What do you think?
Rate this book
Suvi Vaahtera #1
Anna minun rakastaa enemmän
Leena Vaahtera ja Antti Salokoski. Suomen suurimman rocktähden Summer Maplen, ristimänimeltään Suvi Vaahteran, äiti ja entinen poikaystävä.
Molemmilla heillä on, tahtoivat tai eivät, osansa Summer Maplen yhtä mielikuvituksellisemmaksi kääntyvässä tarinassa. Sivuosa, kenties - tarinassa, jota kumpikaan ei pysty hallitsemaan.
Ja pystyykö kukaan? Summer Maple on nimittäin kadonnut Afrikan-matkallaan kuin tuhka tuuleen.
Molemmat omalla tavallaan Leena ja Antti kerivät auki elämäänsä, suhdettaan rakastamaansa ihmiseen, joka muuttui joksikin toiseksi. Mutta miten kohdata hänet, jonka olemus on olla haaveita ja kuvitelmaa, kuulua kaikille eikä kenellekään?
Juha Itkosen toinen romaani on kiihkeä tarina kahden sukupolven toteutuneista ja toteutumattomista unelmista ja näiden unelmien hinnasta. Romaani musiikista. Romaani rakkaudesta. Romaani musiikista rakkautena.
Molemmilla heillä on, tahtoivat tai eivät, osansa Summer Maplen yhtä mielikuvituksellisemmaksi kääntyvässä tarinassa. Sivuosa, kenties - tarinassa, jota kumpikaan ei pysty hallitsemaan.
Ja pystyykö kukaan? Summer Maple on nimittäin kadonnut Afrikan-matkallaan kuin tuhka tuuleen.
Molemmat omalla tavallaan Leena ja Antti kerivät auki elämäänsä, suhdettaan rakastamaansa ihmiseen, joka muuttui joksikin toiseksi. Mutta miten kohdata hänet, jonka olemus on olla haaveita ja kuvitelmaa, kuulua kaikille eikä kenellekään?
Juha Itkosen toinen romaani on kiihkeä tarina kahden sukupolven toteutuneista ja toteutumattomista unelmista ja näiden unelmien hinnasta. Romaani musiikista. Romaani rakkaudesta. Romaani musiikista rakkautena.
340 pages, Hardcover
First published January 1, 2005
39 people are currently reading
596 people want to read
About the author
Juha Itkonen
29 books92 followersJuha Itkonen (s. 1975 Hämeenlinnassa) kuuluu nuoren kirjailijapolven kärkinimiin. Itkonen asuu Helsingissä, Arabianrannassa vaimonsa Maija Itkosen ja kahden lapsensa kanssa. Maija Itkonen (s. 1977) työskentelee muusikkona ja teollisena muotoilijana.
Itkosen esikoisromaani Myöhempien aikojen pyhiä (2003) oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Kalevi Jäntin palkinnon.Romaanista Anna minun rakastaa enemmän Itkonen sai Valtion kirjallisuuspalkinnon.
Itkosen kolmas romaani Kohti on kertomus hajonneesta perheestä ja kahdesta sukupolvesta, jotka koettavat löytää tien toistensa luo. Romaani oli vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaita. Itkonen sai romaanista Nuori Aleksis -palkinnon 2008.
Juha ja Maija Itkonen julkaisivat syksyllä 2007 yhdessä lastenkirjan Topsi ja tohtori Koirasson. Se oli Juhan ensimmäinen lastenkirja ja Maijan ensimmäinen kuvitustyö.
Itkosen esikoisromaani Myöhempien aikojen pyhiä (2003) oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Kalevi Jäntin palkinnon.Romaanista Anna minun rakastaa enemmän Itkonen sai Valtion kirjallisuuspalkinnon.
Itkosen kolmas romaani Kohti on kertomus hajonneesta perheestä ja kahdesta sukupolvesta, jotka koettavat löytää tien toistensa luo. Romaani oli vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaita. Itkonen sai romaanista Nuori Aleksis -palkinnon 2008.
Juha ja Maija Itkonen julkaisivat syksyllä 2007 yhdessä lastenkirjan Topsi ja tohtori Koirasson. Se oli Juhan ensimmäinen lastenkirja ja Maijan ensimmäinen kuvitustyö.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 65 reviews
March 3, 2016
Ristiriitaiset ajatukset. Toisaalta ärsyttävää nuortenkirjamaisuuttaa (älkää nyt viitsikö! = olen hieman liian vanha lukemaan tätä?) ja toisaalta hieno tarina (vaikken sitä "koukkua" aivan niellytkään eli arvasin, mistä on kyse) kaikkine epäuskottavuuksineenkin. Toki taitavasti kirjoitettu ja kaiketi osuvaa ajankuvaa. Musiikki-ihminen en ole, mutta elän sellaisen kanssa, joten tuttua sekin osasto tavallaan - ainakin niminä.
