What do you think?
Rate this book
Vienan punainen kuu
Kanadan Ontariosta tulee kirje, joka myllertää tätinsä Katri Jääskeläisen kanssa asuvan herkän Aniviisun eli Anna-Liisa Huotarin elämän. Isoisä Ilja Huotari ilmoittaa palaavansa kotiin kotikonnuilleen Vienan Karjalan Uhtualle pitämään huolta orvoksi jääneestä pojantyttärestään. Hän rakennuttaa suuren ja mahtavan talon, jonka Anuviisu isoisältään salaa siunaa Vedenhaltijan pyhittämällä vedellä. Uhtuan elämä on Iljan kolmenkymmenen poissaolovuoden aikana muuttunut ja suuria muutoksia on edessäpäinkin.
Anuviisu jättää taakseen lapsuuden ja vanhan kusumanimensä. Hän opiskelee Sortavalan tyttökoulussa yhdessä ystävänsä Anja Remisovan kanssa ja palaa opettajaksi Uhtualle. Elämä muuttuu, kun kansalaissota julmuuksineen vyöryy myös uhtualaisten yli. Rintamalinjoja vedetään myös ihmisten väliin.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Vienan vaarat ovat valtavat, lehdot lempeät, vedet kimmeltävät kirkkaina. Sen ihmiset rakastavat maataan.
Sinne palaa rikkaan miehenä Ilja Huotari kierrettyään maailman turut ja rakentaa talon jonka veroista Vienassa ei ole ennen nähty.
Siellä varttuu nuoreksi naiseksi kaunis, vaalea Anna-Liisa, jonka tulevaisuus näyttää olevan rakkautta ja onnea täynnä.
Mutta miten vähän kukaan tietää edes omista tunteistaan, kun kaikki ympärillä äkkiä ja rajusti muuttuu.
Laila Hietamiehen romaani vangitsee ja lumoaa. Sen väkevien ihmiskohtaloiden taustana elää tarunhohtoinen Viena historiallista totuuttaan. Tuo houkuttava maa, jonka aarteita tavoittelevat niin monet.
Anuviisu jättää taakseen lapsuuden ja vanhan kusumanimensä. Hän opiskelee Sortavalan tyttökoulussa yhdessä ystävänsä Anja Remisovan kanssa ja palaa opettajaksi Uhtualle. Elämä muuttuu, kun kansalaissota julmuuksineen vyöryy myös uhtualaisten yli. Rintamalinjoja vedetään myös ihmisten väliin.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Vienan vaarat ovat valtavat, lehdot lempeät, vedet kimmeltävät kirkkaina. Sen ihmiset rakastavat maataan.
Sinne palaa rikkaan miehenä Ilja Huotari kierrettyään maailman turut ja rakentaa talon jonka veroista Vienassa ei ole ennen nähty.
Siellä varttuu nuoreksi naiseksi kaunis, vaalea Anna-Liisa, jonka tulevaisuus näyttää olevan rakkautta ja onnea täynnä.
Mutta miten vähän kukaan tietää edes omista tunteistaan, kun kaikki ympärillä äkkiä ja rajusti muuttuu.
Laila Hietamiehen romaani vangitsee ja lumoaa. Sen väkevien ihmiskohtaloiden taustana elää tarunhohtoinen Viena historiallista totuuttaan. Tuo houkuttava maa, jonka aarteita tavoittelevat niin monet.
399 pages, Hardcover
First published January 1, 1992
2 people are currently reading
47 people want to read
About the author
Laila Hietamies
36 books14 followersFI: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies) on suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja sekä näytelmiä ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin. Syksyyn 2008 mennessä Laila Hirvisaaren kirjoja oli painettu yli 4 miljoonaa.
Hirvisaaren isä Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Heillä on kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Tyttäristä Eve on myös kirjailija ja käsikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta, virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä pitäen julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari.
Hirvisaaren ensimmäinen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 (nimellä Hietamies) ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemäs osa ilmestyi syksyllä 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lähtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas-sarja (1980–1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaiden vaiheista 1920–1940-luvuilla. Sarja sisältää muun muassa evakkokokemuksia Länsi-Suomessa. Lehmusten kaupunki ja Kannas-sarjojen välissä ilmestynyt kaksiosainen Hamina-sarja kuvaa ensiksi pienen kylän ihmisten elämää ja sen jälkeen elämää Haminassa. Kuusiosainen Laatokka-sarja (1986–1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venäjästä. Sonja-sarja (1993–1997) pureutuu yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämään edellisessä vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen näkökulman Venäjän vallankumouksesta. Kolmiosainen Anni-sarja kuvaa pientä Metsäkylän kylää sekä sen asukkaiden värikästä elämää, joka heittelee ihmisiä Viipuriin sekä sodan jälkeen Virolahdelle.
Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyisin.
EN: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari, known between the years 1958 and 2004 as Laila Hietamies, is a Finnish author and writer. She has published 35 novel under her married name Hietamies. December 9, 2004 Laila Hietamies, along with her three cousins, changed her name back to the maiden name Hirvisaari, and from that on her books are being published under the name of Laila Hirvisaari.
Laila Hietamies' first novel Lehmusten kaupunki ('City of the Lindens') was published in 1972 and started a series of novels about Lappeenranta, of which the seventh part was published 2004. Hietamies has written many other novel series, mostly telling about Karelia and the consequences of the wars of Finland in the 1940s. She has written also books about a Russian princess Sonja at the time of the Russian Revolution.
Laila Hirvisaari has been granted many respected literature awards but never the most respected, Finlandia Prize. By autumn of 2008 her books had been printed over 4 million times.
Laila Hirvisaari has written 35 novels and lots of short stories and plays. A movie has been filmed based on Hirvisaari's novel Hylätyt talot, autiot pihat ('Abandoned houses, empty yards') in 2000. Some of her books have been translated into other languages.
Hirvisaaren isä Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Heillä on kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Tyttäristä Eve on myös kirjailija ja käsikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta, virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä pitäen julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari.
Hirvisaaren ensimmäinen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 (nimellä Hietamies) ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemäs osa ilmestyi syksyllä 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lähtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas-sarja (1980–1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaiden vaiheista 1920–1940-luvuilla. Sarja sisältää muun muassa evakkokokemuksia Länsi-Suomessa. Lehmusten kaupunki ja Kannas-sarjojen välissä ilmestynyt kaksiosainen Hamina-sarja kuvaa ensiksi pienen kylän ihmisten elämää ja sen jälkeen elämää Haminassa. Kuusiosainen Laatokka-sarja (1986–1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venäjästä. Sonja-sarja (1993–1997) pureutuu yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämään edellisessä vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen näkökulman Venäjän vallankumouksesta. Kolmiosainen Anni-sarja kuvaa pientä Metsäkylän kylää sekä sen asukkaiden värikästä elämää, joka heittelee ihmisiä Viipuriin sekä sodan jälkeen Virolahdelle.
Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyisin.
EN: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari, known between the years 1958 and 2004 as Laila Hietamies, is a Finnish author and writer. She has published 35 novel under her married name Hietamies. December 9, 2004 Laila Hietamies, along with her three cousins, changed her name back to the maiden name Hirvisaari, and from that on her books are being published under the name of Laila Hirvisaari.
Laila Hietamies' first novel Lehmusten kaupunki ('City of the Lindens') was published in 1972 and started a series of novels about Lappeenranta, of which the seventh part was published 2004. Hietamies has written many other novel series, mostly telling about Karelia and the consequences of the wars of Finland in the 1940s. She has written also books about a Russian princess Sonja at the time of the Russian Revolution.
Laila Hirvisaari has been granted many respected literature awards but never the most respected, Finlandia Prize. By autumn of 2008 her books had been printed over 4 million times.
Laila Hirvisaari has written 35 novels and lots of short stories and plays. A movie has been filmed based on Hirvisaari's novel Hylätyt talot, autiot pihat ('Abandoned houses, empty yards') in 2000. Some of her books have been translated into other languages.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 8 of 8 reviews
January 6, 2013
Laila Hietamiehen ”Vienan punainen kuu” –romaani kertoo ennen kaikkea sisällissodasta vienankarjalaisesta näkökulmasta. Tapahtumat sijoittuvat Uhtualla, Vienan keskukseen, ja tarkemmin Vuokkiniemeen ja osin Paanajärvelle reilut sata kilometriä Suomussalmelta koilliseen.
Päähenkilö on tyttö nimeltä Anna-Liisa ”Aniviisu” Huotari. Hän on jäänyt orvoksi, ja Kanadasta tulee rikas Ilja-isoisä tytön ja kotitilan avuksi. Katri-täti sekä uskollinen palvelusväki tekevät parhaansa, että fiksu nuorukainen pääsee opettajakouluun, jossa tämä ystävystyy ”bolsevikkkiopettajan” tyttären Anjan kanssa.
