Jump to ratings and reviews
Rate this book

Henkka Aflecht - Rikollisesta miljonääriksi

Rate this book
Lähde Henkan mukaan matkalle rikollisesta pellavapäästä kaljuksi partanaamaksi, jolle nykyään rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on kaikki kaikessa.

"Avasit just ekan sivun mun elämästä. Mä oon elänyt kaksi 25 vuoden elämää. Ensimmäinen niistä oli vahvasti lain väärällä puolella. Mä olin helvetin hyvä siinä – mä olin paras. Silti mä päätin tehdä täyskäännöksen ja mä tein sen onneksi ajoissa. Mä olin nuori ja kiltti pellavapää, jonka sisällä asui kekseliäs paholainen. Nyt sä pääset matkalle rikollisesta pellavapäästä kaljuun partanaamaan, jolle nykyään rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on kaikki kaikessa.”

Kirja avaa miljonääriksi päätyneen tv-juontajan, jo seitsemänvuotiaana aloitetun rikollisen elämän vaiheita ja päihteettömyyden tuomia valintoja. Tarina kertoo kuinka jo syvälle rikoksiin ajautunut nuori voi tehdä suunnanmuutoksen ja pelastaa tulevaisuutensa. Millaista on elämä, kun miljoonat eivät kuitenkaan tuoneet onnea? Kirja kannustaa nauttimaan normaalista elämästä ilman luksusta ja kääntämään kytkimestä, mikäli suunta on väärä. Miljonäärinä Espanjassa elävä Henry ”Henkka” Aflecht on suomalainen, 50-vuotias mies. Kansalle hän on tuttu televisiosta, sekä viime vuosina avoimesta tavastaan puhua mediassa asiasta kuin asiasta. Tähän asti salattua, nuoruuden rikollista elämää 25 vuotta vietettyään, Henkka teki täyskäännöksen ja ryhtyi elämään yhteiskunnan ehdoilla.

260 pages, Hardcover

First published May 1, 2023

Loading...
Loading...

About the author

Henry Aflecht

6 books1 follower

Ratings & Reviews

What do you think?
Rate this book

Friends & Following

Create a free account to discover what your friends think of this book!

Community Reviews

5 stars
28 (16%)
4 stars
63 (37%)
3 stars
59 (35%)
2 stars
16 (9%)
1 star
0 (0%)
Displaying 1 - 9 of 9 reviews
Profile Image for jennu 🦦✨🫶🏻.
88 reviews2 followers
December 27, 2024
ihan ok, lopun hössötys siitä miten sukupuolineutraalit ilmasut ärsyttää ärsytti mua nii paljon et otin yhen tähen vaan sen takia pois, pliis setämiehet älkää jaksako ruikuttaa siitä ku teillä menee tunteisiin se et käytetään sanastoa joka sopii kaikkiin ihmisiin eikä vaan binäärille :)
Profile Image for Hanat.
6 reviews
August 13, 2026
”Menetin rahaa tehdessä, perhe elämän mahdollisuudet, ei farmarivolvoa, kolmea lasta ja mulle juttelevaa vaimoa.

Ei ollu visiittejä perheen kanssa huvipuistoihin tai kesälomamatkoille.
-> mä olin vain töissä, AINA
Kaduttaako?, ehkä
Mä vain olen oppimut elämässäni senkin, että tehtyjä tai tekemättömiä on turha katua, niitä aikoja ei saa takaisin tai mitään voi muuttaa.

Mä halusin kertoa mun tarinan siksi, että jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, oliko tää mun elämä, siisti elämä. Oliko tää se tapa miten sä haluisit elää sun elämäs vai olisko joku keskitie tästä rahan himosta ollut parempi.
Rahasta haaveileville, kannattaa keskittyä tärkeämpiin asioihin, jotka jäävät elämään kun sinä lähdet. Kyllähän se helpottaa, mutta ystävien muistot susta, lapsien elää kauemmin kuin autot, uimaltaat tai raha.