December 18, 2021
Kello on 0.28 viikonloppuyönä. Ikkunan ulkopuolella askeleet katoavat kuulomatkan ulkopuolelle samalla, kun tuijotan seinää osaamatta koota ajatuksiani. Anna minun rakastaa enemmän on ajoittain niin paljon, niin paljon kaikkea mitä toivoisin voivani sanoa ihmisille ympärilläni. Satojen sivujen mittainen kirje ihmisyydestä; kesäyö mökin laiturilla yksin suomalaisen järvimaiseman sydämessä, kun oma elämä on jossain muualla; sekuntien viipyily omassa peilikuvassa. Näiden tunteiden takia kirjoja luetaan.
February 23, 2016
Nyt hieman harmittaa, kun tuli luettua tämä kirja hieman hitaammalla tahdilla. Olisin varmaan pitänyt kirjasta enemmän vauhdikkaammalla lukutahdilla. Eniten minua häiritsi kirjan tapahtumien sekavuus ja ajallinen hyppely.
Tämä tarinahan jatkuu Itkosen seuraavassa kirjassa Palatkaa perhoset, jonka olin jo varannut kirjastosta, mutta tämän sekavuuden takia en halua lukea sitä. Lisäksi minua vaivasi päähenkilön ajatukset naisista.
Tämä tarinahan jatkuu Itkosen seuraavassa kirjassa Palatkaa perhoset, jonka olin jo varannut kirjastosta, mutta tämän sekavuuden takia en halua lukea sitä. Lisäksi minua vaivasi päähenkilön ajatukset naisista.
April 11, 2023
4,5. Ensimmäinen Itkoseni jäi mieleen kiehtovalla, kauniilla kielenkäytöllään ja kiinnostavalla tarinallaan. Vaihtoehtohistoria oli rakennettu tarpeeksi uskottavasti, välillä löysin itseni hapuilemassa puhelinta googlettaakseni jonkun Summer Maplen biisin tai levynkannen. Välillä kertojat sekoittuivat toisiinsa, kirjoitustyyli oli liian samanlainen molemmilla, eikä tyyli oikein mielestäni istunut Leenan suuhun. Parissa kohdassa olisi voinut myös hieman tiivistää kerronnasta tyhjää pois.
Todella mieleenjäävä kirja, joka herätti kiinnostuksen tutustua muihinkin Itkosen teokseen. Ainakin jatko-osa Palatkaa perhoset on ehdottomasti lukulistalla.
Todella mieleenjäävä kirja, joka herätti kiinnostuksen tutustua muihinkin Itkosen teokseen. Ainakin jatko-osa Palatkaa perhoset on ehdottomasti lukulistalla.
April 21, 2025
Tämä kirja piti otteessaan niin kovaa että luin tänään alusta loppuun. Vaikea mitenkään tyhjentävästi kuvailla tunnelmia, tässä oli niin paljon ajateltavaa ja tunnettavaa koko ajan että jäin vähän ihmettelemään että mitä tapahtui. Elämä on elettävä eteenpäin, vaikka sen voi tajuta vasta jälkeen vai miten se yksi tanskalainen kaveri sanoi, tai teit miten vaan niin silti kadut, nämä sopivat jotenkin tähän kirjaan, kuten myös ysärin ja nollarin musiikkiskenen vahvat omat muistot. Hieno!
October 31, 2025
5.1.2021
Jos jo kirjan ensimmäinen luku saa jo lähes itkemään kauneudellaan, voiko se olla muuta kuin hyvä?
Pidin erityisesti nerokkaasti nimetyistä osista, lehtijutuista ja kertojaratkaisusta. Kieli on kaunista, erityisesti sana "kalevalasormussormet" jäi mieleeni.
Tämä täytyy lukea vielä joskus uudelleen.
Luettu uudelleen syksyllä 2025
Anna minun rakastaa enemmän on kirja, jota olen miettinyt usein sen luettuani, mutta olen viivytellyt sen lukemisessa uudestaan. Pohdin, että tuntuuko lukeminen yhtään samalta kun tietää miten nerokkaasti kirja kääntyy päälaelleen (parhaita loppuja, joita olen koskaan lukenut!) Halusin kuitenkin lukea kirjan uudelleen ennen kuin menen katsomaan Oskari Sipolan elokuvasovituksen, jotta saan lukea kirjan vielä ennen kuin kirjan hahmot yhdistyvät päässäni elokuvan näyttelijöihin.
