Kyselin somessa kirjaa, joka saisi minut naurahtelemaan. Tämä oli yksi, jota suositteli useampikin. Ajattelin, että koska Jälkikasvukausi oikeasti nauratti, ehkäpä tämä uutuuskin. Petyin. No, hyvä iltasatukirja Rajanaapuri oli. Ei koukuttanut eikä tullut uniin, mutta vei nopeasti untenmaille.
Lipastin letkeästä kirjoitustavasta kyllä pidän, mutta teos tuntui lähes koko ajan jotenkin tekohauskalta. Monia teräviä huomiota kirjassa on, mutta huumori vain ei nyt uponnut ja koheltamista oli liikaa. Pitkän avioliiton vaiheet oli kohta, joka jäi mieleen ja säväyttikin.