What do you think?
Rate this book
Meine Mutter hätte es Krieg genannt
»Der Fall Politkowskaja steht symbolhaft für die Pressefreiheit« Angela Merkel
Nach ihrer Ermordung am 7. Oktober 2006 wird die Journalistin Anna Politkowskaja auf einen Schlag zur weltweiten Symbolfigur für den Kampf um Gerechtigkeit und Meinungsfreiheit. Bis heute gilt sie als eine der wichtigsten Kritikerinnen von Putins Russland. In diesem Buch erzählt ihre Tochter zusammen mit der Journalistin Sara Giudice erstmals die Geschichte ihrer persönlich, bewegend und erschreckend aktuell.
Als Anna Politkowskaja starb, war ihre Tochter Vera 26 Jahre alt. Mit diesem Buch setzt sie dem Vermächtnis ihrer Mutter ein Denkmal. Sie zeigt, wie deren kompromissloser politischer Kampf bis in die innersten Familienstrukturen hineinreichte, und auch, welche Schatten er warf. Vera Politkowskaja seziert die Mechanismen des russischen Machtapparates und rückt unsere aktuellen politischen Debatten in ein neues Licht. Indem sie einen Blick zurück auf den letzten großen Russischen Krieg in Tschetschenien wirft, ergründet sie auch den Krieg unserer Tage.
Dieses Buch ist ein Plädoyer für die Kraft der Wahrheit. Vera Politkowskaja erzählt eindrücklich von ihrer Mutter als einem Vorbild, als einer Frau, die sich nicht einschüchtern ließ, als einer Frau, die »es Krieg genannt hätte«. Ein bewegendes Porträt und ein kämpferisches Manifest.
»Ein schwarzer Blick in die Zukunft. Schwarz wie die Farbe des russischen Öls, mit dem hierzulande die Wohnzimmer geheizt werden. Es scheint höchste Zeit, einmal genauer nachzufragen, was für ein Land das eigentlich ist, aus dem es kommt.« WDR
»Bis zu ihrer Ermordung am 07.10.2006 kannten nur diejenigen, die sich mit dem Tschetschenienkrieg befasst hatten, den Namen dieser mutigen Journalistin. Von einem Tag auf den anderen wurde ihr stets traurig-entschlossenes Gesicht zum Symbol für die Meinungsfreiheit.« Emmanuel Carrère
»Anna Politkowskajas mahnender Aufschrei ist noch immer zu hören. Wie ein Schlag in die Magengrube, raubt er einem die Luft, erschüttert das Gewissen.« Roberto Saviano
Nach ihrer Ermordung am 7. Oktober 2006 wird die Journalistin Anna Politkowskaja auf einen Schlag zur weltweiten Symbolfigur für den Kampf um Gerechtigkeit und Meinungsfreiheit. Bis heute gilt sie als eine der wichtigsten Kritikerinnen von Putins Russland. In diesem Buch erzählt ihre Tochter zusammen mit der Journalistin Sara Giudice erstmals die Geschichte ihrer persönlich, bewegend und erschreckend aktuell.
Als Anna Politkowskaja starb, war ihre Tochter Vera 26 Jahre alt. Mit diesem Buch setzt sie dem Vermächtnis ihrer Mutter ein Denkmal. Sie zeigt, wie deren kompromissloser politischer Kampf bis in die innersten Familienstrukturen hineinreichte, und auch, welche Schatten er warf. Vera Politkowskaja seziert die Mechanismen des russischen Machtapparates und rückt unsere aktuellen politischen Debatten in ein neues Licht. Indem sie einen Blick zurück auf den letzten großen Russischen Krieg in Tschetschenien wirft, ergründet sie auch den Krieg unserer Tage.
Dieses Buch ist ein Plädoyer für die Kraft der Wahrheit. Vera Politkowskaja erzählt eindrücklich von ihrer Mutter als einem Vorbild, als einer Frau, die sich nicht einschüchtern ließ, als einer Frau, die »es Krieg genannt hätte«. Ein bewegendes Porträt und ein kämpferisches Manifest.
