Kiitti mulle riitti - näin selviät voittajana työelämän turbulenssista on kirja pandemian jälkeisestä työelämästä. Työ on monella tavalla erilaista nyt kuin aikana, jolloin wuhanilaiselta eläintorilta karannut näkymätön uhka ei ollut vielä sekoittanut globaalia taloutta.
Suomessa on meneillään suurin työelämän murros sitten toisen maailmansodan. Hybiridityöstä on tullut uusi normaali ja etätyötä tehdään enemmän kuin koskaan kodin ulkopuolella tehtävän työn historiassa. Monilla aloilla on huutava työvoimapula ja osaajista käydään veristä taistelua.
Pandemia ravisteli myös arvoja ja asenteita: moni alkoi pohtia, tekeekö sitä mitä haluaa, onko oikealla alalla ja mihin kallisarvoisen aikansa käyttää. Vastuullisuuden vaateesta on hetkessä tullut osa jokaisen työnantajan arkea. Työn määritelmä ja käsitys urasta ovat muuttuneet. Työntekijöiden valta on kasvanut. Yhä useammalla on varaa sanella työnsä ehdot, ja työnantajan tehtäväksi jää pohtia, mihin kaikkeen voi suostua.
Kirjaa varten on haastateltu yli 20 tutkijaa, yritysjohtajaa ja työelämän muutosta aitiopaikalta seuraavaa asiantuntijaa. Suomen suurimpien yritysten HR-johtajat kertovat avoimesti, mitä pandemia heille opetti ja miten toimintatapoja on muutettu. He antavat myös konkreettisia vinkkejä työntekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi.
Kiitti mulle riitti keskittyy kuvaamaan koronapandemian jälkeistä työelämää. Kirja on jaettu kolmeen osaan: ensimmäisessä osassa vedetään yhteen sitä, mitä pandemian aikana työpaikoilla tapahtui, toisessa osassa esitellään työn tulevaisuuden trendejä, ja kolmannessa osassa kirjan keskeiset neuvot tiivistetään vielä kymmenen kohdan huoneentauluksi.
Kirja on kokonaisuutena jossain määrin hajanaisen ja epäyhtenäisen oloinen. Tätä ei ainakaan auta se, että kirjassa on aika paljon sisällöllistä toistoa. Kirjan alussa on myös mielestäni tarpeettoman pitkästi johdattelua ja aiheen taustoitusta; olin vähällä lopettaa lukemisen kokonaan ensimmäisten 50 sivun aikana.
Kirjassa on kyllä joitain ihan mielenkiintoisia ajatuksia, ja eri asiantuntijoiden haastattelut ovat ehkä kirjan parasta antia. Kirjan asiasisältö on kuitenkin hyvin tuttua ainakin tietotyötä tekevälle ihmiselle, joka on ollut töissä koronapandemian aikaan ja seurannut työelämää koskevaa keskustelua.
En myöskään ihan ymmärrä, miksi tästä on pitänyt tehdä kirja eikä vaikkapa blogiteksti- tai podcastsarja. Kirjan sisältö kytkeytyy hyvin vahvasti nykyhetkeen, joten se tulee todennäköisesti kestämään aikaa melko huonosti.
Ehkä tätä kirjaa voisi suositella ihmiselle, joka ei ole kovinkaan perillä koronapandemian vaikutuksista työelämään, tai jollekulle johtajalle, joka kipuilee sen kanssa, miten asiantuntijat saisi pidettyä talossa.