Sanni Virtanen on keskisuuren tukkukaupan surkein myyjä ja maailman onnellisin morsian, vaikka hääpuku kiristää ja morsiusneidot aiheuttavat kaaosta. Nyt hänen ja Maxin ei tarvitse enää tehdä muuta kuin sanoa tahdon! Yksi sana. Mutta hetkessä onnesta on jäljellä vain särkynyt sydän ja asuntokriisi.
Onneksi Antero-pappa tulee hätiin, ja Sanni pääsee muuttamaan vanhaan puutalokortteliin, lapsuusajan mummolaansa. Seinänaapurikseen hän saa vanhan kiukkuisen Koistisen ukon, mutta yrmeä naapurikin on parempaa seuraa kuin Sannin ystävät, jotka ghostaavat tämän tylysti.
Aika parantaa – jos se sattuu olemaan sillä tuulella. Sekä Koistisen että sisarensa usuttamana Sanni päättää lopulta hakea lääkettä haavoihinsa erotukiryhmästä, jossa hän kohtaa yllättävän kohtalotoverin. Maailma heittää kärrynpyörää, kun nämä kaksi hylättyä päättävät baari-illan idearikkaassa hengessä näyttää kaikille jättäjille ja pettäjille, miltä ”oikea” onni näyttää.
Kirja, jonka elokuvaoikeudet on myyty jo ennen kuin teos on edes ilmestynyt? Onhan se pakko lukea!
Varsinkin, kun Ilona Tuomisen uutuusromaanin nimi on Seurustelusalaliitto (2023, Bazar, kirja saatu arvostelukappaleena). Onko kutkuttavampaa nimeä olemassa?!
Sannin sulhanen jättää Sannin alttarille toisen naisen takia ja samalla Sannin elämästä kaikkoaa suuri osa ystävistä. Sanni muuttaa isoäitinsä vanhaan asuntoon, turkulaiseen puutalo-osakkeeseen kasailemaan itseään ja sydäntään. Miten eksälle voisi antaa näpäytyksen? Feikkiseurustelusuhteen avulla tietenkin!
Kirja alkaa romanttisena komediana. Sitten se kuitenkin muuttuu lempeäksi, vähän hidastempoiseksi feelgoodiksi. Puolivälin käänteen jälkeen teos palaa vauhdikkaaksi romanttiseksi komediaksi. Kirja tuntuikin vähän epätasapainoiselta rytminsä puolesta.
Jos olisin saanut antaa palautetta kirjasta sen kirjoitusvaiheessa, olisin kehottanut tiivistämään alkupuoliskoa. Ehdin jo lukiessani miettiä, mihin romaani on oikein menossa, tapahtuuko kirjassa mitään, vellooko tarina vain paikallaan puutalokorttelin fiilistelyssä koko lopun kirjaa?
Lisäksi romanssin sankari pitää mielestäni esitellä teoksessa viimeistään luvussa kolme. (Tästä on ilmeisesti olemassa montaa koulukuntaa.) Seurustelusalaliitossa romanssin toinen osapuoli tavataan vasta noin kirjan puolivälin tienoilla, mikä aiheutti sen, että loppu tuntui kiireiseltä ja suhde ei saanut kehittyä niin pitkään kuin tällainen slow burn -romanssien ystävä olisi ehkä halunnut.
Pienestä rytmisestä epätasapainosta huolimatta kirja on parasta kotimaista romanttista viihdettä, mitä olen vuosiin lukenut. Lisäksi rakastuin kirjan miljööseen ja nyt haaveilen entistä enemmän muutosta johonkin ihanaan puutalokortteliin.
Kun kirjan on saanut luettua, mieleen jää kaiherrus: joko se loppui? Näistä tyypeistä, tätä tarinaa haluaisin lukea lisää!
Tämä oli jotenkin niin hellyttävän höpö, että pakko oli tykätä ja lukea samantien. Uskomattomia käänteitä ja vauhtia riitti, eikä yhtään haitannut vaikka loppuratkaisu oli aivan selvä heti alkutilanteen jälkeen.