Tekijänä tai tekemisen puutteesta, ei kannata mennä varhaiseläkkeelle, työ ja seura pitää ihmisellä olla.”

-Henry Aflecht


-/Kirjasta tuli tosi tuttava sävy, äänikirjana tuntui kuin olisi notskilla kaverin kanssa istunut, mestarimainen jännäri rikospuolesta, sekä aivan mieletön kuuntelukokemus puhtaastakin työstä!, Tunteita nostattava teos ahkeralta, nopealta työhöntarttujalta Espanjan auringosta, täydet respectit!
Profile Image for Ossi Mantylahti.
98 reviews1 follower
August 22, 2026
Paroni von Aflechtin ihmeelliset matkat ja seikkailut, siihen tapaan kuin hän itse kertoili niistä illallispöydässä ystävilleen

2/5 ⭐

Henry von Aflecht syntyi Helsinkiin vuonna 1972. Jo synnytyksessä kävi ilmeiseksi, ettei kysymyksessä ollut aivan tavallinen lapsi.

Kun kätilö ja lääkäri näyttivät olevan hieman ymmällään toimituksen kanssa, nuori von Aflecht auttoi äitiään parhaansa mukaan, antoi lääkärille pari käytännöllistä neuvoa ja heitti samalla muutaman hyvän kaskun tunnelman keventämiseksi. Äitinsä iloksi hän nousi omin voimin rinnalle, sillä jo tuolloin hän oli tarkka siitä, että läheisistä pidetään huolta.

Varsin pian nuori von Aflecht huomasi myös olevansa tavattoman etevä raha-asioissa. Kahdeksanvuotiaana hän teki ensimmäisen murtovarkautensa, koska tavalliset lasten harrastukset eivät tarjonneet hänen älylleen riittävästi haastetta. Hän ei oikeastaan tarvinnut varastamaansa rahaa tai tavaraa. Häntä huvitti lähinnä ottaa mittaa yhteiskunnan instituutioista.

Pankki osoittautui ensimmäiseksi pettymykseksi.

Myöhemmin von Aflecht jakoi mainoksia, mutta havaitsi työn pian tehottomaksi. Hän otti vastaan suuria määriä ja heitti tarpeettomat pois. Mainosjakeluyhtiön kontrollitalouksiin hän tietysti jakoi tunnollisesti. Mistä hän tiesi, mitkä taloudet olivat kontrollitalouksia, jää tavallisen lukijan ymmärryksen ulkopuolelle. Von Aflechtille asia lienee ollut itsestään selvä.

Myös hyväntekeväisyys tuli tutuksi jo nuorena. Saatuaan käsiinsä NMKY:n leimasimen hän ymmärsi välittömästi, kuinka paljon tehokkaammin rahankeräystä voidaan harjoittaa ilman järjestön tarpeetonta byrokratiaa. Paloheinän omakotitaloalueella ihmiset avasivat kukkaronsa ja rahaa tuli.

Koulussa von Aflechtin poikkeuksellisuus alkoi tuottaa ongelmia. Tavallinen opetus ei tahtonut pitää hänen mielenkiintoaan yllä. Ruotsinopettaja sai tämän havaita, kun von Aflecht hankki lähikaupasta viisikymmentä pyyhekumia ja heitti ne opettajaa kohti yhden oppitunnin aikana. Kolme näistä hän heitti niin kovaa, että ne ylsivät maata kiertävälle radalle.

Opettaja ymmärsi lopulta tilanteen ja ehdotti järjestelyä, jossa von Aflechtin arvosanaa nostettaisiin, jos tämä vastineeksi kävisi tunneilla hieman harvemmin.

Jo tässä vaiheessa ympäröivän maailman suhde nuoreen sankariimme oli vakiintunut. Kun von Aflecht kohtasi järjestelmän, järjestelmä joutui yleensä mukautumaan von Aflechtiin.