Tästä päästäänkin teoksen teemaan, sillä Vienan punainen kuu kertoo karun tarinan ystävyydestä, sen menettämisestä ja luokkasodasta, josta karjalainen pikkukyläkään ei jää sivuun. Vaikka vasta kirjan neljännessä osassa päästään sisällissodan tapahtumiin, itsenäistymisen vaiheita pohjustetaan hyvin ja tuodaan esiin karjalainen näkökulma unohtamatta Nikolai II:n toimenpiteitä niin kansallisella kuin paikallisella tasollakin.
Totta kai romantiikkaakin pitää olla mukana, ja sitä piisaakin sopivassa suhteessa. Anna-Liisa on ihastunut kotikylän Kaarlo-poikaan, lupaavaan viulistiin, joka osallistuu myös taisteluihin. Kolmantena pyöränä Anna-Liisan pään saa pyörälle jääkäri Gilbert Weissenberg. Saksassa koulutuksensa saanut suomalaismies lähtee ”vapauttamaan” joukkoineen Karjalaa, kun ”muuan” Mannerheim ajaa toisaalla punaiset itärajan taa.
Vasta kirjan viimeisessä osassa on jännitystä, dramatiikkaa, ja viimein kirja hyvän kertomuksen tapaan huipentuu vasta ihan lopussa. Lopulta inhimillisyys näyttää voittavan, vaikka osin tapahtumasarja sisältää raakuuksia, eivätkä ”valkoiset vapauttajat” tunne armoa punaisten puolelle ”eksyneitä” kohtaan piittaamatta siitä, ovatko he ase kourassa tai hame päällä taustajoukoissa.
Päähenkilö on tyttö nimeltä Anna-Liisa ”Aniviisu” Huotari. Hän on jäänyt orvoksi, ja Kanadasta tulee rikas Ilja-isoisä tytön ja kotitilan avuksi. Katri-täti sekä uskollinen palvelusväki tekevät parhaansa, että fiksu nuorukainen pääsee opettajakouluun, jossa tämä ystävystyy ”bolsevikkkiopettajan” tyttären Anjan kanssa.
Tästä päästäänkin teoksen teemaan, sillä Vienan punainen kuu kertoo karun tarinan ystävyydestä, sen menettämisestä ja luokkasodasta, josta karjalainen pikkukyläkään ei jää sivuun. Vaikka vasta kirjan neljännessä osassa päästään sisällissodan tapahtumiin, itsenäistymisen vaiheita pohjustetaan hyvin ja tuodaan esiin karjalainen näkökulma unohtamatta Nikolai II:n toimenpiteitä niin kansallisella kuin paikallisella tasollakin.
Totta kai romantiikkaakin pitää olla mukana, ja sitä piisaakin sopivassa suhteessa. Anna-Liisa on ihastunut kotikylän Kaarlo-poikaan, lupaavaan viulistiin, joka osallistuu myös taisteluihin. Kolmantena pyöränä Anna-Liisan pään saa pyörälle jääkäri Gilbert Weissenberg. Saksassa koulutuksensa saanut suomalaismies lähtee ”vapauttamaan” joukkoineen Karjalaa, kun ”muuan” Mannerheim ajaa toisaalla punaiset itärajan taa.
Vasta kirjan viimeisessä osassa on jännitystä, dramatiikkaa, ja viimein kirja hyvän kertomuksen tapaan huipentuu vasta ihan lopussa. Lopulta inhimillisyys näyttää voittavan, vaikka osin tapahtumasarja sisältää raakuuksia, eivätkä ”valkoiset vapauttajat” tunne armoa punaisten puolelle ”eksyneitä” kohtaan piittaamatta siitä, ovatko he ase kourassa tai hame päällä taustajoukoissa.
December 29, 2017
Laila Hirvisaaren romaani Vienan punainen kuu kertoo elämästä pienessä kylässä Vienan Karjalassa. Päähenkilö on Anna-Liisa "Aniviisu" Huotari, ja tarina seuraa hänen vaiheitaan lapsuudesta aikuisuuteen. Anna-Liisa on tarinan alkaessa orpotyttö, joka kuitenkin pääsee takaisin Vienaan muuttaneen isoisänsä Ilja Huotarin huomaan. Anna-Liisa lähtee Sortavalaan kouluun ystävänsä Anjan kanssa. Myöhemmin he palaavat takaisin Uhtualle koulunpitoon. Anna-Liisa kihlautuu Kaarlonsa kanssa.