»Ein schwarzer Blick in die Zukunft. Schwarz wie die Farbe des russischen Öls, mit dem hierzulande die Wohnzimmer geheizt werden. Es scheint höchste Zeit, einmal genauer nachzufragen, was für ein Land das eigentlich ist, aus dem es kommt.« WDR
»Bis zu ihrer Ermordung am 07.10.2006 kannten nur diejenigen, die sich mit dem Tschetschenienkrieg befasst hatten, den Namen dieser mutigen Journalistin. Von einem Tag auf den anderen wurde ihr stets traurig-entschlossenes Gesicht zum Symbol für die Meinungsfreiheit.« Emmanuel Carrère
»Anna Politkowskajas mahnender Aufschrei ist noch immer zu hören. Wie ein Schlag in die Magengrube, raubt er einem die Luft, erschüttert das Gewissen.« Roberto Saviano
- GenresNonfictionHistory
151 pages, Kindle Edition
Published September 16, 2023
3 people are currently reading
180 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 33 reviews
May 24, 2023
Essere depositar* di un cognome importante come quello di Politkovskaja è molto difficile, infatti, il libro parte dalla difficoltà per Vera, figlia della giornalista, di vivere in Russia dopo i fatti del febbraio 2022. Poteva essere un memoir veramente interessante, ma è disomogeneo e con alcuni capitoli messi nell'ordine sbagliato che interrompono il racconto della vita di Anna Politkovskaja.
Mi aspettavo più un libro sul rapporto madre - figlia, mentre è un libro abbastanza freddo nel ritrarre la madre, non si viene a sapere nulla che già non fosse di dominio pubblico, forse solo la passione per i cani della giornalista.
Visto che è stato scritto insieme a Sara Giudice, una giornalista italiana, si sente molto il suo aiuto.
Un vero peccato!
Mi aspettavo più un libro sul rapporto madre - figlia, mentre è un libro abbastanza freddo nel ritrarre la madre, non si viene a sapere nulla che già non fosse di dominio pubblico, forse solo la passione per i cani della giornalista.
Visto che è stato scritto insieme a Sara Giudice, una giornalista italiana, si sente molto il suo aiuto.
Un vero peccato!
October 22, 2023
Ihan mielenkiintoisesti kerrottu Anna Politkovskajan elämästä tyttären näkökulmasta. Vähän olisin kaivannut enemmän taustoitusta monissa kohdissa, mutta voi olla että oma yleissivistys on sen verran puutteellinen, että selittää asian. Eri luvut tuntuivat vähän irrallisilta, mutta pidin tästä kerronnan ratkaisusta, jonka asiosta teos pysyi kokonaisuutena kevyempänä kuin monet elämäkerrat.
November 12, 2024
Dit boek gaat over het leven van Anna Politkovskaja, beroemd dissident en journaliste, gezien door de ogen van haar dochter, Vera.
Al vroeg in haar leven merkt Vera op dat haar moeder veel "op reis" gaat. Alleen zijn dat geen reizen zoals u en ik maken, maar zijn dit reizen naar conflictgebieden, zoals het kapotgeschoten Tsjetjenië.
In het voorwoord van haar boek "Een hoekje van de hel" legt Anna haar motieven uit om verslag te doen van dergelijke conflictgebieden:
'Het klassieke Sovjetexcuus: "We waren er niet bij en hebben niet persoonlijk aan dit conflict deelgenomen", zal ditmaal niet werken. Daarom wil ik dat jullie de waarheid weten. Dan kunnen jullie nog altijd kiezen voor het cynisme en het racisme waarin onze maatschappij blijft hangen, of positie kiezen voor wie er gelijk of ongelijk heeft in de Kaukasus en je afvragen of daar echte helden zijn'.
Er staan veel foto's in dit boek. Gezinsfoto's. Dit toont aan dat naast een geharde journaliste, Anna Politkovskaja bovenal een mens was. Een liefhebbende moeder die voor haar twee kinderen het beste wenste. Helaas heeft Poetin ervoor gezorgd dat zij vroegtijdig haar einde heeft gevonden...
Al vroeg in haar leven merkt Vera op dat haar moeder veel "op reis" gaat. Alleen zijn dat geen reizen zoals u en ik maken, maar zijn dit reizen naar conflictgebieden, zoals het kapotgeschoten Tsjetjenië.
In het voorwoord van haar boek "Een hoekje van de hel" legt Anna haar motieven uit om verslag te doen van dergelijke conflictgebieden:
'Het klassieke Sovjetexcuus: "We waren er niet bij en hebben niet persoonlijk aan dit conflict deelgenomen", zal ditmaal niet werken. Daarom wil ik dat jullie de waarheid weten. Dan kunnen jullie nog altijd kiezen voor het cynisme en het racisme waarin onze maatschappij blijft hangen, of positie kiezen voor wie er gelijk of ongelijk heeft in de Kaukasus en je afvragen of daar echte helden zijn'.