Alku ei aivan vakuuttanut, joten tämän kuunteluun meni luvattoman kauan. Mut sitten ku tarina alkoi vetämään kunnolla ja henkilöhahmot tulivat itselle läheisemmiksi, pidinkin tästä lopulta oikein paljon. Viihdyttävää hyvänmielenkirjallisuutta.
Voi miten ihana kirja tämä olikaan, kiitos Iida suosituksesta!
Suhtaudun aina hieman skeptisesti suomalaisiin feelgood kirjoihin, mutta tämä on kyllä mielestäni genrensä parhaimmistoa. Kivan rakkaustarinan lisäksi kirjassa oli aivan valloittava miljöö ja niin sympaattiset henkilöhahmot ettei tästä oikein voinut olla pitämättä.
Draamaa toki oli jonkin verran, kuten nyt vain voi kuvitella, kun kirjan juoni on seuraavanlainen. Sanni on menossa Maxin kanssa naimisiin. Max kuitenkin jättää Sannin alttarille ja palaa yhteen exänsä Erikan kanssa. Sanni tapaa Erikan exän Jukan ja aloittaa tämän kanssa seurustelusalaliiton. Koska rakastan fake dating tropea (okei pahoittelut tästä finglishistä) niin tämähän tietenkin osui ja upposi minuun erittäin hyvin. Juoni oli mielestäni päällisin puolin hyvin uskottava ja pidin siitä, että kirjassa keskityttiin ylipäätään eron jälkeiseen itsensä etsimiseen, eikä vain parisuhteesta toiseen hyppäämiseen.
Suosittelen ehdottomasti lomalukemiseksi näin kesällä! Tuominen on tekemästä tästä ilmeisesti kirjasarjaa, jonka keskiössä on tämä aivan ihana turkulainen puutalokortteli, joten aion ehdottomasti lukea myös seuraavat osat.
Aiemmin dekkareita kirjoittaneen Ilona Tuomisen Seurustelusalaliitto aloittaa uuden romanttisen Kortteli-sarjan (minä en lähde tähän muotiin että esittäisin, ettei feel good -romaaneilla oikeasti yleensä tarkoitettaisi romantiikkaa). Tunnustan, että kirjan ensimmäisten sivujen aikana ensivaikutelmani oli huono: henkilöhahmot tuntuivat epäuskottavilta, meininki amerikkalaiselta Suomeen sijoittuvaksi ja kirjakielinen dialogi tökki epäaitoudellaan. Mutta kun luin pidemmälle, Seurustelusalaliitto muuttui lämminhenkisemmäksi, hahmot alkoivat kiinnostaa ja juonenkäänteet veivät mennessään. Lopputulos on juonellisesti onnistunut ja viihdyttävä paketti, jossa myös draama ja romantiikka sijoittuvat virkistävästi tutuille paikoille Turkuun ja Helsinkiin.Romaanin nimen perusteella odotin Bridgertonin ja All the Boys I Loved Beforen ansiosta muodikasta trooppia valeseurustelevien rakastumisesta, mutta Tuominen tarjosikin paljon monipuolisemman juonipaletin. Seurustelusalaliitto alkaa räväkästi, kun päähenkilö Sanni jätetään alttarille kesken häidensä kun sulhanen Max lähteekin manipuloivalta vaikuttavan eksänsä Erikan matkaan. Sanni joutuu lähtemään kodistaan ja asunnon puutteessa muuttaa isovanhempien vanhaan taloon turkulaiseen puutalokortteliin. Traumasta selvitäkseen Sanni liittyy tukiryhmään, jonka kautta hän kohtaa Jukan, Erikan entisen kihlatun. Kostosuunnitelmat vaihtuvat hiljalleen joksikin muuksi, kuten lajityypin tuntijat voivat helposti arvata.