En muistanut sitä, ettei Antin ja Leenan osuuksia ole merkattu mitenkään ja hetki meni siihen, että totuin taas hyppelyyn kertojien välillä. Melko paljon muutakin olin unohtanut ja oli kiinnostavaa huomata, miten pitkin kirjaa on pieniä vihjeitä siitä, että kaikki ei olekaan välttämättä totta. Mustakantinen vihko mainitaan ja painotetaan Elisan olevan kokonaan totta. Ah, niin nerokasta.
Ainoa kysymys on nyt se, että kannattaako Palatkaa perhoset lukea myös uudelleen tähän samaan syssyyn. Muistelen, että se latistaa hieman AMREn lopetusta, dramaattinen sieluni olisi halunnut tarinan loppuvan tähän. Mutta toisaalta haluaisin viettää hahmojen kanssa vielä aikaa, vaikeaa!
(Elokuvalle myös varovainen suositus. Ei täydellinen adaptaatio ja kaikista ratkaisuista en todellakaan pitänyt, mutta mikäli elokuvaa ei katso liian ankarin silmin se kyllä pitää otteessaan ja tavoittaa osan elementeistä loistavasti. Olin kiljahtaa Mimosa Willamon esittämän Elisan vetäessä käteensä nahkahansikkaat!! Lopputekstikappale oli myös loistava.)
Jos jo kirjan ensimmäinen luku saa jo lähes itkemään kauneudellaan, voiko se olla muuta kuin hyvä?
Pidin erityisesti nerokkaasti nimetyistä osista, lehtijutuista ja kertojaratkaisusta. Kieli on kaunista, erityisesti sana "kalevalasormussormet" jäi mieleeni.
Tämä täytyy lukea vielä joskus uudelleen.
Luettu uudelleen syksyllä 2025
Anna minun rakastaa enemmän on kirja, jota olen miettinyt usein sen luettuani, mutta olen viivytellyt sen lukemisessa uudestaan. Pohdin, että tuntuuko lukeminen yhtään samalta kun tietää miten nerokkaasti kirja kääntyy päälaelleen (parhaita loppuja, joita olen koskaan lukenut!) Halusin kuitenkin lukea kirjan uudelleen ennen kuin menen katsomaan Oskari Sipolan elokuvasovituksen, jotta saan lukea kirjan vielä ennen kuin kirjan hahmot yhdistyvät päässäni elokuvan näyttelijöihin.
En muistanut sitä, ettei Antin ja Leenan osuuksia ole merkattu mitenkään ja hetki meni siihen, että totuin taas hyppelyyn kertojien välillä. Melko paljon muutakin olin unohtanut ja oli kiinnostavaa huomata, miten pitkin kirjaa on pieniä vihjeitä siitä, että kaikki ei olekaan välttämättä totta. Mustakantinen vihko mainitaan ja painotetaan Elisan olevan kokonaan totta. Ah, niin nerokasta.
Ainoa kysymys on nyt se, että kannattaako Palatkaa perhoset lukea myös uudelleen tähän samaan syssyyn. Muistelen, että se latistaa hieman AMREn lopetusta, dramaattinen sieluni olisi halunnut tarinan loppuvan tähän. Mutta toisaalta haluaisin viettää hahmojen kanssa vielä aikaa, vaikeaa!
(Elokuvalle myös varovainen suositus. Ei täydellinen adaptaatio ja kaikista ratkaisuista en todellakaan pitänyt, mutta mikäli elokuvaa ei katso liian ankarin silmin se kyllä pitää otteessaan ja tavoittaa osan elementeistä loistavasti. Olin kiljahtaa Mimosa Willamon esittämän Elisan vetäessä käteensä nahkahansikkaat!! Lopputekstikappale oli myös loistava.)
This entire review has been hidden because of spoilers.
April 10, 2014
Tämä on yksi niitä harvoja kirjoja, jotka ostin hylyyni sen jälkeen kun olin lukenut. Nyt tartuin tähän uudestaan monen vuoden atauon jälkeen ja luin toiseen kertan. Ei olisi pitänyt magia oli poissa. En pysty ymmärtämään, mitä ylimaallisen ihmeelistä olen tässä tarinassa ensimmäisellä lukukerralla nähnyt.Vaiketa ihmisiä, vaikeita ihmissuhteita, musiikkisnobbailua ja kielikikkailua. Sujuvaa, muttei taianomaista.