Sotapalveluksessa

Varusmiespalvelukseen astuessaan von Aflecht kohtasi ensimmäistä kertaa organisaation, joka kuvitteli voivansa komentaa häntä.

Väärinkäsitys selvisi nopeasti.

Ensimmäisenä aamuna alokkaat komennettiin kuudelta ulos ruskeissa yöasuissaan harjoittelemaan muotoa. Rankkasateessa 160-senttinen alikersantti teki kohtalokkaan virheen ja haastoi von Aflechtin. Muu komppania lähetettiin sisälle, jotta nämä kaksi miestä saisivat ratkaista asian keskenään.

Neljätoista miestä kahdestakymmenestä von Aflechtin tuvasta keskeytti palveluksensa simputuksen vuoksi. Von Aflecht itse ei tietenkään keskeyttänyt siksi, ettei olisi kestänyt armeijaa. Pikemminkin armeija osoittautui hänelle liian vähäiseksi haasteeksi.

Tässä vaiheessa sotamarsalkka tarvitsi tiedon siitä, mitä itärajan toisella puolella tapahtui. Kukaan muu ei uskaltanut lähteä tiedustelemaan.

Kenties liiankin paljon luottaen rohkeuteensa ja ylenpalttisen palvelusinnon valtaamana von Aflecht asettui silloin erään suuren tykin ääreen, ja samassa silmänräpäyksessä kuin se laukesi, samassa hän hyppäsi ammuksen päälle.

Tykinkuula kuljetti hänet aina Pietariin saakka.

Von Aflecht laskeutui Hermitaasin pihalle ja käveli suoraan neuvottelemaan Vladimir Putinin kanssa. Neuvottelut olivat lyhyet. Venäjä suostui rauhaan ja lupasi pysyä omalla puolella rajaansa. Historiankirjoihin tapaus ei päätynyt, sillä von Aflecht ei koskaan ole pitänyt tarpeellisena tehdä numeroa hyvistä töistään.

Koska rauha oli tullut, takaisin Suomeen ei ollut tarjolla sopivaa tykinkuulaa. Onneksi hänen ohitseen lensi harmaahaikara. Von Aflecht tarttui sitä jaloista ja palasi sen kyydissä Santahaminaan.

Puolustusvoimat vapautti hänet tämän jälkeen palveluksesta. Kiitokseksi tarjottiin Mannerheim-ristiä, mutta vaatimattomana miehenä von Aflecht kieltäytyi.

Ei yhden rauhanneuvottelun takia pidä itsestään numeroa tehdä.

Väestörekisterikeskus kuitenkin pakkoaateloi von Aflechtin myöntäen tälle paronin arvonimen. Pitkin hampain hän suostui, kun tasavallan presidentti itse tätä häneltä kauniisti pyysi.

Rikollisen palveluksessa

Sotilasuran jälkeen von Aflecht ryhtyi liikemieheksi ja rikolliseksi, tässä järjestyksessä ja toisinaan samanaikaisesti.

Hänen omien sanojensa mukaan valtaosa tuloista oli rehellisiä. Rikokset olivat enemmän harrastus, jolla saattoi pitää mielen virkeänä.

Von Aflecht osasi asentaa hälytysjärjestelmiä ja tietenkin myös ohittaa niitä. Hän saattoi vilkaista Abloy-avainta ja muistaa sen myöhemmin niin tarkasti, että siitä voitiin valmistaa kopio. Tavallinen ihminen näkee avaimen. Von Aflecht näkee kuuden viistekulman muodostaman koodin yhdellä silmäyksellä.

Poliisillakaan ei juuri ollut hänelle opetettavaa.

Kerran neljä poliisiautoa kiilasi von Aflechtin auton ojaan. Operaatio oli niin merkittävä, että paikalle saapui poliisin kenttäjohto. Von Aflechtille laitettiin käsiraudat ja hänen autonsa tutkittiin. Ase oli kuitenkin piilotettu salaiseen kätköön, jota poliisit eivät tietenkään löytäneet.