Er staan veel foto's in dit boek. Gezinsfoto's. Dit toont aan dat naast een geharde journaliste, Anna Politkovskaja bovenal een mens was. Een liefhebbende moeder die voor haar twee kinderen het beste wenste. Helaas heeft Poetin ervoor gezorgd dat zij vroegtijdig haar einde heeft gevonden...
July 22, 2023
Har læst en dansk udgave. Det er en god oversigt over, hvordan det har været og stadig er i Rusland, gennem et liv af familie, hvis medlem kæmper for sandheden og nægter at kigge væk.
June 19, 2024
Op basis van de titel had ik eigenlijk een ander soort boek verwacht. Neemt niet weg dat deze autobiografische schets van het leven van Anna Politkovskaja interessant was om te lezen. Voor mijn studie geschiedenis en mijn bachelorscriptie over Tsjetsjenië heb ik meermaals gebruikgemaakt van haar indrukwekkende reportages. Mooi om via dit boek ook de persoon Anna Politkovskaja iets beter te leren kennen. Ik ben benieuwd wat de toekomst haar dochter Vera en haar kleindochter Anna in Italië gaat brengen.
December 22, 2024
Niille, jotka ovat seuranneet Venäjää ja tai sikäläistä mediaa, ei Vera Politkovskajan kertomus äitinsä elämästä (lähinnä aikuisvuosista) esitä paljoakaan uutta kohtalostaan ja työnsä haasteellisuudesta.
Anna Politkovskaja tunnettiin tinkimättömänä toimittajana ja varsinkin uhmakkaana tsetseenien puolustajana. Tytär mainitsee hänet vaikeana ihmisenä, joka kuitenkin painotti lapsilleen tiettyjä asioita elämässä ja niistä tärkeimpänä ehdotonta koulutuksen merkitystä.
Politkovskaja tiedosti oman luontonsa ja nimittikin itseään "Moskovan hulluksi naiseksi". Hankaluus tarkoitti kumartelemattomuutta, periaatteellisuutta ja omapäisyyttä.
Toisaalta nämä piirteet palvelivat johonkin mittaan asti yhteiskuntaa.
Kun Politkovskaja toimi neuvottelijana Moskovan teatterikaappauksessa, hän esimerkiksi osti omilla rahoillaan panttivangeille kanisteritonneittain juomista. Lopputulos oli joka tapauksessa huono kuten muistamme.
Politkovskaja yritti myös matkustaa Beslanin koulukaappauksesta kuultuaan välittömästi paikan päälle. Juotuaan teetä lentokoneessa hänet yllätti suunnattoman huono olo eikä matka päättynyt aiottuun määränpäähän vaan sairaalaan.
Olen joskus yrittänyt lukea Politkovskajan kirjaa. Se oli raskasta tekemistä, yhtä raskasta kuin ilmeisesti kirjoittajansa luonne. Teksti on heittäytyvää, tunteellista vyörytystä, joka kuvaa julmuudet dokumentaristin tavoin ja kansankielellä. Toimittaja siinä teki työtään ilman pistettä. Hieman tulee mieleen venäläinen kirjallisuuden nobelisti Svetlana Aleksijevits, joka samalla tavoin antaa suoran äänen ihmisilleen, ei niinkään itselleen.
Edelleen tuskaiseksi Politkovskajan kohtalon tekee se, että hänet hylkäsivät omat ihmiset eli toimittajayhteisö (tämä ei ymmärtääkseni koske hänen esihenkilöään, Novaja Gazetan päätoimittajaa ja rauhannobelisti Dmitri Muratovia). Anna Politkovskaja eli todella yksin työlleen omistautuen. Toisaalta suosion kerääminen ei koskaan hänen tavoitteisiinsa kuulunutkaan.
Kotona ei tuoksunut pulla, vaan kuolemaan käytännöllisesti suhtautuva dokumentaristi-äiti esitteli lapsilleen tärkeitä papereita ja niiden paikkoja laatikostossa.
Vera Politkovskajan kirjaa äiti-Annasta luin purkautumisena ja turhautumisena. Tytär eli kirjoitushetkellä jossain päin Eurooppaa, tulevaisuus sotkuisen epämääräisenä edessä. Ukrainan sodan alettua pakomatkasta Venäjältä on kirjassa jännittävä pätkänsä. Ukrainan sotaa käsitellään muutenkin paljon, kun fokuksen ajattelisi olevan Anna Politkovskajassa.