February 25, 2021
En ole hirveästi pitänyt aienmin lukemastani Itkosesta, ja siksi yllätyin miten hyvä tämä kirja olikaan. Paikoin suorastaan loistava! Kirja syntymästä ja kuolemasta. Äidistä ja tyttärestä. Miehestä ja naisesta. Toisen sukupolven miehestä ja naisesta. Yhteen muuttamisesta. Nuoruudesta. Vanhenemisesta. Pesän tyhjenemisestä. 90-luvun lamasta. Musiikin tekemisestä. Maailmantähteydestä. Toisaalta mieleen tuli myös muusikkojen elämänkerrat (kuten hiljattain lukemani Antti Tuiskun ja Samu Haberin kirjat). Saman tyyppistä urakehityksen kuvausta, alkuaikojen treenikämppiä, levyn tekemisen vaikeutta, managereita, levy-yhtiöitä, menestystä, kiertueita,...tällä kertaa kaikki oli kuitenkin fiktiota. Itkosen täytyy tuntea musiikkibisnes hyvin, että on sellaisesta voinut näin uskottavasti kirjoittaa.
Pidin kovasti musiikkimaailmasta viitekehyksenä, henkilöhahmoista ja heidän välisistä ristiriidoistaan, kirjoitustyylistä, äänikirjan lukijasta, kirjan rakenteesta, lopun yllättävyydestä.
Tarinassa oli monta teemaa. Ehkä jopa vähän liikaa. Jotain olisi voinut jättää poiskin. Olin jo ennen kirjan puoliväliä valmis antamaan täydet viisi tähteä jo pelkästä riipivästä rakkaus- ja erotarinasta. Mutta sitten tarina jatkuikin ja teemoja tuli vielä lisää. Jotkut kohdat olivat aivan tajunnan räjäyttäviä, 6/5 (rakastan esim eroriitojen raastavuutta , ja jotkut rokkikohdat toivat mieleeni lempileffani A star is born). Mutta välissä ehkä olisi ollut jotain karsimisen varaakin.
Kokonaisuutena kuitenkin erittäin positiivinen lukukokemus. Huippu. Loppu sai leuan loksahtamaan.
Pidin kovasti musiikkimaailmasta viitekehyksenä, henkilöhahmoista ja heidän välisistä ristiriidoistaan, kirjoitustyylistä, äänikirjan lukijasta, kirjan rakenteesta, lopun yllättävyydestä.
Tarinassa oli monta teemaa. Ehkä jopa vähän liikaa. Jotain olisi voinut jättää poiskin. Olin jo ennen kirjan puoliväliä valmis antamaan täydet viisi tähteä jo pelkästä riipivästä rakkaus- ja erotarinasta. Mutta sitten tarina jatkuikin ja teemoja tuli vielä lisää. Jotkut kohdat olivat aivan tajunnan räjäyttäviä, 6/5 (rakastan esim eroriitojen raastavuutta , ja jotkut rokkikohdat toivat mieleeni lempileffani A star is born). Mutta välissä ehkä olisi ollut jotain karsimisen varaakin.
Kokonaisuutena kuitenkin erittäin positiivinen lukukokemus. Huippu. Loppu sai leuan loksahtamaan.
September 13, 2017
Tämä oli pettymys. Musiikki on voimakkaasti teoksessa läsnä; jollain tavalla kaikki rakentuu nuoruudessa koettujen rockunelmien varaan. Mielikuvitus määrittää sen millaisia unelmia me koemme, mitä me toivomme kokevamme, joskus todellisuus ei ikävä kyllä vastaakaan näitä unelmia. Pettymyksistä ja niiden käsittelystä on tavallaan tässä kirjassakin lopulta kyse.
Omakohtaisesti käsittelin kirjan lukemisen tuottamaa pettymystä kuuntelemalla Blur-yhtyeen Parklife-albumia ja siivoamalla asuntoa. Itkonen mainitsee teoksessaan lukuisia artisteja sekä heidän levyjään: tämä oli niiden joukossa. Levyn kuuntelu oli aika lailla samanlainen kokemus kuin Itkosen kirjan lukeminen. Tiesin, että Blurilla on mainio kipale nimeltä Song 2. Tiesin myös, että Itkonen on kirjoittanut suorastaan mainioita kirjoja. Mieli oli alkuun luottavainen. Muutamia toiveita herättäviä kohtia ja ominaisuuksia siellä täällä. Optimistinen asenne teoksen läpikäymisen merkityksellisyyteen, lopussa tapahtuu varmasti huikeita asioita. Niin eipä tätä viiti keskenkään jättää. No enpä sano siitä lopusta mittään.