Tämä ei johtunut poliisin ammattitaidon puutteesta. Von Aflecht vain sattui olemaan poliisia parempi myös poliisityössä.

Jossain vaiheessa hänen rikollisesta toiminnastaan alettiin hänen mukaansa käyttää mediassa nimeä BMW-liiga. Von Aflecht oli varastanut autoja, purkanut niitä ja rakentanut niiden tekniikasta uusia kokonaisuuksia. Kun myöhemmin on yritetty löytää 1990-luvun lehdistöstä tätä kuuluisaa BMW-liigaa, jälkiä on ollut niukasti.

Tämäkin käy järkeen. Hyvä rikollinen jää lehtiin. Erinomainen rikollinen ei jätä edes jälkeä itsestään.

Vankeudessa

Lopulta von Aflecht joutui vankilaan.

Virhe ei ollut hänen. Virhe oli hänet pettäneen polakin. Myöhemmin von Aflecht soitti Kari Tapiota ja kävi miehen kanssa kehityskeskustelun.

Tavallisen ihmisen kannalta vankeusrangaistuksen keskeinen ajatus on vapauden menetys. Von Aflechtille kyseessä oli lähinnä uuden toimintaympäristön haltuunotto.

Hän oli ennakolta sijoittanut rahaa sopiviin kätköihin, koska miehellä pitää luonnollisesti olla vankilassakin rahaa. Sellitoveriksi osui heti skarppi, siisti ja treenattu mies. Von Aflecht tunnisti tämän omakseen, ja näin he perustivat vankien ylemmän sosiaaliluokan.

Vankilan töissä von Aflecht osoittautui poikkeuksellisen tehokkaaksi. Palkkaa nostettiin. Pian hän sai talon parasta palkkaa.

Myös Suomenlinna itse osallistui järjestelyyn. Mantereella saattoi toukokuussa olla pilvistä, mutta Suomenlinnan päältä tuuli puhalsi pilvet syrjään. Von Aflecht hankki niin hienon kesärusketuksen, että vapaana kulkevat helsinkiläiset saattoivat vain kadehtia moista.

Aamuisin hän söi kymmenen kananmunan valkuaiset. Keltuaiset sai joku toinen. Hauis kasvoi siihen tahtiin, että vartijatkin pystyivät vain ihailemaan tätä.

Lisäravinteiden saanti ei muodostanut ongelmaa, sillä ulkopuolella oli luotettava sekatavarakauppias, joka toimitti von Aflechtille hänen tarvitsemansa tuotteet vankilaan. Vartijat puolestaan suhtautuivat bodaaviin vankeihin lähes veljinään ja luottivat siihen, että nämä tarvittaessa auttaisivat pitämään levottomammat vangit, niin sanotut piripäät, kurissa.

Von Aflecht kutsuu vartijoita kirjassaan asiakaspalvelijoiksi.

Tämä saattaa olla Suomenlinna-jakson rehellisin yksittäinen sana.

Vankilassa von Aflecht ei myöskään varsinaisesti nukkunut. Hän näytteli nukkuvaa ja havahtui pienimpäänkin liikkeeseen. Kun Sörnäisten entinen vartija joutui itse vangiksi ja joku aikoi pahoinpidellä tämän, von Aflecht oli luonnollisesti hereillä.

Muut vangit tarvitsivat kahdeksan tuntia unta. Von Aflechtille uni oli lähinnä valinnainen ominaisuus.

Kaiken kaikkiaan vankeusrangaistus tarjosi hänelle työpaikan, palkankorotuksia, erinomaisen kuntosalin, oman ravintoketjun, ulkopuolisen tavarantoimittajan, rusketuksen, laadukkaan selliseuran ja vartijoiden kunnioituksen.

Vapaus puuttui, mutta muuten palvelukonsepti vaikutti varsin kattavalta.

