Villit vedet

by Pirjo Tuominen

On vuosi 1839. Parkkialus Nikolai aloittaa pitkän matkansa Venäjän keisarillisen imperiumin laidalta toiselle, Helsingistä Sitkaan, Venäjän Amerikan pääkaupunkiin. Lähtijöitä on paljon aina suomalaisesta kenraalikuvernööristä Adolf Etholénista ja pastori Uno Cygnaeuksesta nuoreen palvelustyttöön Katarina Opmaniin.
Pirjo Tuomisen kiehtova, tosiasioihin pohjautuva historiallinen romaani vie lukijansa Venäjän Tyynenmeren meri-imperiumin kuohuvaan elämään, joka palvelu Pietarin pohjatonta ahneutta ja merkitsi usein äkkirikkautta tai äkkikuolemaa.

Venäläis-Amerikkalainen Kauppakomppania hallitsee Luoteis-Amerikkaa, jonka rikkauden lähde ovat loputtomat turkisaarteet. Suomalaiset ovat komppanin arvostetuimpia työntekijöitä. Vuonna 1839 sinne matkustaa kenraalikuvernööri Adolf Etholén seurueessaan pastori Uno Cygnaeus, länsirannikon ensimmäinen luterilainen kirkonmies, upseereja perheineen, lääkäreitä, tiedemiehiä, merimiehiä, puuseppiä ja palveluskuntaa. Joukossa on myös nuori Katarina Opman matkalla enonsa luo.
Takanaan ristiriitainen, salaisuuksia kätkevä lapsuus Katarina lähtee matkalle, joka muutta hänen elämänsä suunnan. Alaskan, Suuren Maan, karu kauneus, kesyttömät intiaanit outoine tapoineen, lempeät aleutit, Sitkan värikäs seurapiirielämä, jännitys ja rakkaus täyttävät kauniin ja itsenäisen Katriinan elämän.

Kiehtovat kohtalot limittyvät yhteen Sitkassa, jossa miehet ovat aina valmiina lähtemään purjelaivoillaan vaarallisille matkoille Tyynellemerelle ja jossa naiset ikävöivät ja odottavat - usein turhaan.

Alaskan suomalaisen siirtokunnan tarina on nykysuomalaisille lähes tuntematon. Pirjo Tuomisen romaani perustuu tapahtuneisiin tosiasioihin, joihin kirjailijan on perehtynyt mm. University of Alaska Fairbanksissa.

Genres: Fiction

455 pages, Hardcover

First published January 1, 1992

About the author

Pirjo Tuominen, os. Rantanen, on tuottelias, monipuolinen kirjailija. Pitkän uransa aikana hän on kirjoittanut yli puolisataa teosta, joukossa useita kirjasarjoja.

Tuominen syntyi ja kasvoi Lappeenrannassa. Pääkaupunkiseudulla asuessaan hän työskenteli mm. mainostoimittajana, tiedotuspäällikkönä, toimitusjohtajana ja yksityisyrittäjänä. Puolison ura teollisuusjohtajana vei perheen Lahden ja Forssan seuduille. Muutettuaan Satakuntaan Tuominen toimi kirjailijatyönsä ohella paikallisradion toimitusjohtajana. Nykyisin hän asuu Sastamalassa ja on päätoiminen kirjailija.

Reviews

[Han_na · Rating 4 out of 5]

Venäläinen purjealus täynnä suomalaisia siirtolaisia matkalla Alaskan erämaahan vuonna 1839. Intiaaneja, kulttuurien yhteen törmäyksiä, upeaa luontoa, romantiikkaa, dramaattisia ihmiskohtaloita.

Tässä totisesti oli puitteet kunnossa. Miljöö ja teema olivat uskomattoman mielenkiintoiset. Ja no, en voinut ennen tätä sanoa tietäväni yhtään mitään Alaskan venäläisistä siirtokunnista. Mutta nytpä tiedän. Teoksen tasapainottelu romaanin ja tietokirjan välillä ei aina onnistunut. Keskellä ihan reippaasti edennyttä juonta lukijalle alettiin välillä tarjoilla hyvinkin pitkiä historiaosuuksia. Mielenkiintoisiahan ne olivat, mutta vielä vähän vaivaa niiden häivytykseen olisi voinut käyttää. Historiallisuus tuntui latistavan myös kirjoittajan fiilistä hahmoja kohtaan. Usein suurikin draama lässähti usein kädenlämpöiseksi.

[Tiina Leinonen · Rating 4 out of 5]

Olen lukenut nämä kirjat aikaisemmin parikymppisenä ja pidin näistä jo silloin mutta siihen aikaan keskityin enemmän romanttiseen juoneen kuin alueen historiaan ja ihmisten elämään Alaskan villissä luonnossa. Nyt taas kirjan runsas historia miellytti lukijaa ja siihen pystyi keskittymään paremmin. Pirjo Tuominen on tehnyt todella paljon taustatyötä selvittääkseen millaista elämä on ollut Venäjän omistaessa Alaskan ja millaista varsinkin siellä asuvien suomalaisten elämä on ollut. Sitkan kaupunki ja sitä ympäröivä upea luonto piirtyy elävänä lukijan mieleen vuoristoineeen ja merenlahtineen, samoin linnoituksen ympäristössä elävät aleutit ja kolosi-intiaanit. Aleuttien elämää kuvataan niukasti mutta kolosi-intiaanien kulttuuria taas hyvinkin laveasti ja mielenkiintoisesti. Kirjailija myös itse vieraili henkilökohtaisesti Sitkassa tutkimassa paikkaa ja sen historiaa. Kirjassa keskitytään aikaan jolloin Sitkan kuvernöörinä oli suomalainen Adolf Etholen Margaretha-rouvansa kanssa ja luterilaisen kirkon pastorina itse Uno Cygnaeus. Kirjan fiktiivinen sankaritar on Katarina Opman joka lähtee Alaskaan etsimään enoaan, ainoaa jäljellä olevaa sukulaistaan. Kirjan alkupuoli keskittyy laivamatkaan Helsingistä Sitkaan suurella purjealuksella jota komentaa kapteeni Nikolai Kadnikov. Hänen ja Katarinan välille syntyy romanssi. Katariinaa havittelee myös amerikkalainen insinööri Jim Moore. Alaska on täynnä kauneutta mutta myös kuolemaa eikä yksikään kirjan henkilöistä välty surulta. Parasta kirjassa on kuitenkin se että tapahtumat pystyy kuvittelemaan silmiensä eteen, niin intiaanikylän kuin myrskyävän meren ja Sitkan kaupungin saviset kadut. Kirja sai minut uudestaan kiinnostumaan purjelaivoista ja niiden valtakaudesta maailman merillä ja aionkin lukea seuraavaksi mahdollisimman monta aiheeseen liittyvää kirjaa.

[Anu · Rating 5 out of 5]

Aivan ihana! Kerronta selkeää ja soljuvaa. Sopivasti romantiikkaa ja historiaa sekaisin.