Plussaa saavat Itkosen esille tuomat knoppitiedot populaarimusiikin historiasta. Erityisesti Bob Dylanista kertovat pätkät kiinnostivat.
Omakohtaisesti käsittelin kirjan lukemisen tuottamaa pettymystä kuuntelemalla Blur-yhtyeen Parklife-albumia ja siivoamalla asuntoa. Itkonen mainitsee teoksessaan lukuisia artisteja sekä heidän levyjään: tämä oli niiden joukossa. Levyn kuuntelu oli aika lailla samanlainen kokemus kuin Itkosen kirjan lukeminen. Tiesin, että Blurilla on mainio kipale nimeltä Song 2. Tiesin myös, että Itkonen on kirjoittanut suorastaan mainioita kirjoja. Mieli oli alkuun luottavainen. Muutamia toiveita herättäviä kohtia ja ominaisuuksia siellä täällä. Optimistinen asenne teoksen läpikäymisen merkityksellisyyteen, lopussa tapahtuu varmasti huikeita asioita. Niin eipä tätä viiti keskenkään jättää. No enpä sano siitä lopusta mittään.
Plussaa saavat Itkosen esille tuomat knoppitiedot populaarimusiikin historiasta. Erityisesti Bob Dylanista kertovat pätkät kiinnostivat.
August 24, 2024
Pitkään hyllyssä odottanut suositus. Arvoin koko kirjan ajan neljän ja viiden tähden välillä, mutta lopulta nerokkuus lukijan ohjailussa jälki- tai etukäteen tajuamaan asioita kuin dekkarissa, sai antamaan 4,5 tähteä. Tarina oli teknisesti niin hienosti rakennettu, että ihan sitä arvostaen annan kaikki tähdet, vaikka jotain toistuvaa vatvomista saattoi ollakin.
June 22, 2017
Juha Itkosen toinen romaani "Anna minun rakastaa enemmän" vuodelta 2005 on ymmärtääkseni saanut paljon ylistystä ja jopa valtion kirjallisuuspalkinnon. Kirjan viime vuonna ilmestynyt jatko-osa "Palatkaa perhoset" on nostattanut reilun kymmenen vuoden takaisen rock and roll-rakkausromaanin uudelleen valokeilaan ja kirjakauppojen näkyvimmille hyllyille. Joten olihan se korkea aika poimia teos mukaan tutustuttavaksi.
"Anna minun rakastaa enemmän" on eheä draamallinen kokonaisuus ja syviä virtoja kyntävä pohdinta minuudesta ja parisuhteen haasteista. Tarina kulkee kahden eri sukupolven ja useamman eri ajanjakson kehyksessä, mikä luo ilmaa ja syvyyttä kerrontaan. Käytännössä kirja on rakkausromaani, jossa rakkauden vaivattomuutta ja mahdottomuutta kuvataan rock-tähteyteen kasvamisen kontekstissa. Teemoja kertyy vieraantumisesta ja espoolaisuudesta minän aitouteen ja pinnallisuuteen. Perhoset toimivat osuvana metaforana. Itkosen läheinen suhde niin pop-musiikkiin kuin Yhdysvaltoihinkin näkyy Bob Dylan-vertauksissa ja tunnelmallisissa New York-kuvauksissa. Bushin Amerikka saa tylyn käsittelyn.
Romaanissa on teemoiltaan ja vireeltään paljon yhtymäkohtia Jussi Valtosen muutaman vuoden takaiseen menestysromaaniin "He eivät tiedä mitä he tekevät". Ja täytyy kyllä myöntää, että pidin enemmän Valtosen romaanista. Valtosen romaanihenkilöiden minätutkiskelut ja parisuhdeongelmat eivät jämähdä yhtä pahasti annaleenahärkösmäisiksi valitusvirsiksi, joita on paikoitellen puuduttavaa lukea. Annan silti ehdottomasti pointsit Itkosen kirjan lopetuksesta, joka ei menekään lukijan odottamalla tavalla, vaan pääsee salakavalasti jymäyttämään alakoukun leukaperiin. Itkonen on ehdottomasti lahjakas kirjailija. 3,25 tähteä viidestä.
"Anna minun rakastaa enemmän" on eheä draamallinen kokonaisuus ja syviä virtoja kyntävä pohdinta minuudesta ja parisuhteen haasteista. Tarina kulkee kahden eri sukupolven ja useamman eri ajanjakson kehyksessä, mikä luo ilmaa ja syvyyttä kerrontaan. Käytännössä kirja on rakkausromaani, jossa rakkauden vaivattomuutta ja mahdottomuutta kuvataan rock-tähteyteen kasvamisen kontekstissa. Teemoja kertyy vieraantumisesta ja espoolaisuudesta minän aitouteen ja pinnallisuuteen. Perhoset toimivat osuvana metaforana. Itkosen läheinen suhde niin pop-musiikkiin kuin Yhdysvaltoihinkin näkyy Bob Dylan-vertauksissa ja tunnelmallisissa New York-kuvauksissa. Bushin Amerikka saa tylyn käsittelyn.