Seurustelusalaliitto tarjoaa mukavia pikku sivujuonia romanttisen pääjuonen rinnalle (erityisesti pidin Sannin papan juonikuviosta). Idyllinen puutalokortteli uusine naapureineen kontrastoituu Sannin taakseen jättämään Erikan ja Maxin äärimmäisen laskelmoivaan ja hyväksikäyttävään ystäväpiiriin, joka alkaa eron jälkeen julmasti hylkiä Sannia. Suosittu Erika taas pääsee sometähtenä esittämään julkisuuteen vain oman puolensa tarinasta, jossa Sannista ei maalata kaunista kuvaa. Hahmot ovat hieman liioiteltuja, mutta heidän välisessään dynamiikassa on kiinnostavan monisävyisiä vivahteita eikä kaikki ole aivan sitä miltä näyttää. Sellaisille, jotka tapaavat lukea ulkomaisia romanttisia viihdekirjoja ja hylkiä kotimaisia, suosittelen ehdottomasti antamaan Seurustelusalaliiton näyttää, että osataan täälläkin.
tässä oli tosi paljon niin kivoja elementtejä, jotka lämmitti sydäntä, kuten tapahtumapaikkana rakas ihana kotikaupunki turku (oon muutenkin atm niin turku hypessä, oikeesti mä <3 turku) oli hauska lukea tutuista paikoista, ja tutusta kaupungista joka tuntuu niin kodilta vihdoin. lisäksi ihanat kisset sekä tottakai koistinen & pappa. sydän sulaa heille.
muutenkin super lämminhenkinen kirja, vaikka paljon tapahtui. kaveriporukan kuviot oli niin absurdeja mutta uuden naapuruston sydämmellisyys ja yhteisöllisyys toimi empaattiselle lukijallekin pelastuksena, niin sannin yksinäisyys ei tuntunut ihan niin pahalta.
Kivan kepeä ja viihdyttävä kirja. Alku oli aika hidas, enkä ihan ymmärtänyt kaikkia päähenkilön ratkaisuja, mutta viihdyin tarinan parissa silti hyvin. Kiva jos tästä leffa/sarja!
4/5 ⭐️ Tosi hyvää feelgoodia! 🫶🏼 Tykkäsin erityisesti puutalokorttelin ja Turun miljööstä sekä kaikista eri korttelin asukkaista. Mielenkiintosta nähdä sitten muissa osissa muiden asukkaiden tarinoita. Olihan kirjan loppu nähtävissä, mutta toisaalta se tekee feelgoodista feelgoodia, ei mitään suurempia yllätyksiä vaan voi aika turvallisin mielin kirjaa lukea. Välillä päähenkilö Sanni oli raivostuttava kun hän ei sanonut mitä oikeasti ajatteli ja oli välillä äärimmilleen liian ystävällinen, mutta onneksi kirjan lopussa hänkin löysi äänensä.
Alku oli tosi hauska! Tutustuttua hahmoihin aloin kyllä pohtia, miksi nämä ihmiset ovat tekemässä jotain näin lapsellista kuin "juksaamassa", että hihii me ollaan yhdessä niin nuo saa pitkän nenän, molemmat kun vaikuttivat jopa ihan järkeviltä aikuisilta. Hyvä höpökirja työmatkalla luettavaksi!
Kepeä, arvattava ja siksi niin pidettävä romaani. Jotkin päähenkilön ratkaisut ovat erikoisia, mutta menköön. Vaikka hahmoja onkin paljon, niitä ei tunnu olevan liikaa. Alun hitauden jälkeen kulkee näppärästi, dialogikin toimii.
Ihanaa, että suomalaista feel-good-kirjallisuutta ilmestyy lisää! Tätäkin on tulossa sarjallinen ja ykkösosa oli ihan viihdyttävä. Ehkä aavistuksen hidastempoinen alkuun, mutta hyvin meni loppuun asti. Seuraavaa odotellessa.
Viihdyttävä hyvän mielen -kirja, johon oli perinteisen kaavan lisäksi saatu mukaan ripaus omaperäisyyttä ja ajan henkeä. Päähenkilöihin oli helppo samaistua, ja he olivat poikkeuksellisen selväjärkisiä ja miellyttäviä. Luen seuraavankin osan.
