HOMO!

by Pirkko Saisio

Veijo Teräs on naimisissa kansanedustaja Hellevi Teräksen kanssa. Perheen au-pairina toimii kadulta löytynyt Moritz, joka kerää aineistoa homoista ja heidän pariutumisriiteistään Hellevin poliittisiin tarkoituksiin.

Mitä tapahtuu, kun Moritz katoaa öisille matkoilleen ja törmää Tom of Finlandiin, vanhojen homojen veljeskuntaan ja muslimiin, joka on leikannut irti korvansa? Mitä tapahtuu, kun Veijo törmää menneisyytensä vänrikkiin, William Shakespeareen ja seitsemään kääpiöön? Ja mitä tapahtuu, kun Hellevin omatunto katoaa jäljettömiin ja ryhtyy esiintymään valeasussa ympäri Helsinkiä?

Outojen ooppera HOMO! sai kantaesityksensä Suomen kansallisteatterissa 21.9.2011.

Genres: Plays, Queer, LGBT

143 pages, Paperback

First published January 1, 2011

About the author

See also Saisio's pseudonyms: Jukka Larsson, Eva Wein

Pirkko Saisio (s. 16. huhtikuuta 1949 Helsinki) on suomalainen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja. Hän on kirjoittanut myös salanimillä Jukka Larsson ja Eva Wein. Saisiolla on laaja kirjallinen tuotanto, joka romaanien ja näytelmien ohella käsittää monenlaisia tekstejä elokuvakäsikirjoituksista aina balettilibretoihin asti. Saisio on kirjoittanut näytelmiä niin teatteriin kuin televisioonkin, ja lisäksi hän ohjaa ja näyttelee itsekin. Saisio suoritti Suomen Teatterikoulun näyttelijän tutkinnon 1975 ja toimi Teatterikorkeakoulun dramaturgian professorina 1997–2002.

Reviews

[3ltsukka · Rating 5 out of 5]

Antaisin yhden raajoistani, että saisin nähdä tän lavalla.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Energinen, nopeatempoinen, iskevä, viihdyttävä ja ajattelua ja tunteitakin liikutteleva näytelmäteksti. Tekstin polttoainetta asiat, ajankohtaiset (syntyaikanaan) ja ihmiset asioineen. Loppua kohdin absurdimpi ja dystooppinen. Pidän usein tällaisista lopuista, jotka unen tai painajaisen lailla hajoavat. Kriittisyyttä ääri-ilmiöihin ja äärimielipiteisiin. Tuntui näyttävän keskisormea tai nauravan tiukkarajaisille määrittelyille ja lokeroinneille. Sai minut ajattelemaan, että miksei ihmiskunta voi elää orgaanisena elävänä kollektiivina boksiutumisen sijasta. Ja silti on kiinnitettävä huomio epätasa-arvoistamiseen, koska muuten organismi on militantti, tylsä sarjatuotantotehdas, josta tulee ulos vain näennäisesti (kuoreltaan) erilaisia olemassaoloja, jotka eivät täydennä toisiaan vaan kilpailevat elintilasta tai jähmettyvät automaattisesti paikalleen. Viittaukset ajankohtaisuuksiin ja tunnettuihin ihmisiin tekstissä meheviä, mutta minulle ehkä hieman tylsiä (ilmiselviä, helppoja). Ja silti näytelmäteksti muotonsa, tyylinsä, asenteensa, keinojensa... puolesta sellainen, joka kiinnostaa. Käsitellään asioita ja ihmisiä asioiden äärellä (ei niinkään ihmistä asioidensa äärellä). Malliesimerkki näytelmätekstistä, joita mielelläni luen: riittävästi tilaa ajatella itse ja vapautta luoda lukemisen aikana.

[Neo · Rating 3 out of 5]

Mainio karnevalistinen näytelmäteksti! Homoon on taitavasti piilotettu suomalaista sekduaalivähemmistöjen historiaa: esimerkiksi Ylen Homoilta, hedelmöityshoitolain muutos sekä herkullinen eri uskontokuntien suhde homouden "harjoittamiseen" paikallistavat ja elävöittävät tekstin. Henkilökaartissa seikkailevat niin konservatiivit, maailmanparantajat, uskovaiset, ateistit, rodullistetut, heterot, homot, natsit, Stalin, Shakespeare ja niin edelleen.

Koskettavimmassa kohtauksessa Tom (entinen Tom of Finland) kertoilee näkökulmahenkilölle Helsingin puistohomoista, vanhan koulun elämästä. Harmittaa, etten nähnyt tätä näyttämöllä!