Anna Politkovskaja ammuttiin kotitalonsa rappukäytävään Vladimir Putinin syntymäpäivänä vuonna 2006. Kirja ei selitä oliko kyseessä sattuma vai harkittu osuma eikä sitä tiedetä vieläkään, vaikka selvitystyöryhmiä onkin perustettu ja syyllisiä pidätetty.
Ehkä herkin hetki liittyy porraskäytävään murhan jälkeen, josta Vera löytää jonkun luodinreikään jättämän kukan.
Vaativa teos tämä ei ole. Vera Politkovskajasta itsestäänkin tuli toimittaja, joten teksti on varsin helppolukuista. Muuten taisikin olla lyhyin lukemani kirja tänä vuonna.
https://badpoetrycompany.blogspot.com
Anna Politkovskaja tunnettiin tinkimättömänä toimittajana ja varsinkin uhmakkaana tsetseenien puolustajana. Tytär mainitsee hänet vaikeana ihmisenä, joka kuitenkin painotti lapsilleen tiettyjä asioita elämässä ja niistä tärkeimpänä ehdotonta koulutuksen merkitystä.
Politkovskaja tiedosti oman luontonsa ja nimittikin itseään "Moskovan hulluksi naiseksi". Hankaluus tarkoitti kumartelemattomuutta, periaatteellisuutta ja omapäisyyttä.
Toisaalta nämä piirteet palvelivat johonkin mittaan asti yhteiskuntaa.
Kun Politkovskaja toimi neuvottelijana Moskovan teatterikaappauksessa, hän esimerkiksi osti omilla rahoillaan panttivangeille kanisteritonneittain juomista. Lopputulos oli joka tapauksessa huono kuten muistamme.
Politkovskaja yritti myös matkustaa Beslanin koulukaappauksesta kuultuaan välittömästi paikan päälle. Juotuaan teetä lentokoneessa hänet yllätti suunnattoman huono olo eikä matka päättynyt aiottuun määränpäähän vaan sairaalaan.
Olen joskus yrittänyt lukea Politkovskajan kirjaa. Se oli raskasta tekemistä, yhtä raskasta kuin ilmeisesti kirjoittajansa luonne. Teksti on heittäytyvää, tunteellista vyörytystä, joka kuvaa julmuudet dokumentaristin tavoin ja kansankielellä. Toimittaja siinä teki työtään ilman pistettä. Hieman tulee mieleen venäläinen kirjallisuuden nobelisti Svetlana Aleksijevits, joka samalla tavoin antaa suoran äänen ihmisilleen, ei niinkään itselleen.
Edelleen tuskaiseksi Politkovskajan kohtalon tekee se, että hänet hylkäsivät omat ihmiset eli toimittajayhteisö (tämä ei ymmärtääkseni koske hänen esihenkilöään, Novaja Gazetan päätoimittajaa ja rauhannobelisti Dmitri Muratovia). Anna Politkovskaja eli todella yksin työlleen omistautuen. Toisaalta suosion kerääminen ei koskaan hänen tavoitteisiinsa kuulunutkaan.
Kotona ei tuoksunut pulla, vaan kuolemaan käytännöllisesti suhtautuva dokumentaristi-äiti esitteli lapsilleen tärkeitä papereita ja niiden paikkoja laatikostossa.
Vera Politkovskajan kirjaa äiti-Annasta luin purkautumisena ja turhautumisena. Tytär eli kirjoitushetkellä jossain päin Eurooppaa, tulevaisuus sotkuisen epämääräisenä edessä. Ukrainan sodan alettua pakomatkasta Venäjältä on kirjassa jännittävä pätkänsä. Ukrainan sotaa käsitellään muutenkin paljon, kun fokuksen ajattelisi olevan Anna Politkovskajassa.
Anna Politkovskaja ammuttiin kotitalonsa rappukäytävään Vladimir Putinin syntymäpäivänä vuonna 2006. Kirja ei selitä oliko kyseessä sattuma vai harkittu osuma eikä sitä tiedetä vieläkään, vaikka selvitystyöryhmiä onkin perustettu ja syyllisiä pidätetty.
Ehkä herkin hetki liittyy porraskäytävään murhan jälkeen, josta Vera löytää jonkun luodinreikään jättämän kukan.