Ilona Tuominen nousi kirjalliseen julkisuuteen Kouvolan Dekkaripäivien novellikilpailun voittajana ja hänen aikaisemmasta tuotannostaan löytyy kaksi trilleriä. Vuonna 2023 Tuominen vaihtoi tyylilajia suosittuun hyvän mielen viihdekirjallisuuteen ja hyvällä menestyksellä: Seurustelusalaliiton filmatisointioikeudet myytiin nopeasti ja sen aloittamaan Kortteli-sarjaan ilmestyy keväällä 2025 jo kolmas varsinainen osa (sarjassa on ilmestynyt myös yksi vain e- ja äänikirjana ilmestynyt jouluspesiaali).
Romaani alkaa aivan Sanni Virtasen häiden alta. Sanni on menossa naimisiin Maxinsa kanssa, hänellä on upea hääpuku ja aivan pian hänestä tulee rouva Sanni Sarén. Valitettavasti kaikki menee pahemman kerran pieleen, kun kirkkoon säntää Maxin eksä Erika ja Max jättää Sannin alttarille. Tämä on käänteenä melkoinen pommi, mutta sen pohjustamiseen ei paljon aikaa tuhlata: kirja käynnistyy siitä.
Sanni on nyt vailla puolisoa ja myös ilman kotia, yhteinen koti kun olisi jäämässä Maxille. Kotiongelmaan löytyy ratkaisu Antero-papalta, joka tarjoaa Sannille asunnoksi tyhjillään olevaa Sannin lapsuusajan mummolaa. Turkulaisessa puutalokorttelissa sijaitseva koti on lopulta niin keskeinen, että sen mukaan on nimetty koko kirjasarja. Uusissa naapureissa on sekä mukavia ihmisiä että kiukkuinen Koistisen ukko, mutta siihen joukkoon Sanni kuitenkin solahtaa ja sopeutuu, kun vanhat ystävät hylkäävät Sannin avioliiton tuhoutumisen myötä.
Kirjan nimi saa vastinetta vasta joskus puolenvälin paikkeilla. Sydänsuruista selviytyminen ei ole helppoa, mutta Koistinen tulee tokaisseeksi menestyksen olevan paras kosto. Kun Sanni kohtaa sopivan ihmisen, alkunsa saa seurustelusalaliitto: teeskennelty suhde, jolla näytetään Maxille, Erikalle ja Sannin vanhoille ystäville miten hyvin Sannilla menee. Esitys sujuu hyvin, jopa niin hyvin, että Sannia alkaa huolettaa mitä sitten käy, kun esitys pitää aikanaan lopettaa. Romanttista kirjallisuutta lukeneet tietävät kuitenkin, mitä tällaisessa teeskentelysuhteessa helposti käy…
Seurustelusalaliitolla vie aikansa päästä käyntiin, mutta varsinkin kun salaliitto käynnistyy, kirja vie mukanaan vastustamattomasti. Sannin vanhat ystävät ja Max ovat asianmukaisen ärsyttäviä ja pappa, uudet naapurit ja parhaat ystävät mukavia ja ymmärtäväisiä. Tämä on aidosti hyvän mielen kirja, jossa asiat kääntyvät lopulta parhain päin. Kirjaan on mahdutettu vähän sivujuontakin; sivukuvioista papan ja Koistisen ystävällisestä pahantuuliseksi kääntyneen suhteen selvitteleminen on kiinnostavin.
Kortteli-sarjan seuraavissa kirjoissa jätetään Sanni sivuun ja tarkastellaan korttelin muita asukkaita. Seuraavana vuoron saa Normipäivä-romaanissa opettaja Amalia. Odotan mielenkiinnolla, mitä Tuominen on siihen keksinyt.
Hyvän mielen romaani, joka aloittaa Tuomisen Kortteli-sarjan. Kirjan päähenkilö Sanni tulee jätetyksi alttarille, jonka seurauksena hän muuttaa pois hienosta omakotitalosta mummolaansa. Vanha ystäväpiirikin hylkää, ja Sanni joutuu järjestelemään elämänsä uudelleen. Hän tapaa exänsä nyxän exän Jukan ja he solmivat seurustelusalaliiton kostoksi exilleen. Tästä seuraa monenlaista kommellusta ja lopulta rakastuminen. Tarinassa on myös useita mielenkiintoisia sivuhenkilöitä. Hyvän mielen romaanina erittäin toimiva ja miellyttävä lukukokemus.