Rehellisenä miehenä

Vankilasta päästyään von Aflecht lupasi tyttöystävänsä poliisi-isälle jättävänsä rikokset.

Perkirehellisenä miehenä Von Aflecht pitää lupauksensa.

Tästä alkoi uusi vaihe hänen elämässään. Hänestä tuli omien sanojensa mukaan lähes neuroottinen totuudenvartija. Luottamuksesta tuli hänen elämänsä tärkein työkalu.

Seuraavassa virkkeessä hän kertoo asiasta, jonka jätti kertomatta äidilleen.

Von Aflechtin rehellisyys oli siis absoluuttista, lukuun ottamatta niitä tilanteita, joissa hän päätti olla kertomatta.

Myöhemmin hän täsmentää moraalifilosofiaansa: läheisten kaltoinkohtelua hän ei hyväksy, eikä hänen mielestään kyse välttämättä ole rikostoiminnasta, vaikka läheisiä puolustaessa ”joku pykälä saattaa venyä”.

Von Aflechtin maailmassa lakia ei rikota. Se joustaa.

Muutamaa sivua myöhemmin rikollisen elämänsä jättänyt mies raivostuu huonoista moottorikaupoista ja uhkaa myyjää raa'alla pahoinpitelyllä.

Rikokset loppuivat. Rikollinen ongelmanratkaisu jäi.

Laillisessa elämässä seikkailutkin muuttuivat arkisemmiksi. Kahteen otteeseen von Aflechtin vene jäi moottoririkon vuoksi ajelehtimaan. Eräässä ravintolassa tarjoilija kaatoi hänen päälleen mansikkapirtelön ja Coca-Colan ja yritti vielä laskuttaa juomat.

Von Aflecht selvisi tästäkin.

Hän kehitti myös tempun, jolla pääsi minkä tahansa ravintolan jonon ohi ja vieläpä ilmaiseksi sisään. Abloy-avainten jälkeen myös suomalainen ravintola-ala osoittautui järjestelmäksi, johon hänellä oli yleisavain.

Lääketieteelle tuntematon potilas

Eräänä päivänä von Aflechtilta mitattiin hyvin matala verensokeri. Toinen mittaus vahvisti asian. Hän ryhtyi tutkimaan asiaa itse ja suoritti lääketieteen endokrinologin opinnot loistavin arvosanoin. Hän päätteli, että kyseessä saattaisi olla insulinoma, harvinainen haiman insuliinia erittävä kasvain.

Tämä osa tarinasta on itse asiassa aivan mahdollinen.

Onneksi tilanne korjaantuu pian.

Tutkimuksissa käy ilmi, että aikaa on jäljellä käytännössä tunteja, ehkä päiviä. Kasvain on ehdittävä leikkaamaan juuri ennen kuin maailmankaikkeuden viiden millimetrin sääntö sulkee kirurgisen ikkunan lopullisesti. Testamentit tehdään valmiiksi.

Leikkausta varten suunnitellaan rintalastan avaamista. Epiduraalia yritetään laittaa, mutta paikalla oleva henkilökunta joutuu pohtimaan, pitäisikö ehkä kutsua joku, joka on tehnyt sellaisen aikaisemminkin. Von Aflechtille tuodaan paperi, jossa vaihtoehdoiksi hahmottuvat uusi yritys neliraajahalvauksen riskillä tai kipupumppu.

Tässä vaiheessa von Aflecht pyytää paikallispuudutuksen, ottaa kirurgilta skalpellin ja toteaa, että säästetään kaikkien aikaa.

Kirurgi saa pitää imuria.

Kasvain poistetaan, ja lääketiede saa jälleen yhden tilaisuuden kiittää siitä, että von Aflecht sattui olemaan paikalla.

Villa Grande

Myöhemmin von Aflecht asettui Villa Grandeen Vantaalle.