Vaativa teos tämä ei ole. Vera Politkovskajasta itsestäänkin tuli toimittaja, joten teksti on varsin helppolukuista. Muuten taisikin olla lyhyin lukemani kirja tänä vuonna.
https://badpoetrycompany.blogspot.com
March 2, 2024
Unfortunately, I had to read a translation from an Italian version of the book. No idea if the first version was actually written and published in Italy and what may or may not have been lost in translation. I got the - perhaps wrong - impression a Dutch publisher was in a hurry to make this small book available as quickly as possible after Putin invaded Ukraine - again.
This does not mean the version I read was unreadable, on the contrary. The book consists of short chapters, nearly blogposts, sharing what a daughter remembers of her mother and how Putin's war against Ukraine forced Vera and her daughter to flee Russia.
The author, Vera Politkovskaya, is the daughter of Russian-American journalist Anna Politkovskaya. Though Anna Politkovskaya was gunned down, it should come as no surprise poison was tried first. Anna Politkovskaya became well-known in the West through translations of her books and reports on Putin's war in for instance Chechnya. Vera describes how Anna ended up covering Putin's wars quite by accident and how this work influenced family life.
One of the things Vera Politkovskaya describes, is how her mother and father tried to prepare their children in case one or both parents would get arrested - or worse. If anything, the book helps raise awareness what it is, to live in Russia under the current regime.
Ultimately, death-threats by schoolmates against her daughter because of whom her grandmother was, ensure Vera Politkovskaya decides a life outside Putin's Russia is the only way to survive.
The only thing that jarred, while reading Vera Politkovskaya's important memoir, was a short chapter in which she describes Alexei Navalny as a mere blogger, reminding the reader he started out as something of a racist, but managed to become the best known Russian activist in the West. It is true that Navalny was one of many activists most of whom have now been murdered or imprisoned, but to call him a mere blogger smacks of jealousy.
This does not mean the version I read was unreadable, on the contrary. The book consists of short chapters, nearly blogposts, sharing what a daughter remembers of her mother and how Putin's war against Ukraine forced Vera and her daughter to flee Russia.
The author, Vera Politkovskaya, is the daughter of Russian-American journalist Anna Politkovskaya. Though Anna Politkovskaya was gunned down, it should come as no surprise poison was tried first. Anna Politkovskaya became well-known in the West through translations of her books and reports on Putin's war in for instance Chechnya. Vera describes how Anna ended up covering Putin's wars quite by accident and how this work influenced family life.
One of the things Vera Politkovskaya describes, is how her mother and father tried to prepare their children in case one or both parents would get arrested - or worse. If anything, the book helps raise awareness what it is, to live in Russia under the current regime.
Ultimately, death-threats by schoolmates against her daughter because of whom her grandmother was, ensure Vera Politkovskaya decides a life outside Putin's Russia is the only way to survive.
The only thing that jarred, while reading Vera Politkovskaya's important memoir, was a short chapter in which she describes Alexei Navalny as a mere blogger, reminding the reader he started out as something of a racist, but managed to become the best known Russian activist in the West. It is true that Navalny was one of many activists most of whom have now been murdered or imprisoned, but to call him a mere blogger smacks of jealousy.
April 11, 2024
<<𝙸𝚘 𝚜𝚘𝚗𝚘 𝚌𝚘𝚖𝚎 𝚞𝚗 𝚙𝚘𝚎𝚝𝚊. 𝙸𝚘 𝚟𝚒𝚟𝚘 𝚕𝚊 𝚟𝚒𝚝𝚊, 𝚎 𝚜𝚌𝚛𝚒𝚟𝚘 𝚍𝚒 𝚌𝚒𝚘̀ 𝚌𝚑𝚎 𝚟𝚎𝚍𝚘>> 𝚖𝚒 𝚍𝚒𝚌𝚎𝚟𝚊.
Vera Politkovskaja ripercorre la vita di sua madre Anna, le origini della sua famiglia, il rapporto tra i suoi genitori, il legame con suo padre e suo fratello.
In Russia, soprattutto la gente che conta, si è dimenticata in fretta di sua madre, giornalista e donna scomoda. Si sono perse le sue tracce, abbandonando la sua verità.
In Occidente, invece, il nome Politkovskaja è fonte di orgoglio. Le vengono intitolate piazze e vie, la sua attività giornalistica si studia nelle università, i suoi libri si vendono in tutto il mondo.
Nel luogo in cui è nata, invece, il suo nome è avvolto dal silenzio.