En ole pahemmin harrastanut romanttisia viihdekirjoja, mutta nytpä tilanne muuttuu. Turkuun ja nykyaikaan sijoittuva rakkaus-ja kostoseikkailu on kivasti kirjoitettua viihdettä joka ei aliarvioi lukijaa. Juonenkäänteet on sellaiset, että niitä ei joka tytön kohdalle onneksi osu, mutta tunteet, rakkaus, pettymys, katkeruus ja ystävien petollisuus ovat kaikille tuttuja ja niitä käsitellään hyvin ja tunnistettavasti. Kaiken lisäksi tapahtumapaikka on puutalokortteli Turun keskustassa, juuri siellä minun isomummola oli! Olen jo varannut kirjastosta sarjan seuraavan osan.
Kirja oli kepeä ja helppo lukea. Lukiessani päättelin (toivoin) jo, millainen loppuratkaisu tulisi olemaan. Juonenkäänteet ja yllätykset saivat minut kuitenkin epäilemään omia päätelmiäni, joten kirja oli pakko lukea yhdeltä istumalta loppuun, jotta saan ratkaisun. Kirjan loppuminen harmitti, koska olisin halunnut jäädä seuraamaan henkilöiden seuraavia vaiheita.
Lopulta tämä oli harmillisen pitkäveteinen ja lähti kunnolla käyntiin, jokseenkin tooodella hitaasti vasta puolenvälin jälkeen. Juoni sen käännekohtineen oli potenttiaalinen ja siitä olisi voinut leipoa vaikka mitä, mutta lopputulos oli lähinnä semi ok. Toimii varmasti paljon paremmin TV-tuotantona. Kirjana ei niinkään:( olisin tahtonut pitää tästä enemmän!!!
Olipa mainio feelgood! Tässä oli kodikkuutta, toimiva romanttinen juoni ja sopivasti parisuhde- ja ystäväsekoilua. Plussaa myös miljööstä, vanhemman sukupolven kuvioista sekä juonikaavion "darkest moment"-kohdasta, joka oli jossain määrin yllättävä ja juuri sopivan ei-kovin-dramaattinen. Viihdyin tämän parissa erinomaisesti.
Tämä oli viihdyttävä kirja, joka parani loppua kohden. Loppuratkaisu oli arvattavissa heti, mutta ei haitannut lukemista yhtään, sillä oli hauskaa seurata kuinka siihen päädytään. Odotan innolla tästä tehtävää elokuvaa, kuten myös kirjasarjan toista osaa!
Olipas mukavaa luettavaa. Kerrankin oikein tosi hyvä fake dating trooppi. Ne kun tuppaavat olemaan vähän sinne päin suurimmassa osassa lukemiani kirjoja. Herkullisia henkilöhahmoja oikein vilisee kirjan sivuilla.
Okei, lukekaa tämä! Niin hauska hyvän mielen kirja. Eläydyin kirjan tapahtumiin niin täysillä, että tuntui kun olisin mukana tarinassa. Innolla odotan jatkoa ❤️
Kepeä ja viihdyttävä kirja, joka saa kaipaamaan takaisin Turkuun. Tuttuja kulmia ja ihanaa yhteisöllistä puutaloasumista. Onnellisen lopun arvaa, kun Jukka astuu kuvioihin, mutta siitä viis.
Omassa genressään hurmaava romanttinen kirja, oli myös mukava kulkea tutuissa turkulaisissa miljöissä henkilöiden kanssa. Henkilögalleria oli herkullinen ja viihdyttävä.
Kiinnostavien ja/tai pidettävien hahmojen saldo oli tässä lähellä nollaa, mikä on erityisen ikävää silloin kun kirjan päähenkilöt eivät mahdu edellä mainittuun kategoriaan.