Eräänä päivänä taloon murtauduttiin. Von Aflecht lähti kahden tunkeilijan perään varustautuneena ampuma-aseella, kyynelkaasulla ja Rambo-puukolla. Poliisit ehtivät kuitenkin paikalle. Luonnollisesti kyse ei ollut yhdestä partiosta, sillä von Aflechtin elämässä poliisi ei koskaan saavu yhdellä autolla silloin, kun neljäkin voidaan lähettää.

Toinen miehistä oli von Aflechtin vaarallinen puukottaja, jota poliisi etsi useista puukotuksista. Tämä oli heitellyt kauppakeskuksessa seitsemää ihmistä puukolla selkään. Poliisit vieläpä vihjasivat von Aflechtille, että jos miehet palaisivat, tämä voisi ”keskustella” heidän kanssaan yksityisesti.

Lopulta mies jäi kiinni. Tätä ennen hän ehti von Aflechtin kertomuksessa puukottaa vielä yhden ihmisen neliraajahalvaantuneeksi.

Von Aflecht ei siis saanut itse ratkaista tapausta.

Poliisi ehti valitettavasti väliin.

Rahasta

Rahalla ei von Aflechtille ollut koskaan erityistä merkitystä.

Tämä käy kirjasta varsin selväksi, sillä hän kertoo lukijalle toistuvasti, kuinka hänen isänsä oli sotkenut perheen yrityksen asiat, tuhlannut rahat epämääräisiin ostoksiin ja jättänyt pojalleen lähinnä työtä, huolia ja konkurssia lähestyvän yrityksen. Von Aflecht itse oli ollut siellä melkein juoksupoika, tehnyt työn ja saanut siitä lähinnä kokemusta.

Näin asia epäilemättä olikin.

Jotkut ilkeämieliset tutkivat journalistit ovat myöhemmin ryhtyneet tarkastelemaan yrityksen tilinpäätöksiä. Tällainen on elämäkertakirjallisuuden kannalta ikävä tapa.

Pikkumaisista numeroista käy nimittäin ilmi, että isän kuoleman jälkeen von Aflechtille jäi noin miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa ja vajaata 20 % tulosta tekevä yritys, jossa oli satojatuhansia euroja jakokelpoisia varoja. Muutamaa vuotta myöhemmin yhtiön tileillä oli noin 850 000 euroa rahaa. Seuraavien vuosien aikana von Aflecht nosti yhtiöstä lähes miljoona euroa osinkoina, joista pelkästään vuonna 2017 noin 683 000 euroa.

Tästä on pahantahtoisissa piireissä tehty se johtopäätös, että von Aflecht olisi hankkinut ainakin huomattavan osan varallisuudestaan kaikkein vanhanaikaisimmalla mahdollisella tavalla.

Perimällä sen.

Pois se meistä.

Von Aflecht oli omin käsin rakentanut omaisuutensa.

Saatuaan haltuunsa isältään jääneen lähes varattoman yrityksen hän sijoitti viimeiset roponsa bitcoiniin. Hän tarkkaili markkinoita yhden iltapäivän ja ymmärsi välittömästi jotakin, minkä maailman pankkiirit, ekonomistit ja ammattisijoittajat olivat jättäneet huomaamatta.

Bitcoin oli menossa ylöspäin.

Von Aflecht osti täsmälleen pohjalta.

Kun kurssi myöhemmin saavutti huippunsa, hän havaitsi pienestä tuulenvireestä Villa Granden terassilla, että markkina oli kääntymässä. Hän myi kaiken minuuttia ennen romahdusta.

Satoshi Nakamoto soitti seuraavana päivänä ja kysyi neuvoa.

Von Aflecht ei halua tehdä asiasta numeroa.

Ilta-Sanomien toimittajat ovat kuitenkin sittemmin yrittäneet sotkea tätä kaunista kertomusta tilinpäätöksillä, osingoilla ja muilla kirjanpidollisilla yksityiskohdilla. Sellainen on tietysti helppoa ihmisille, jotka eivät itse ymmärrä sijoittamisesta mitään.