Anna-Liisan nuoruus sijoittuu 1910-luvulle, jolloin tapahtuu paljon: Suomi itsenäistyy, Venäjällä on vallankumous, bolševismi saa jalansijaa Uhtualla, sisällissota syttyy Suomessa ja sen vaikutukset ulottuvat Vienaan asti. Hirvisaari kuvaa sitä, millaisia jakolinjoja pieneen yhteisöön syntyy. Valkoinen luutnantti Gilbert valloittaa Anna-Liisan sydämen.
Hirvisaari on kirjoittanut täysipainoisen historiallisen romaanin. Se saa lukijansa eläytymään 1910-luvun tapahtumiin ja kysymään, miten tunteet ohjaavat ihmisten elämää ja mitä siitä seuraa.
Anna-Liisan nuoruus sijoittuu 1910-luvulle, jolloin tapahtuu paljon: Suomi itsenäistyy, Venäjällä on vallankumous, bolševismi saa jalansijaa Uhtualla, sisällissota syttyy Suomessa ja sen vaikutukset ulottuvat Vienaan asti. Hirvisaari kuvaa sitä, millaisia jakolinjoja pieneen yhteisöön syntyy. Valkoinen luutnantti Gilbert valloittaa Anna-Liisan sydämen.
Hirvisaari on kirjoittanut täysipainoisen historiallisen romaanin. Se saa lukijansa eläytymään 1910-luvun tapahtumiin ja kysymään, miten tunteet ohjaavat ihmisten elämää ja mitä siitä seuraa.
March 5, 2019
Tämä hyppäsi suorilta käsin parhaiden lukemieni kirjojen joukkoon. Huikea tarina, elävät henkilöt. Jännitystä, romantiikkaa, moraalista pohdintaa, moniääninen, koskettava, uskottava, raaka ja herkkä tarina Vienan Karjalasta ja veljessodan julmuudesta.
June 25, 2025
This book offers a vivid and evocative portrayal of White Karelia—an engaging introduction that led me to explore more about the region’s complex and fascinating history and geography. The story concludes with a sense of partial closure and a seemingly hopeful path forward. However, through further research, I came to realize that even darker times followed in the decades after the book ends. In that sense, the quiet, almost reassuring ending feels misleading—perhaps unintentionally so.
What stays with me most is the book’s sharp depiction of how personal choices—rooted in innocence, idealism, or a desire to remain neutral—can suddenly be overtaken by cruelty, turning once-loving, ambitious, and hopeful individuals into bitter, vengeful, and hardened versions of themselves. These are not grand political gestures, but intimate, human responses to the violence and disillusionment of war—choices that reverberate with unintended and lasting consequences.
While the narrative appears sympathetic to those who wish to remain neutral or uninvolved in any type of war, I couldn’t help but reflect on the broader historical context: how the perceived luxury of staying apolitical—of avoiding political alignment in favor of a sense of purity or a desire to be left alone—can become dangerously costly. In White Karelia’s case, this detachment contributed to the region ultimately remaining under Russian control, with devastating consequences for many who had hoped simply to stay out of the fray.
(Historically, White Karelia was ceded by Finland to Soviet Russia in 1920, despite uprisings and Finnish volunteer expeditions aimed at uniting it with Finland. It became part of the Karelian ASSR, where early hopes of cultural autonomy took shape through Finnish-language schools, newspapers, and infrastructure—efforts often supported by idealistic Finnish immigrants returning from Canada and the U.S. But in 1937–38, during Stalin’s Great Purge, Karelia was one of the most severely affected regions. Thousands of ethnic Finns, including many of these North American settlers, like one of the novel’s main characters, were arrested, executed, or sent to Gulags as suspected “enemies of the people.” In the years that followed, Finnish lost its official status, Russification intensified, and much of the region’s Finnish and Karelian cultural identity was systematically erased.)
What stays with me most is the book’s sharp depiction of how personal choices—rooted in innocence, idealism, or a desire to remain neutral—can suddenly be overtaken by cruelty, turning once-loving, ambitious, and hopeful individuals into bitter, vengeful, and hardened versions of themselves. These are not grand political gestures, but intimate, human responses to the violence and disillusionment of war—choices that reverberate with unintended and lasting consequences.
