Uraauurtava historiateos karkotetuista ja vainotuista suomalaisista Stalinin aikana.
Stalinin valtakaudella Siperiaan, Kuolaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin karkotettiin yli 100 000 raja-alueen ja Inkerin suomalaista. Suomesta sodan jälkeen palaavia inkeriläisiä huijattiin - heidät kuljetettiin suljetuissa junissa Inkerin ohi karkotukseen, vaikka heille oli luvattu kotiin pääsy. Suomen vastainen raja-alue puhdistettiin; punasuomalaiset, inkeriläiset, loikkarit ja amerikansuomalaiset joutuivat kaikki vuorollaan Stalinin puhdistusten kohteeksi. Kukaan ei säästynyt.
Reuterin teos on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja vainottujen suomalaisten kohtaloista. Se tuo esille suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon, pelon ja pakkotyön vuodet. Kirjan aineistona on sata haastattelua, 200 kirjettä, arkistodokumentteja, muistelmia sekä ainutlaatuisia valokuvia.
Todella hyvä kirja suomalaisten ja -sukuisten puhdistuksista Stalinin Neuvostoliitossa. Kirjassa on täydellinen balanssi todisteitten läpikäymisestä, että vetävän narratiivin kutomisesta. Ainoa kritiikki voisi olla, että kirja laajentaa suomalaisuuden kaikkiin suomensukuisiin ryhmiin, jolloin kuolinluvut ovat valtavia. Lukija kuitenkin olettaa kirjan otsikon perusteella, että kirja käsittelee Suomesta lähteneitä punapakolaisia, eikä inkereitä ja Amerikan-suomalaisia.
"Stalinin ajan vainot, suomalaisten kokemat puhdistukset ja kommunismin musta historia olisi hyvä nostaa esille siinä missä Hitlerin diktatuurin natsirikoksetkin."
"Tulkaa kaikki kolhoosiin, siel' on hyvä ellää. Traktorilla ajellaan ja leipää ei oo kellää."
Tällainen kollektivisoinnin vastainen rallatus esitettiin kirjan alkupuolella, mutta se taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun kirjan aikana naurahdin. Loput kirjasta kertoo todella synkän tarinan siitä, miten suomalaisia ja suomalaisiksi katsottuja kohdeltiin Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Pakkotyötä, karkotuksia, teloituksia. Jonkun kohdalle saattoi osua kaikki kolme.
Kymmenet tuhannet suomalaiset joutuivat Stalinin vainojen kohteeksi, mutta on kuitenkin väiteltävissä oliko kyseessä etninen puhdistus vai jotain muuta. Joka tapauksessa suomalaisen status ei ollut Stalinin Neuvostoliiton aikana toivottu leima.
Pakollinen luettava jokaiselle suomalaiselle Neuvostoliiton ihailijalle, jotta saa pienen muistutuksen miten itselle olisi todennäköisesti käynyt. Nimittäin Suomesta Neuvostoliittoon loikanneet kiihkokommunistitkaan eivät olleet vainoilta automaattisesti turvassa.
Yhden tähden verotus runsaasta toistosta. Toistettavat asiat olivat tärkeitä, mutta joissain kohdissa osasin lähes tulkoon arvata miten seuraavat pari virkettä tulisivat menemään.
En oikein saanut tästä kokonaiskuvaa, mikä johtuu osin siitä, että kuuntelin tämän kirjan aikana toisenkin äänikirjan. Tekstissä on silti mielestäni liikaa toistoa enkä hahmottanut, ketkä ovat kirjoittajan sukulaisia ja ketkä "tavallisia" haastateltavia.
Kirja on silti melko hyytävä lukukokemus. Stalin ja hänen puhdistuksensa ovat olleet ihan yhtä julmia kuin natsien keskitysleirit, ainoastaan laajemmalle alueelle levinneitä ja huonommin organisoituja. En voi edes kuvitella, kuinka hirveää on ollut joutua karkotetuksi jopa useampaan kertaan ja päättää päivänsä esimerkiksi kaivamalla kanavaa graniittiin ilman mitään työkoneita.
Puhdistusten eli vainojen eli kansanmurhan mittakaava on käsittämätön. Niin myös se, miten keskelle ei mitään härkävaunuissa tai jokilaivoissa tipautetut kansanvihollisiksi luokitellut ihmiset selvisivät. Tai osa selvisi vaikka kohteessa ei ollut asuntoja, työkaluja tai ruokaa. Siperiassa asuminen maakuopassa ei ole ollut herkkua. Kirja jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa. Tiiviimpi rakenne olisi ollut lukijaystävällistä. Nyt samoja asioita kerrotaan useampaan kertaan eri otsikoiden alla.
4. Kirjassa valvotaan yöllä 9. Kirjassa on konflikti 11. Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla 21. Kirjassa on muusikko 24. Kirjassa tehdään laittomuuksia 29. Kirjailijan viimeisin teos 34. Kirjassa on tunnettu rakennus 41. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla et haluaisi elää
Suomalaisten kohtalot olivat kovia, Reuter esittää, että kysymyksessä oli etninen puhdistus. Yksi tutkija (en muista nyt nimeä) on sitä mieltä, että puhdistukset kohdistuivat erityisesti suomalaisiin, koska heidän yhteiskunnallinen asema oli yleisemmin korkeampi kuin muiden kansojen. Esimerkiksi vaikka inkerinsuomalaiset olivat maaorjan asemassa, heillä saattoi silti olla apulaisia (renkejä ja piikoja).
Reuter toistaa samoja asioita aika moneen kertaa. Hieman toimittamista olisi tarvittu.
Vähänkö sakasalaisten keskitysleirit mut huonommin organisoitu. Masentavaa luettavaa etenkin kun historia näyttää toistavansa itseään, kun mitään ei ole opittu.