Anna Politkovskaja si forma, come giornalista, in quel periodo chiamato 𝑝𝑒𝑟𝑒𝑠𝑡𝑟𝑜𝑗𝑘𝑎 inteso come 𝑟𝑖𝑐𝑜𝑠𝑡𝑟𝑢𝑧𝑖𝑜𝑛𝑒 che coincide con il momento di maggiore libertà, in cui si realizza un progressivo indebolimento della censura. Il sogno di sua madre era quello di poter essere una giornalista in un Paese libero.
Pagherà con la sua vita questo desiderio.
Il conflitto più insolubile è quello tra lei e il suo direttore Egor Jakovlev.
Il regno di Putin, il suo dispotismo, la totale mancanza di libertà viene descritta nel dettaglio sino a giungere al conflitto russo-ucraino. Viene citato l'avversario più noto di Putin, Aleksej Naval'nyj, un blogger con idee non del tutto liberali, capace di denunciare la corruzione tra le più alte sfere del potere. Ai tempi della pubblicazione di questo libro, più di un anno fa, era ancora in vita ma viene citato l'episodio relativo al 20 agosto del 2020 in cui rischia di morire, per un avvelenamento dovuto a un agente nervino, chiamato Novičok e già utilizzato, in passato, contro altri oppositori politici del Cremlino.
Vera Politkovskaja ripercorre la vita di sua madre Anna, le origini della sua famiglia, il rapporto tra i suoi genitori, il legame con suo padre e suo fratello.
In Russia, soprattutto la gente che conta, si è dimenticata in fretta di sua madre, giornalista e donna scomoda. Si sono perse le sue tracce, abbandonando la sua verità.
In Occidente, invece, il nome Politkovskaja è fonte di orgoglio. Le vengono intitolate piazze e vie, la sua attività giornalistica si studia nelle università, i suoi libri si vendono in tutto il mondo.
Nel luogo in cui è nata, invece, il suo nome è avvolto dal silenzio.
Anna Politkovskaja si forma, come giornalista, in quel periodo chiamato 𝑝𝑒𝑟𝑒𝑠𝑡𝑟𝑜𝑗𝑘𝑎 inteso come 𝑟𝑖𝑐𝑜𝑠𝑡𝑟𝑢𝑧𝑖𝑜𝑛𝑒 che coincide con il momento di maggiore libertà, in cui si realizza un progressivo indebolimento della censura. Il sogno di sua madre era quello di poter essere una giornalista in un Paese libero.
Pagherà con la sua vita questo desiderio.
Il conflitto più insolubile è quello tra lei e il suo direttore Egor Jakovlev.
Il regno di Putin, il suo dispotismo, la totale mancanza di libertà viene descritta nel dettaglio sino a giungere al conflitto russo-ucraino. Viene citato l'avversario più noto di Putin, Aleksej Naval'nyj, un blogger con idee non del tutto liberali, capace di denunciare la corruzione tra le più alte sfere del potere. Ai tempi della pubblicazione di questo libro, più di un anno fa, era ancora in vita ma viene citato l'episodio relativo al 20 agosto del 2020 in cui rischia di morire, per un avvelenamento dovuto a un agente nervino, chiamato Novičok e già utilizzato, in passato, contro altri oppositori politici del Cremlino.
December 19, 2023
Avevo grandi aspettative su questo libro. Pensavo di conoscere meglio la figura di Anna Politkovskaya ma sono rimasto un po' deluso. Il libro racconta la madre vista dall'autrice ed è a tratti interessante, oltre che un libro di denuncia sul sistema di potere vigente in Russia. Ho trovato una parte del libro che considero completamente inutile quella del racconto del matrimonio del fratello. Per fortuna occupa un piccolo spazio nel libro.
Non ho trovato il libro particolarmente interessante se non in alcunin punti dove racconta la vita più intima della madre, quelle parti meno conosciute della persona che era.
Ammetto di non avere ancora mai letto nessuno dei libri di Anna Politkovskaya ma rimedierò presto.
Non ho trovato il libro particolarmente interessante se non in alcunin punti dove racconta la vita più intima della madre, quelle parti meno conosciute della persona che era.
Ammetto di non avere ancora mai letto nessuno dei libri di Anna Politkovskaya ma rimedierò presto.
May 13, 2025
Det er få mennesker, som jeg anser for at være deciderede modige. Vera Politkovskajas mor, journalisten Anna Politkovskaja, var og er af disse mennesker i mine øjne, og jeg blev berørt af datterens fortælling. Må vi ikke glemme moderens minde og arbejde. Jeg lyttede til bogen, og skuespilleren Julie Riis gør et fint stykke arbejde med at indtale bogen for læseren. Jeg kan kun anbefale denne lille korte, men dog vigtige bog.
