Golgatan kuningatar

by Emily Dickinson, Merja Virolainen (Translator)

Runoilija Merja Virolainen on suomentanut laajan valikoiman Emily Dickinsonin runoutta. Valikoiman runot on käännetty runomittaan pitkälti alkuperäistä säejakoa noudattaen.

Golgatan kuningatar esittelee monipuolisesti Dickinsonin runoja epätoivoisen rakkauden ja traagisen yksinäisyyden teemoista aina kuoleman ja kuoleman jälkeisen elämän kysymyksiin saakka. Laaja valikoima esittelee ensi kertaa suomeksi näin monipuolisesti Dickinsonin runoja. Runot on jaettu teemoittain ja ne rakentuvat tummanpuhuviksi ja yhä puhuttelevaksi kertomaksi elämän perusongelmista.

Kokoelman esipuheessa Merja Virolainen pohtii valitsemaansa suomentaja-näkökulmaa ja valikoiman loppuun hän on kirjoittanut laajan ja runojen taustoja hyvin valoittavan esseen Dickinsonin elämän vaiheista.

Genres: Poetry, Classics, Fiction, American

154 pages, Hardcover

First published September 20, 2004

About the author

Emily Dickinson was an American poet who, despite the fact that less than a dozen of her nearly eighteen hundred poems were published during her lifetime, is widely considered one of the most original and influential poets of the 19th century.

Dickinson was born to a successful family with strong community ties, she lived a mostly introverted and reclusive life. After she studied at the Amherst Academy for seven years in her youth, she spent a short time at Mount Holyoke Female Seminary before returning to her family's house in Amherst. Thought of as an eccentric by the locals, she became known for her penchant for white clothing and her reluctance to greet guests or, later in life, even leave her room. Most of her friendships were therefore carried out by correspondence.

Although Dickinson was a prolific private poet, fewer than a dozen of her nearly eighteen hundred poems were published during her lifetime.The work that was published during her lifetime was usually altered significantly by the publishers to fit the conventional poetic rules of the time. Dickinson's poems are unique for the era in which she wrote; they contain short lines, typically lack titles, and often use slant rhyme as well as unconventional capitalization and punctuation.Many of her poems deal with themes of death and immortality, two recurring topics in letters to her friends.

Although most of her acquaintances were probably aware of Dickinson's writing, it was not until after her death in 1886—when Lavinia, Emily's younger sister, discovered her cache of poems—that the breadth of Dickinson's work became apparent. Her first collection of poetry was published in 1890 by personal acquaintances Thomas Wentworth Higginson and Mabel Loomis Todd, both of whom heavily edited the content.

A complete and mostly unaltered collection of her poetry became available for the first time in 1955 when The Poems of Emily Dickinson was published by scholar Thomas H. Johnson. Despite unfavorable reviews and skepticism of her literary prowess during the late 19th and early 20th century, critics now consider Dickinson to be a major American poet.

For more information, please see http://www.answers.com/topic/emily-di...

Reviews

[Petra · Rating 4 out of 5]

This is a collection of Emily Dickinson's poetry translated into Finnish and I picked it up for literature class. It absolutely, truly blew me away. I was a bit unsure to read poetry translated but in the end, it didn't take the enjoyment away and I thought the translation did a damn good job. I might... just have found a potential new favourite poet because this collection made me feel the same Sylvia Plath's Ariel did.

[Herkkusienifani · Rating 3 out of 5]

Välillä jopa vaikuttavampaa oli suomentajan (Merja Virolainen) huomiot ja läpipuskeva intohimo.

[evil · Rating 4 out of 5]

Golgatan kuningatar on tyylikäs kokoelma Emily Dickinsonin runoutta. Päävastuu valinnoista suomentamisen, kokoamisen ja teemoittelun suhteen lepää tietysti suomentaja Merja Virolaisen harteilla, ja hänen työnsä onkin ansiokasta.

Dickinsonin runoissa (pääosin) naispuolisen puhujan ääni on miellyttävä ja voimakas. Se on dramaattinen ja samalla lapsenomaisella tavalla riettaan julkea. Puhuja kyseenalaistaa luontoa, rakkautta ja kristinuskon Jumalaa, ja kokoelman lopun puheenvuoron perusteella voikin enteillä, että Dickinsonin oma vaikeahko suhde kristilliseen yhteisöönsä on mahdollisesti sen taustalla. Muodoltaan runot ovat juuri minua miellyttäviä: rytmi ja mitta löytyvät, eikä kieli siitä ilmaisuvoimaltaan juuri kärsi.

