”Tänään, Miguelito, minä kerron sinulle Neljännestä porsaasta. Olet viimein tarpeeksi iso kuulemaan kunnon tarinan, todellisen tarinan.”
Väestöräjähdys sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama elinkelpoisen pinta-alan väheneminen pakottavat ihmiskunnan siirtymään vaihe vaiheelta virtuaaliseen. Mahdottomien kukkien puutarhan transhumanistiset tieteisnovellit näyttävät seitsemän murrospistettä matkalta kohti kehottomuutta.
Voiko kehottomana kasvanut lapsenlapsi koskaan ymmärtää kehosta luopuneita isovanhempiaan? Miten käy näyttelijälle, joka vaihtaa kehosta toiseen jokaisen roolinsa mukana? Entä jos koulutyttö joutuu viettämään vähän kehoaikansa keski-ikäisen miehen ruumiissa?
Mahdottomien kukkien puutarhan novellit tutkivat kehollisen itsemääräämisoikeuden ja selviytymisen mielekkyyden teemoja. Samalla kaikkien novellien alla kasvaa toivon siemen katastrofin jälkeisestä tulevaisuudesta.
Sisältö:
Emma Halmin vaihtoehdot kuolemalle (Atorox-voittaja 2020) Luovutusvoitto Jäässä heijastuvat kuvat (Portti-kunniamaininta 2018) Neljäs porsas (Atorox-voittaja 2021) Anna itse kolmantena (Atoroxin 9. sija 2024) Sovitusmatka (perustuu Usvan scifiä kuin scifiä -kilpailun 2017 voittajanovelliin Sovitus toiseen) Mahdottomien kukkien puutarha (Atorox-voittaja 2024)
I am an SF author from Tampere, Finland. I have received the national Atorox award for best SF short story in 2020, 2021 and 2024. My first novel was published in June 2022.
Olen spekulatiivisen fiktion kirjoittaja Tampereelta. Olen voittanut parhaalle suomenkieliselle tieteis- tai fantasianovellille myönnettävän Atorox-palkinnon vuosina 2020, 2021 ja 2024. Esikoisromaanini Syntykeho, eli miten juosta pakoon ilman jalkoja ilmestyi kesäkuussa 2022 Osuuskumma-kustannukselta.
Syntykehon maailmaan sijoittuva novellikokoelma jatkaa uskomattoman kiinnostavaa ajatusleikittelyä kehottomuudella, digitaalisen ja realistisen rajoilla kulkemisella. Tosi kiinnostavan erilaisia henkilöhahmoja ja juonikuvioita.
Jälleen yksi totaalinen bängeri Reetta Vuokko-Syrjäseltä! Suosittelen lukemaan Syntykehon ennen tätä, mutta todellakin suosittelen lukemaan tämänkin. Tosi hieno ja poikkeuksellinen rakenne novellikokoelmalle. Todella mielenkiintoinen ja hyvin koottu kokonaisuus, odotan niin innolla Vuokko-Syrjäsen tuleviakin julkaisuja!
Olipa ihanaa päästä takaisin Syntykehon maailmaan. ❤ Tämän novellikokoelman seitsemän novellia sijoittuvat tosiaan samaan maailmaan kuin Vuokko-Syrjäsen esikoisromaani. Osa novelleista on uusia, osa aiemmin julkaistuja. Novellien ympärille on myös kirjoitettu oma kehyskertomuksensa.
Syntykehon tarina sijoittuu vuoden 2466 paikkeille. Tämän kokoelman kehyskertomuksessa ollaan vuodessa 2468, ja sieltä käsin tarkastellaan joitain vuosien 2237–2466 tapahtumia. Yhdessä novellissa esiintyvät Syntykehosta tutut Kip ja Artisti, mutta novellit ovat kuitenkin ihan itsenäisiä tarinoita.
Nämä novellit tuovat oman kiinnostavan lisänsä Syntykehon maailmaan. Millaista varhainen virtuaaliteknologia oli? Millainen vaikutus sillä on mielen hyvinvointiin, jos hyppii jatkuvasti kehosta toiseen? Voiko ihmisen mieli jäädä jumiin jonnekin kehon ja serverin väliin? Entä mistä Artisti saa materiaalin mittatilauskehojaan varten? Novelleissa sivutaan muun muassa näitä kysymyksiä.
Kirjailija toteaa, että "Syntykehon ja tämän kokoelman voi lukea missä järjestyksessä tahansa". Minä suosittelisin kuitenkin lukemaan romaanin ensin ihan siitä syystä, että romaanimuodossa maailmaa pystyy kuvaamaan laajemmin kuin tiiviissä novellissa. Luulen, että maailman tuntemus auttaa hahmottamaan paremmin myös näitä novelleja.