Romaanissa on teemoiltaan ja vireeltään paljon yhtymäkohtia Jussi Valtosen muutaman vuoden takaiseen menestysromaaniin "He eivät tiedä mitä he tekevät". Ja täytyy kyllä myöntää, että pidin enemmän Valtosen romaanista. Valtosen romaanihenkilöiden minätutkiskelut ja parisuhdeongelmat eivät jämähdä yhtä pahasti annaleenahärkösmäisiksi valitusvirsiksi, joita on paikoitellen puuduttavaa lukea. Annan silti ehdottomasti pointsit Itkosen kirjan lopetuksesta, joka ei menekään lukijan odottamalla tavalla, vaan pääsee salakavalasti jymäyttämään alakoukun leukaperiin. Itkonen on ehdottomasti lahjakas kirjailija. 3,25 tähteä viidestä.
July 22, 2012
No onhan tää nyt aika klisee, mutta onhan tää myös hieno ja ovela. Tiukasti omassa ajassaan kiinni. Itkosen lauseet ja pilkutetut kilometrilauseet ovat toimivia, napakoita, kauniita.
Olen lukenut tän joskus aiemminkin, ehkä parikin kertaa, mutta ehkä ilman mitään syvempää ajatusta. Nyt ehkä ymmärsi juttuja paremmin.
Olen lukenut tän joskus aiemminkin, ehkä parikin kertaa, mutta ehkä ilman mitään syvempää ajatusta. Nyt ehkä ymmärsi juttuja paremmin.
October 21, 2016
Juha Itkonen neuvoi taannoin kirjailijaillassa, että kirjojen lukeminen uudestaan on antoisaa. Luin AMRE:n uudestaan noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Yksityiskohdat olivat pyyhkiytyneet mielestä, tarinan muistin pääpiirteissään. Ehdottomasti hyvä lukukokemus ja kirjahan on erittäin hyvä. Pop-musiikki tarinan kontekstina toimii mainiosti
September 23, 2024
Luin, että kirjasta ollaan tekemässä leffaa ja Behm olisi pääosassa. Siksi tartuin tähän. Pystyin kuvittelemaan Behmin Summer Mabelin rooliin helposti. Tarina oli kiinnostava, mukaansa tempaava ja yllättävä. Miksipä ei toimisi elokuvana. Sitä odotellessa!
June 17, 2016
Toimi toisella lukukerralla vielä paremmin kuin ensimmäisellä.
May 23, 2016
Edelleen (kolmas kerta kun tämän luin) ihan super! <3
October 27, 2016
Juha Itkonen, mitä voin sanoa, olet tehnyt sen minulle taas. Kieli soljuu suoraan läpi, saa kiinnostumaan aiheesta kuin aiheesta. Nämä hahmot parasta Itkosta, Myöhempien aikojen pyhien rinnalla.
January 11, 2021
Varoitus! Sisältää juonipaljastuksen, joka paljastaa kirjan kannalta olennaisen käänteen ja voi spoilata lukukokemuksen.
Itkosen kirja on tarina musiikista ja intohimosta musiikkiin. Vielä tätäkin enemmän kirja on tarina miehestä, joka ei vaan voi unohtaa nuoruutensa rakkautta. Itse asiassa homma eskaloituu siihen pisteeseen, että hän kuvittelee itselleen yksityiskohtaisen, vaihtoehtoisen elämän.
Itkonen osaa kirjoittaa!
Esimerkiksi tämä tapa miten tarinan päähenkilö Antti kuvailee pitkäkestoista ja repivää eroa nuoruuden rakastetustaan Suvista on huikea:
"Ero Suvista tuntui suurin piirtein siltä kuin olisi hakannut itseltään raajan irti. Kuulostaa liioittelulta, muttei ole sitä. Ero Suvista tuntui siltä kuin olisi hakannut tylsällä kirveellä itsestään jotain irti, raajan taikka kasvaimen, ja vaikeus oli siinä ettei irti hakattavaa osaa ollut helppo tunnistaa - se oli välillä raaja, välillä kasvain, joskus se oli kiistatta molempia yhtä aikaa ja irti hakattaessa tuntui mahdottomalta, että kipu joskus lakkaisi, niin tiheää se oli."