While the narrative appears sympathetic to those who wish to remain neutral or uninvolved in any type of war, I couldn’t help but reflect on the broader historical context: how the perceived luxury of staying apolitical—of avoiding political alignment in favor of a sense of purity or a desire to be left alone—can become dangerously costly. In White Karelia’s case, this detachment contributed to the region ultimately remaining under Russian control, with devastating consequences for many who had hoped simply to stay out of the fray.
(Historically, White Karelia was ceded by Finland to Soviet Russia in 1920, despite uprisings and Finnish volunteer expeditions aimed at uniting it with Finland. It became part of the Karelian ASSR, where early hopes of cultural autonomy took shape through Finnish-language schools, newspapers, and infrastructure—efforts often supported by idealistic Finnish immigrants returning from Canada and the U.S. But in 1937–38, during Stalin’s Great Purge, Karelia was one of the most severely affected regions. Thousands of ethnic Finns, including many of these North American settlers, like one of the novel’s main characters, were arrested, executed, or sent to Gulags as suspected “enemies of the people.” In the years that followed, Finnish lost its official status, Russification intensified, and much of the region’s Finnish and Karelian cultural identity was systematically erased.)
January 3, 2022
Tarina lähti liikkeelle erittäin hitaasti, mutta loppua kohden tunnelma tiivistyi niin ettei kirjaa olisi malttanut laskea käsistään. Pidin hahmoista ja kerronnasta. Vaikka teos onkin fiktiivinen, suosittelen tätä lämpimästi kaikille Karjalasta ja sen sekä Suomen ja Venäjän 1900-luvun alun historiasta kiinnostuneille. Kirja avarsi lisää omia käsityksiäni tuosta ajasta. Kirja viestittää erinomaisesti kuinka sodassa uhreja ja kärsimystä on kummallakin puolella. Vielä tärkeämmin se näyttää kuinka nuo uhrit eivät ole vain numeroita vaan yksittäisiä ihmisiä ja kuinka ihan jokaisella on sama ihmisarvo.
June 29, 2011
This historical fiction novel is set in Viena, an area located between Russia and Finland. It follows the lives and loves of Anna-Liisa, her best friend, Anja, and her errant grandfather, Ilja, returned after many years from Canada where he "struck it rich." The lives of the peace loving inhabitants of Viena are squeezed between the extremist and militant "white" forces of Finland and the revolutionary "red" forces influenced by Czarist Russia. The story is about their quest for survival in this conflict, which became the Finnish Civil War of 1918.
Two things struck me immediately about this novel: the hardiness of the Finnish people and the omnipresence of the sauna. As I read on, the beauty of the countryside also fascinated me. What I encountered as I read, was a culture that flourished in long cold winters, an environment that I, living in a moderate Mediterranean climate, consider harsh and unforgiving.
The book is an English translation of an original work by the Finnish best-selling author, Hietamies. It's wonderfully crafted, yet easy to read. The balance between narration, in third-person omniscient and dialogue made the story move forward while creating realistic images of the characters and comprehensive descriptions of the scenes.
The author is Laila Hietamies and the translation was done by Börje Vähämäki.
Two things struck me immediately about this novel: the hardiness of the Finnish people and the omnipresence of the sauna. As I read on, the beauty of the countryside also fascinated me. What I encountered as I read, was a culture that flourished in long cold winters, an environment that I, living in a moderate Mediterranean climate, consider harsh and unforgiving.
The book is an English translation of an original work by the Finnish best-selling author, Hietamies. It's wonderfully crafted, yet easy to read. The balance between narration, in third-person omniscient and dialogue made the story move forward while creating realistic images of the characters and comprehensive descriptions of the scenes.
The author is Laila Hietamies and the translation was done by Börje Vähämäki.
January 7, 2017
This is a story of two girls who group up together as childhood friends but end up on different sides of the Russian revolution & Finnish civil war was recommended to me by multiple Finnish postcrossers.
I found the book very slow going at first (in fact, I set it aside for 2+ years before returning to it). Things picked up once the girls graduated from high school. The last third was gripping.
3.5 stars overall, rounded up to 4.
I found the book very slow going at first (in fact, I set it aside for 2+ years before returning to it). Things picked up once the girls graduated from high school. The last third was gripping.
3.5 stars overall, rounded up to 4.
Displaying 1 - 8 of 8 reviews