Reetta Vuokko-Syrjänen kiilasi kiinnostavimpien nykyscifikirjailijoiden kärkikastiin Syntykeho-kirjallaan ja Aurinkosydän kokoelman novellillaan. Mahdottomien kukkien puutarha on kokoelma novelleja Syntykeho-kirjan maailmasta, ja se tarjoilee mielenkiintoisia taustoja ja näkökulmia Syntykehon erikoiseen dystopiaan. Tuossa maailmassahan ylikansoituksen ongelma on ratkaistu siirtämällä ihmiset virtuaaliservereille, joilta he pääsevät reaalimaailmaan vain työntekoa varten milloin missäkin kehossa - tai tietysti rahalla. Muutos on ollut suuri, ja matkalla on ehtinyt olla monenlaista vastarintaa ja hankaluuksia, eli aiheita novelleille riittää. Kehyskertomuskin tarinasta löytyy, kun historiantutkija perehtyy näihin tarinoihin tarkoituksenaan kirjoittaa mahtavista onnistumisista, jotka ovat johtaneet nykyiseen autuaaseen tilanteeseen..
Vuokko-Syrjänen ei briljeeraa lyyrisellä tyylillä tai monivivahteisella symboliikalla. Tarinat ovat suoraviivaisia ja reipastahtisia ja teemoiltaa vaihtelevia. Pari novelleista on selkeitä dekkareita, parissa on taustallaan tunnettu satu. Yksi sijoittuu nunnaluostariin, ja toi mieleen Ruusun nimen, toinen taas karuun Meksikoon. Osa tarinoista avaa erilaisia riskejä, joita toistuva kehon vaihto aiheuttaa. Lopussa kirjailija kertoo lyhyesti kunkin novellin syntyprosessista, sillä suurin osa on julkaistu jossain muodossa jo aiemmin. Vain viimeinen novelli on uusi, ja se kertoo Syntykehosta tutuista Kipistä ja Artistista Mahdottomien kukkien puutarhassa. Tyylillisesti kokonaisuus ei ollut aivan niin hiottu, kuin mistä yleensä pidän, tosin e-kirjaformaattikin saattoi olla tässä hiukan häiritsevä tekijä. Odotan silti mielenkiinnolla, kuinka Syntykehon tarina tästä jatkuu.
Rakastin Syntykehoa, joten odotukset Mahdottomien kukkien puutarhalle olivat jokseenkin kohtuuttomat.
Yllätyin, että olin lukenut ison osan novelleista aiemmin (tai ainakin niiden aikaisemmat versiot) erinäisistä lehdistä tai kokoelmista, ja ilahduin, kuinka ne asettuivat sitten varsin orgaanisesti osaksi Syntykehon kuvaamaa maailmaa. Tämä kuitenkin vaikutti myös lukukokemukseen, koska jostain syystä olin odottanut saavani lukea useamman itselleni uuden novellin. Joka tapauksessa Vuokko-Syrjänen kirjoittaa aivan valtavan kiehtovaa ja ihmisyyttä monelta kantilta pohtivaa spefiä, pidän valtavan paljon.
Mahdottomien kukkien puutarha on scifinovellikokoelma, joka sijoittuu Reetta Vuokko-Syrjäsen esikoisromaani Syntykehon tuttuun maailmaan. Novellikokoelma sisältää seitsemän uutta ja jännittävää novellia, jotka antavan uusia näkökulmia maailmaan, jossa liikakansoitus on hoidettu lataamalla osa ihmisitä sosiaaliservereille.
Reetta Vuokko-Syrjäsen luoma maailma on hämmentävä ja uskomaton, mutta samalla jotenkin hyvin todentuntuinen. Tulevaisuuden yhteiskunnan rakenteet ja toiminnot ovat niin tarkkaan mietittyjä, että järjettömiltäkin tuntuvat asiat alkavat vaikuttaa ihan järjellisiltä ja mahdollisilta jopa meidän tulevaisuudessamme. Kirjan seitsemän novellia avaavat tätä kaikkea useasta eri näkökulmasta: välillä ollaan rikkaiden ja kuuluisien maailmassa, välillä taas köyhien ja lain toiselle puolelle pudonneiden matkassa. Novelleiden hahmot edustavat hienosti eri yhteiskuntaluokkia, sukupolvia sekä sukupuolia, vaikka jälkimmäinen hämärtyykin jatkuvan kehonvaihdon myötä.
Kerronta on tuttuun tapaan taidokasta ja mukaansatempaavaa. Tarinat ovat yllätyksellisiä ja mielikuvituksellisia, ja herättävät lukijassa varmasti ajatuksia ja tunteita, vaikka aivan viimeinen puristus jääkin uupumaan. Itseäni kosketti erityisesti ensimmäinen novelli, jossa kaksi hyvin erilaista ihmistä kohtaavat sattumalta ja löytävät uudelleen elämälleen suunnan. Myös Jaak Korjuksen dekkarimaiset seikkailut kahdessa eri novellissa hykerryttivät minua ja tästä hahmosta voisin lukea vielä lisää.
Kirjan voi hyvin lukea, vaikka useammankin kerran, sillä se sisältää niin paljon hienoja viittauksia ja yksityiskohtia, ettei kaikkea ole mahdollista huomata ensimmäisellä lukukerralla. Teoksen voi lukea myös ennen esikoisteosta, mutta novelleista voi saada enemmän irti, mikäli Syntykehon lukee ensin. Varsinkin viimeisessä novellissa seikkailevat esikoisesta tutut Kip ja Artisti.
Syntykehoa olen suositellut kaikille, jopa niille, jotka eivät normaalisti scifiä lue. Tätä novellikokoelmaa suosittelun myös lämpimästi kaikille, erityisesti niille, joita Syntykehon maailma viehättää ja puhuttaa.