March 14, 2023
Non convincente, speravo un libro più personale, approfondito e riflessivo sulla figura della madre, sulle sue scelte di vita e sul rapporto madre-figlia. Freddo e con poco sentimento; a mio parere non fa emergere i grandi meriti e il grande coraggio che hanno caratterizzato la breve vita a Anna Politkovskaja. Peccato!
March 21, 2023
Molto utile per comprendere la figura di Anna Politkoskaya e come si sta trasformando la Russia dopo l'inizio della guerra
June 7, 2023
Si esiste sempre solo in relazione a qualcun altro, in un tempo e uno spazio ben definiti e non necessariamente favorevoli.
E si lascia un segno.
E si lascia un segno.
June 24, 2023
La vita di Anna Politkovskaja scritta dalla figlia. Molto coinvolgente.
November 21, 2023
Tärkeä aihe, mutta tarinana punainen lanka ajoin hauras. Vahva todistus Anna Politkovskajan elämästä.
January 5, 2024
L'ho trovato interessante, un bel mix tra i racconti della situazione in Russia. ricordi della mamma morta ed i
January 22, 2024
Bellissimo
March 1, 2024
Mooi verhaal, maar wat rommelig opgebouwd
September 12, 2024
⭐️⭐️⭐️ bis ⭐️⭐️⭐️⭐️
October 6, 2024
Pysäyttävä ja otteessaan pitävä tarina journalistista, joka puolusti viattomia uhreja viimeiseen saakka, sekä hänen perheestään ja henkisestä ympäristöstään.
December 6, 2024
Interessante, ma si presenta come un racconto molto di superficie
June 29, 2025
Die meisten Geschehnisse sind bekannt. Trotzdem ein Buch das es wert ist gelesen zu werden.
April 25, 2023
Vera Politkovskaja è riuscita a raccontare la sua storia, la sua famiglia, la sua mamma e il suo Paese in questo testo che unisce la riflessione, l'ammirazione e il dispiacere di una figlia, di una donna, di una mamma e di una cittadina russa.
Grazie Vera! E grazie anche a te, Anna!
Grazie Vera! E grazie anche a te, Anna!
November 6, 2023
Po reportaż Anny Politkowskiej "Druga wojna czeczeńska" sięgnęłam na studiach. Zrobił na mnie ogromne wrażenie. Dalej pamiętam jego fragmenty. Potem czytałam jeszcze kilka innych prac tej dziennikarki, jednak najbardziej w pamięci zapadła mi właśnie ta książka.
Kiedy zobaczyłam tą pozycję "Matka. Anna Politkowska. Życie w imię prawdy" wiedziałam, że muszę ją przeczytać. Wystarczyło, że zobaczyłam nazwisko Politkowskiej. Potem zastanawiałam się, czy warto sięgać po ten tytuł, gdyż będą to pewnego rodzaju wspomnienia córki o matce. Bałam się, że książka może być nieciekawa.
Nic bardziej mylnego. Oczywiście Wiera Politkowska dużo wspominała o swoim życiu rodzinnym i opowiadała jaka była Anna, ale te opowieści były doskonałym uzupełnieniem. To były historie znanych nam wydarzeń, ale z perspektywy jednostek. Uzupełniające znane fakty. To było niezwykle interesujące doświadczenie. Wiera poruszała również temat bieżących wydarzeń, a także tego co spotkało ją i jej córkę. Jak musiała wyjechać z kraju.
Anna Politkowska była niesamowitą, odważną i inteligentną kobietą, która przeciwstawiała się władzy. Oddawała głos ludziom. Walczyła o nich. Uważała, że jej obowiązkiem jest być świadkiem wojny i dalej szerzyć to świadectwo. Wiele osób się od niej odsunęło. W końcu, gdy stała się zbyt niewygodna, została zabita. Jej reportaże są doskonałe i bardzo ciekawe, choć i bardzo trudne.
Byłam trochę sceptycznie nastawiona do lektury. Starałam się nie nastawiać na dużo, żeby się nie rozczarować. Jestem bardzo zadowolona z faktu, że moje obawy były niesłuszne. Książkę pochłonęłam w dwa wieczory. Czyta się ją świetnie, jest bardzo zajmująca i ukazuje nam tę niezwykłą dziennikarkę w innym świetle. Mamy okazję poznać ją chociaż trochę.
