aivan nuorena ymmärtämättä juurikaan sen filosofista sisältöä. Näissä kahdessa pienoisromaanissa - tai ensimmäisen Siipien sankarit- osan puolesta pikemminkin tutkielmassa- puhuu ihmisyyttä syvästi ymmärtävä, tarkkanäköinen ja humaani kertoja. Kirja kuvaa lentäjien vielä tuohon aikaan hyvinkin poikkeuksellista, uraa uurtaavaa ja vaarallista ammattia, samalla se tulee pohtineeksi syvällisesti mm. rohkeuden olemusta sekä "tavallisen elämän" ja vaaralle alttiiksi asettumisen välistä ristiriitaa.

[Kaj Roihio]

Kirjoituksia menneeltä ajalta. Pikku prinssin kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia postilentäjän työstä ja haasteista sotien väliseltä ajalta. Tämä oli se maailma, jossa Ernest Hemingway kävi ampumassa suurristaa Tansaniassa ja Antoine De Saint-Exupéry itse kuljetti postia ilmojen halki Länsi-Afrikassa tai Etelä-Amerikassa. Toisen maailmansodan jälkeen ei enää ollut suuria seikkailijoita ja kirjoittaja itsekin kuoli koneensa ohjaimissa 1944 jossain Välimerellä. Mutta ennen kuin kaikki tuhoutui ja romanttiset sankarit tapettiin viimeiseen mieheen, oli tämä aikakausi, jolloin nautittiin muutamat neuvoa-antavat kerholla tovereiden kesken ennen urotekoja ja vaimot palvoivat miehiään ilman puhettakaan mistään muusta. Kaikesta antiikkisuudestaan huolimatta nämä kaksi pienoisromaania ovat kuitenkin parhaimmillaan hyvin kirjoitettuja, ranskalaisen perinteen mukaan kauniin lyyrisiä sekä tietysti ehdottoman maskuliinisia, miesten maailmaahan tässä kuvataan. Ei ehkä maailmankirjallisuuden kirkkain helmi, mutta kiinnostava kurkistus melkein sadan vuoden päähän ammattiin, joka ei ollut niinkään työtä vaan ritarillisen uljasta taistelua luonnonvoimia vastaan.

[Bää · Rating 4 out of 5]

Siipien sankarit = 5/5
Yölento = 3/5

Saint-Exuperyn kieli on aivan upeaa. Jo ensimmäisestä kappaleesta alkaen hän vangitsee lukijan ihmeelliseen maailmaansa. Hänellä täytyy olla erityisen tapa katsoa maailmaa, sillä hänen kirjoituksensa ovat niin kauniita ja runollisia. Kertomukset pohjautuvat hänen omiin kokemuksiinsa lentäjänä.

[Pekka · Rating 3 out of 5]

Ihan hauskoja vanhan ajan seikkailukirjoja paikoin keskivertoa laadukkaammalla kerronnalla, mutta myös ajalleen tyypillistä vaivaannuttavaa kuvausta "eksoottisista tytöistä" jne.