Von Aflecht ymmärtää.

Hän ymmärsi jo kahdeksanvuotiaana pankkitoimintaa paremmin kuin pankki, myöhemmin lukkoja paremmin kuin lukkosepät, rikostutkintaa paremmin kuin poliisi ja vankilan toimintaa paremmin kuin vartijat.

Olisi suorastaan epäjohdonmukaista ajatella, ettei hän ymmärtäisi myös kryptovaluuttoja paremmin kuin markkinat.

Kirjan lopussa von Aflecht kertoo, ettei raha nykyään merkitse hänelle oikeastaan mitään. Hän voi kulkea risaisessa hupparissa ja olla täysin onnellinen. Kun häneltä kysytään, miksei hän siinä tapauksessa lahjoita omaisuuttaan pois, von Aflecht kertoo kyllä lahjoittavansa.

Hän ei vain kerro siitä kenellekään.

Tämä on sama von Aflecht, joka muutamaa kuukautta myöhemmin esiintyi kameroiden edessä jakamassa ruokajonossa rahaa kädestä käteen.

Siinä ei sinänsä ole mitään moitittavaa. Raha meni ihmisille, jotka sitä tarvitsivat.

Von Aflechtin vaatimattomuudessa on vain jotakin hyvin hänelle ominaista.

Se on luonteeltaan erittäin julkista.

Totta joka sana

Rikollisesta miljonääriksi on erittäin viihdyttävä kirja, jos sen lukee oikeassa lajityypissä.

Ongelma syntyy lähinnä siitä, että kansi ja esittelyteksti näyttävät väittävän lajityypiksi elämäkertaa.

Yksittäiset Aflechtin kertomukset ovat usein täysin mahdollisia. Nuori mies voi tehdä rikoksia. Mainoksia voidaan heittää roskiin. Ruotsinopettajaa on voitu heittää 50 pyyhekumilla. Poliisi voi epäonnistua useiden kymmenien automurtojen tutkimisessa. Vankilassa voi treenata. Harvinaisen sairauden voi itse onnistua jäljittämään ennen lääkäreitä.

Mutta Aflechtin kertomuksissa näihin tapahtumiin ilmestyy lähes aina yksi ylimääräinen kierros.

Pyyhekumeja ei heitetä muutamaa vaan viisikymmentä. Mainoksia ei vain jätetä jakamatta, vaan Henkka tuntee kontrollitaloudet. Avainta ei tutkita vaan se luetaan silmäyksellä. Poliisi ei vain pysäytä häntä vaan operaatioon tarvitaan useita autoja ja kenttäjohtoa. Vankilassa ei vain tehdä töitä vaan Henkka saa korkeinta palkkaa. Hän ei vain treenaa vaan vartijat ihailevat hauista. Hän ei vain ruskettu vaan Suomenlinnan mikroilmasto suosii häntä. Hän ei vain epäile sairautta vaan ehtii lääkäriin viimeisillä mahdollisilla hetkillä.

Aflecht ei kirjassaan juuri koskaan ole tavallinen.

Rikollisena hän on rikollisia ovelampi. Vankina hän on vankeja parempi. Työntekijänä hän on tehokkain. Bodaajana hän kasvaa vartijoiden silmien edessä. Rehelliseksi ryhdyttyään hänestä tulee neuroottisen rehellinen. Hyväntekijänä hän ei kaipaa teoilleen julkisuutta, paitsi silloin kun julkisuus sattuu olemaan paikalla.

Keskinkertaisuus ei kuulu von Aflechtin elämän vaihtoehtoihin.

Vanhoissa seikkailutarinoissa kertoja joutui joskus puolustelemaan juttujensa todenperäisyyttä. Hän piti suorastaan loukkaavana ajatusta, että joku voisi epäillä hänen sanaansa.