Zachęcam was do lektury tego tytułu jak i twórczości Anny Politkowskiej.
Kiedy zobaczyłam tą pozycję "Matka. Anna Politkowska. Życie w imię prawdy" wiedziałam, że muszę ją przeczytać. Wystarczyło, że zobaczyłam nazwisko Politkowskiej. Potem zastanawiałam się, czy warto sięgać po ten tytuł, gdyż będą to pewnego rodzaju wspomnienia córki o matce. Bałam się, że książka może być nieciekawa.
Nic bardziej mylnego. Oczywiście Wiera Politkowska dużo wspominała o swoim życiu rodzinnym i opowiadała jaka była Anna, ale te opowieści były doskonałym uzupełnieniem. To były historie znanych nam wydarzeń, ale z perspektywy jednostek. Uzupełniające znane fakty. To było niezwykle interesujące doświadczenie. Wiera poruszała również temat bieżących wydarzeń, a także tego co spotkało ją i jej córkę. Jak musiała wyjechać z kraju.
Anna Politkowska była niesamowitą, odważną i inteligentną kobietą, która przeciwstawiała się władzy. Oddawała głos ludziom. Walczyła o nich. Uważała, że jej obowiązkiem jest być świadkiem wojny i dalej szerzyć to świadectwo. Wiele osób się od niej odsunęło. W końcu, gdy stała się zbyt niewygodna, została zabita. Jej reportaże są doskonałe i bardzo ciekawe, choć i bardzo trudne.
Byłam trochę sceptycznie nastawiona do lektury. Starałam się nie nastawiać na dużo, żeby się nie rozczarować. Jestem bardzo zadowolona z faktu, że moje obawy były niesłuszne. Książkę pochłonęłam w dwa wieczory. Czyta się ją świetnie, jest bardzo zajmująca i ukazuje nam tę niezwykłą dziennikarkę w innym świetle. Mamy okazję poznać ją chociaż trochę.
Zachęcam was do lektury tego tytułu jak i twórczości Anny Politkowskiej.
February 13, 2024
5/5
WHAT I LOVED ABOUT THIS BOOK:
- deep insights about Russia's past & present, going back to before I was born (Gen Z confession, haha), I learned a lot
- feels very personal and I really respect Vera for being so vulnerable and so strong at the same time
- I postponed reading the book because I expected it to be sad and frustrating, but actually it was quite easy to read & follow and as a journalist to be, I feel rather empowered
SEQUEL (As I respect the work of the author, I will not talk about what I didn't like, like, ever. I'd rather talk about what I would want in a sequel, because, well, I like to give my opinion sometimes. You did great, Vera Politkovskaya):
- Please do a sequel! Please keep us up to date, share your insight and be careful. The world is dangerous out there.
WHAT I LOVED ABOUT THIS BOOK:
- deep insights about Russia's past & present, going back to before I was born (Gen Z confession, haha), I learned a lot
- feels very personal and I really respect Vera for being so vulnerable and so strong at the same time
- I postponed reading the book because I expected it to be sad and frustrating, but actually it was quite easy to read & follow and as a journalist to be, I feel rather empowered
SEQUEL (As I respect the work of the author, I will not talk about what I didn't like, like, ever. I'd rather talk about what I would want in a sequel, because, well, I like to give my opinion sometimes. You did great, Vera Politkovskaya):
- Please do a sequel! Please keep us up to date, share your insight and be careful. The world is dangerous out there.
November 3, 2023
Neben der persönlichen Einblicke in das Leben der Familie von Anna Politowskaja ein interessantes Rückblick auf die 90er und 00er Jahre in Russland und sie Auswirkungen auf heute.
October 2, 2024
Dopo qualche mese, i vicini mi hanno richiamata. Io avevo dato per scontato che l’incendio avesse distrutto l’intera proprietà, anche il giardino. Invece in estate sono rifioriti gli iris e le peonie di mia madre (…) e l’edera che circondava la recinzione lungo l’intero perimetro del giardino cresceva rigogliosa, nascondendo l’interno da occhi indiscreti. Proprio quello che avrebbe voluto mia madre.
May 20, 2023
I believe everyone should read this book! Beautiful and heart wrenching story for the family members involved and eye opening insights to Russia’s politics, thinking and treatment of their peoples. Very relevant today with the Ukraine invasion that started already more than a year ago!
Displaying 1 - 30 of 33 reviews