Eeroa koetellaan. Ukki painostaa tuomaan tyttöystävän näytille. Kanerva on kasvanut pituutta, eikä se halua enää leikkiä. Miten ennen niin läheinen ystävä voi olla nykyään niin kaukainen? Kaiken lisäksi sillä on tissit.
Taiteen maisteri Petteri Tikkanen (s. 1975) on tehnyt sarjakuvia ja kuvituksia ammatikseen vuodesta 1996. Hänet on palkittu töistään useaan otteeseen. Kanervasarjan aiemmat osat ovat Kanerva - Lapsellisia kertomuksia, Kanerva ja yks juttu sekä Kanerva ja kirottu lokki. Eerossa näkökulma vaihtuu: Kanerva antaa tilaa toisen sukupuolen edustajalle.
Hyvin nopea ja kevytlukuinen. Ruutujako on sulavaa ja hahmot tuntuvat alusta alkaen tutuilta ja toimivilta vailla ankukankeutta tai tuntemattomuuden tuntua, vaikka tämä olikin ensimmäinen osa sarjasta, jonka luin. Tikkasen tyyli on todella elävää ja siinä on yksinkertaisuudestaan huolimatta paljon yksityiskohtia.
Kanerva-sarjakuvia en ole aiemmin lukenut, mutta silti tykkäsin kovasti tästä ja seuraavasta osasta nimeltä Mopo. Murrosiän alkua kuvattiin herkkyydellä ja todellisuus muistaen ja piirrostyyli sulatti sydämeni!
The art style was stunning and I enjoyed the storytelling of this Finnish coming of age graphic novel. I would have loved for it to go even more in-depth.
Se oli hyvä, mutta en silti pitänyt siitä. Ristiriitaista, mutta voisin silti suositella muille lukijoille - Lyhyt, helppolukuinen ja miellyttävä piirtotyyli. Itse samaistun lopussa Kanervaan sen verran vahvasti, että suorastaan luokkaannuin itsekin Eeron touhuista. Mutta teos kuvastaa hyvin nuoruuden herkkyyttä.
Kirja tarttui käteeni kirjastossa ja luin sen nopeasti siellä ollessa. Pidin kovasti piirrustus tyylistä ja väreistä. Ja Eero oli niin sympaattinen kaveri, kuten kirjassa muutkin esiintyvät henkilöt. En tiedä onko Eerosta muita tarinoita, mutta olisi hauska nähdä ja tustua lisää Eeroon.