Ja entä tämä luonnehdinta, jolla päähenkilö kuvailee tarinassa vilahtavaa sivuhenkilöä:
"Pelkkä hänen katseensa porasi mieleen reiän, josta osa sielusta saattoi valua ulos."
Itkosen kirja on tarina musiikista ja intohimosta musiikkiin. Vielä tätäkin enemmän kirja on tarina miehestä, joka ei vaan voi unohtaa nuoruutensa rakkautta. Itse asiassa homma eskaloituu siihen pisteeseen, että hän kuvittelee itselleen yksityiskohtaisen, vaihtoehtoisen elämän.
Itkonen osaa kirjoittaa!
Esimerkiksi tämä tapa miten tarinan päähenkilö Antti kuvailee pitkäkestoista ja repivää eroa nuoruuden rakastetustaan Suvista on huikea:
"Ero Suvista tuntui suurin piirtein siltä kuin olisi hakannut itseltään raajan irti. Kuulostaa liioittelulta, muttei ole sitä. Ero Suvista tuntui siltä kuin olisi hakannut tylsällä kirveellä itsestään jotain irti, raajan taikka kasvaimen, ja vaikeus oli siinä ettei irti hakattavaa osaa ollut helppo tunnistaa - se oli välillä raaja, välillä kasvain, joskus se oli kiistatta molempia yhtä aikaa ja irti hakattaessa tuntui mahdottomalta, että kipu joskus lakkaisi, niin tiheää se oli."
Ja entä tämä luonnehdinta, jolla päähenkilö kuvailee tarinassa vilahtavaa sivuhenkilöä:
"Pelkkä hänen katseensa porasi mieleen reiän, josta osa sielusta saattoi valua ulos."
This entire review has been hidden because of spoilers.
August 30, 2018
Tämä oli ihan jees. Mutta odotin enemmän, jotain ratkaisua alussa esitettyyn ongelmaan. Kirja on täynnä musiikkijuttuja, ja ne tietysti resonoivat, musiikki-ihminen kun olen. Bändikuvioita ja niiden kehittymistä oli kiva seurata, kun ne ovat tuttuja.
Ehkä tarinan nihkeyteen vaikutti eniten se, että lukija (kuuntelin tämän äänikirjana) oli todella huono. Hän keskittyi artikuloimaan kaiken mahdollisimman selvästi ja tasapainoisesti. Lopputulos oli äärimmäisen monotoninen. Mihinkään ei tullut mitään painotusta ja hän yritti lausua suomen kielen keskellä englanninkieliset nimet ja lauseet mahdollisimman lähellä englannin lausumista. Tämä rikkoi rytmiä ja ärsytti.
Itse tarinalla oli suhteellisen hyvät lähtökohdat ja se sekoitti todellisia bändejä, biisejä, levyjä, medioita ja tapahtumia fiktiivisiin mielenkiintoisella tavalla. Parisuhdeongelmat olivat elävästi kirjoitettuja ja maalaustaiteeseen ja musiikkiin oli selvästi perehdytty huolella ja rakkaudella.
En ymmärtänyt miksi keskellä kirjaa tuli pitkä Bob Dylan -esitelmä.
Musiikkijutut toimivat, tarinan suuri kaari jätti toivomisen varaa.
Ehkä tarinan nihkeyteen vaikutti eniten se, että lukija (kuuntelin tämän äänikirjana) oli todella huono. Hän keskittyi artikuloimaan kaiken mahdollisimman selvästi ja tasapainoisesti. Lopputulos oli äärimmäisen monotoninen. Mihinkään ei tullut mitään painotusta ja hän yritti lausua suomen kielen keskellä englanninkieliset nimet ja lauseet mahdollisimman lähellä englannin lausumista. Tämä rikkoi rytmiä ja ärsytti.
Itse tarinalla oli suhteellisen hyvät lähtökohdat ja se sekoitti todellisia bändejä, biisejä, levyjä, medioita ja tapahtumia fiktiivisiin mielenkiintoisella tavalla. Parisuhdeongelmat olivat elävästi kirjoitettuja ja maalaustaiteeseen ja musiikkiin oli selvästi perehdytty huolella ja rakkaudella.
En ymmärtänyt miksi keskellä kirjaa tuli pitkä Bob Dylan -esitelmä.
Musiikkijutut toimivat, tarinan suuri kaari jätti toivomisen varaa.