Von Aflechtin kirjan lukemisen jälkeen ymmärrän tunteen hyvin.

Olisi katkeraa, jos joku epäilisi näin rehellisen ja vaatimattoman miehen kertomuksia.

Profile Image for Iiro Lamppu.
43 reviews
May 25, 2023
Kirja on rehellinen ja avoin kuvaus siitä, miten Henkka aloitti rikokset jo seitsemänvuotiaana, miten hän nousi rikollismaailman huipulle ja miten hän päätti lopettaa rikollisen uransa ja ryhtyä yhteiskunnan jäseneksi. Kirja kertoo myös Henkan päihteettömyydestä, tv-juontajan työstä, miljoonien ansaitsemisesta ja menettämisestä sekä elämän tarkoituksesta.

Viihdyttävä lukukokemus, joka antaa näkökulman rikollisen maailmaan ja sen vaaroihin. Kirja on myös rohkaiseva ja inspiroiva tarina siitä, että ihminen voi muuttua ja tehdä uuden alun elämälleen.


Kirja on helppolukuinen ja sujuvasti kirjoitettu. Kirja on myös täynnä hauskoja anekdootteja ja yllättäviä paljastuksia Henkan elämästä. Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Bing avustettu ja muokattu arvostelu.
Profile Image for Kirsi Vatanen.
392 reviews1 follower
March 4, 2024
Kuuntelin kirjailijan itsensä lukemana äänikirjana. Rehellinen tarina nuoruuden ja aikuisuudenkin rikollisuudesta parannuksen tehneeseen miljonääriin, jolle rahan tekeminen on aina ollut ykkösjuttu. Nyt viisikymppisenä hän haikailee perheen perään, mutta on myös realisti. Ehkä se meni jo.

Villa Grande on lähistöllämme, ja olen seurannut sen vaiheita kymmenisen vuotta. H.A. oli minulle lähes tuntematon henkilö ennen kirjaa tarttumista. Olen iloinen, että tartuin.
Profile Image for Satu.
671 reviews5 followers
January 3, 2025
Piti katsoa mikä jamppa tämä Henry Aflecht oikein on. Ei niin yllättäen itseriittoinen bimmerikuski vaikuttaa olevan. Oman hännän nostoa, mutta kukapa kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Siitä erikoinen tyyppi, ettei viina maistu ja sitä arvostan. Rikollisuutta en, mutta onneksi äänikirjapalvelukuunteluista ei paljon kirjailija kostu. Viihdyttävä kirja kuitenkin, kunnes lopussa tuli vastaan setämiessössötystä ja tahallaanväärinymmärryksiä.
Profile Image for Lilja.
13 reviews
November 29, 2024
Ei normaalisti tällaiset "tienaamistarinat" kiinnosta mutta tää oli todella mielenkiintoinen ja hauskoja kohtia oli paljon. Usein tämän kaltaiset elämäntarinat ovat ulkomaalaisista ihmisistä ja oli todella mielenkiintoista kuulla miten kaikkia kommelluksia ja muuta on tapahtunut Suomessa. Hyvin kirjoitettu myös.
60 reviews
February 20, 2024
Henkka Aflechtin kirja "Rikollisesta miljonääriksi" (Readme.fi, 2023) on rehellisen oloinen tarina rikoksista, kovasta työstä ja rikastumisesta. Arvostan Aflectin kirjassa rehellisyyttä ja ahkeruutta, mutta vastuuntunto rikoksista ja myötätunto rikosten uhreja kohtaan puuttuu. Aflechtilla ei ole ollut helppo elämä, mutta jäin miettimään kirjan kuuntelun aikana, kuinka monen elämään hän on tuonut harmia kulkiessaan lain nurjalla puolella.

Kuuntelukokemuksena "Rikollisesta miljonääriksi" on miellyttävä ja pidän Aflechtin kerrontatyylistä. Osittain se jää kuitenkin pinnalliseksi.
Displaying 1 - 9 of 9 reviews