Toisaalta luin suomennoksen ja ajoittain kaipasin alkuperäistekstiä sen rinnalle. Laitoksessa korostuu ehkä suomentajan valinnat Dickinsonin omaperäisen kirjoitustyylin sijaan. ✧


❝ Veden oppii janosta / ja maan merenkäynnistä, / liidon kivusta, / rauhan pistinraudasta, / rakkauden haudasta, / linnut lumesta. ❞ (2004: 28)

❝ henkeni: rotkoni on pohjaton. / Jos aamu kerran sinne nieluun suistuu, / myös päivän sen perässä mentävä on. ❞ (2004: 30)

❝ Tätä hivelimme, / loputonta satiinia. / Nuo otimme omiemme lomaan, / hauraan sarastuksen sormet. / Nyt, päivällä, emme enää uskalla. ❞ (2004: 49)

❝ Kun puuskat riepottavat käpälissään metsiä, / maailmankaikkeus ei edes inahda. ❞ (2004: 109)



4 stars

[Antero Tienaho · Rating 5 out of 5]

Olen melkolailla epäpätevä arvioimaan runoutta oikeastaan millään tavalla. Kuitenkin, tässä kokoelmassa välittyy sellainen suuruus ja erityislaatuisuus, johon harvoin törmää. Sen aistii tällainen kehnosti runoja lukevakin.

Erityisen kiitoksen ansaitsee myös kääntäjä Merja Virolainen, joka on paitsi tehnyt hienoa työtä itse käännöksen kanssa, kertoo myös esi- ja jälkikirjoituksissa ansiokkaasti Dickinsonin kääntämisen erityishaasteista sekä runoilijan elämän tapahtumista ja ajan yleisestä menosta. Nämä asettavat valitut runot hyvin kontekstiin ja auttavat lukijaa ymmärtämisessä.

Pääasiassahan nämä ovat kovin surullisia. Vilpittömien ja melko vaatimattomienkin nuoruuden toiveiden murentaminen jatkuviin pettymyksiin ja vieraantumiseen. Herkistä, jopa lähes nolostuttavan söpöistä luontokuvauksista livahdetaan Golgatalle, kärsimyksillä kruunattuun kuolemaan ja katkeruuteen.

Kovaa kamaa.

[Marja · Rating 2 out of 5]

Olen ollut vuosikausia siinä luulossa, että pidän Emily Dickinsonin runoista, mutta nyt tämän kokoelman luettuani epäilen, että olen sekoittanut hänet johonkin toiseen runoilijaan. Kyse ei ole niinkään siitä, että hän olisi jotenkin kielellisesti taitamaton, ei ole (en tosin ole järin pätevä arvioimaan), vaan siitä, että henkilökohtaisesti en saanut tästä oikein mitään muuta irti kuin tunteen, että olen sivistymätön juntti, joka ei tajua mistään mitään. Kirjan lopussa oleva luku runoilijattaren elämästä ja hänen runojensa tulkinnoista auttoi sentään ymmärtämään mitä minun nähtävästi olisi pitänyt löytää runoista. Se oli mielenkiintoista.

Viiden sanan tiivistelmä runokokoelmasta: ajoittain lapsekas, dramaattinen ja epämääräinen.

[Olli Lukkari · Rating 4 out of 5]

Really beautiful poems from the iconic poet. Besides her poems, it was really interesting to read about Dickinson's life that the book briefly touched - Dickinson seemed to live a quite tragic life devoid of real love and it was shocking to know that her latter years were such spent in isolation and that after having been rejected a few times she never gave permission to publish her poetry after that.

Still, some people published her poetry without the permission and against the wishes of Dickinson herself and that is how her poetry is still revered and available today. Still, it makes me wonder just how many great works of art have been lost/unpublished throughout history.

[Hannele]

Vaikeaa antaa arviota runoista, joiden kääntämisen onnistuminen jää kääntäjän lauselmasta huolimatta epäselväksi, ja joista luotu kokoelma ei ole itse runoilijan kokoama. Osa runoista puhutteli enemmän, osa ei yhtään. Melkein mielenkiintoisin osa oli Virolaisen loppuun kokoama pieni historiikki Dickinsonista ja hänen runojensa yleisimmistä tulkinnoista.

[Heidi · Rating 3 out of 5]

"Se on paratiisi, että voi valita:
ottaa ensin omakseen,
sitten, Aadamista viis,
koko Eden perua."

Näppärä mustasieluinen vinkuroiva täsmällinen räpättävä unohtuva.

[laurau · Rating 5 out of 5]

i will forever love emily dickinson’s poems