March 22, 2021
Ensimmäinen Itkosen kirja jonka luin. Olen samaa sukupolvea, ja musiikkidiggari, joten tämä toimi erittäin hyvin. Hieno toisenlainen todellisuus, mitä jos suomalainen artisti olisikin noussut todelliseksi rocktähdeksi maailmassa, samaan tapaan kuin vaikkapa Gwen Stefani. Kertojina toimivat Antti, entinen poikaystävä, sekä Leena, Suvin eli Summer Maplen äiti. Aikajana on 1990-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin, vaikka kyllä äiti-Leenan myötä käydään kauempanakin menneisyydessä.
Tykkäsin kirjasta, tuli luettua nopeasti kun ei lainkaan tökkinyt vastaan. Pitääkin lukea lähiaikoina jatko-osa Palatkaa perhoset, vaikka ensisilmäys netistä löytyvistä arvosteluista ei annakaan mairittelevaa kuvaa.
Tykkäsin kirjasta, tuli luettua nopeasti kun ei lainkaan tökkinyt vastaan. Pitääkin lukea lähiaikoina jatko-osa Palatkaa perhoset, vaikka ensisilmäys netistä löytyvistä arvosteluista ei annakaan mairittelevaa kuvaa.
February 18, 2018
En ole ihan varma, pidinkö kirjasta vai en. Itkosen kirjoitustyylistä pidän kyllä todella paljon, mutta kirjan tarinasta ehkä en. Kamalan vaikea sanoa itse asiassa! Tämän kirjan lukeminen takkuili myös aika paljon, vaikka tarina veti hyvin ja Itkosen kieli on kaunista. Rakenne toimi myös, mutta loppupuolen käänne, joka veti maton lukijan alta, ei ollut ihan mieleeni. Tai sitten en vaan pitänyt yllätetyksi tulemisesta, kun en mitään sen kaltaista tajunnut edes odottaa. Ristiriitainen kirja, mutta silti tekisi mieli lukea myös tämän jatko-osa.
September 2, 2019
Erittäin jaaritteleva, väsyttävä, mutta erittäin harvakseltaan hyvää kieltä omaava kirja, jossa lanka katkeaa useasti. Aikahyppely on välillä epäselvää, eli ei ihan heti hoksaa että nyt ollaankin taas jossain toisessa ajassa ja välillä jää epäselväksi missä ajassa nyt ollaan. Kertojina vaihtelee laulajan nuoruuden poikaystävän ja laulajan äidin välillä, mutta se ei ole aluksi ihan selvää. Kuten sanottu, lanka on kovin katkonainen. Jaarittelua olisi voinut editoida. Ja kirjassa jopa mainitaan jaarittelusta... Loppuosassa yllättävä paljastus Antin osuudessa.
July 7, 2021
Todella rikkaasti kirjoitettu teos, johon on helppo upota, ja uskoa, että on saanut kiinni juonesta, kunnes huomaa tulleensa harhautetuksi. Juoni on polveileva, hetkittäin vaikea seurata, mutta lopulta teoksesta muodostuu looginen ja mielekäs kokonaisuus. Teoksessa on myös todella vahvoja lauseita, joiden suuruutta on välillä pakko pysähtyä ihastelemaan.
October 27, 2024
olisin halunnut pitää enemmän, mutta ei. joku tarinan kerronnassa tökki niin, että kirja ei oikein tempaissut mukanaan. ehkä pilalle hemmoteltu, rasittava rock-tähti on liian tylsä päähenkilö. äidin näkökulma oli paikoin hyvinkin mielenkiintoinen. antin osuus taas oli ison osan kirjasta hyvin puuduttavaa, etenkin lopussa selvinneiden asioiden pohjalta.
This entire review has been hidden because of spoilers.
November 21, 2025
Harvoin annan kahta tähteä, mut lopulta aika vähän tällä oli annettavaa. Kirjoitustyyli ihan aktiivisesti ärsytti, kun pahimmillaan lukua joutuu lukemaan 8 sivua ennen kuin kirjoittaja suostuu kertomaan, mistä luvussa on kysymys.
December 18, 2017
Oudon toimiva. Vähän erilainen.
December 31, 2017
Roikkui pitkään kesken. E-kirja, luin, kun ei ollut muuta. Ei sytyttänyt.
January 14, 2018
Loppua kohden menetin kokonaan missä mennään ja kuka oli enää kirjan kertoja. Lopussa en edes ymmärtänyt enää, mitä oli tapahtumassa.
November 25, 2018
Musiikkianekdootit ovat kiva lisä, mutta tarina epärealistinen, ja nimi Summermaple on helvetin raivostuttava!
June 3, 2019
Häkellyttävän kaunista kieltä, helvetin raivostuttava päähenkilö ja epäkiinnostava maailma.
Displaying 1 - 30 of 65 reviews