Dora, Dora

by Heidi Köngäs

Kolmannen valtakunnan varusteluministeri Albert Speer matkustaa seurueineen Suomen Lappiin jouluna 1943. Hän haluaa Jäämeren rannalle, pimeimpään kaamokseen, sillä yhteys Führeriin on poikki.

Speer tietää, että Saksa on häviämässä sodan. Silti hän on valmis tekemään mitä tahansa, "jotta se mies voittaisi". Speerin seurueessa matkustavat myös hänen sihteerinsä Annemarie Kempf ja viihdytysjoukkojen taikuri Ewald Himmelblau. Moitteettomat ihmissuhteet joutuvat koetukselle vankileirien ympäröimässä jäätävässä todellisuudessa.

Rovaniemeltä seurueeseen liittyy nuori yhteysupseeri ja tulkki Eero Kallankari. Vaikka Eero häikäistyy Annemarien olemuksesta, hän aistii heti jännitteet, jotka vievät vääjäämättä kohti räjähdystä.

Heidi Köngäs (s. 1954) on helsinkiläinen kirjailija, jota on kiitetty erityisesti suomalaisen sielunelämän oivaltavasta kuvauksesta. Viiltävän tarkka psykologinen romaani Dora, Dora imaisee lukijan sodan historialliseen todellisuuteen, suomalaisten ja saksalaisten jännittyneeseen asetelmaan loppuvuonna 1943. Dora, Dora on Köngäksen viides romaani.

Genres: Historical Fiction, Finnish Literature, War, Fiction, Audiobook, Historical, Novels

333 pages, Hardcover

First published January 1, 2012

Reviews

[Mai Laakso · Rating 4 out of 5]

Saksan varusteluministeri Albert Speer matkustaa jouluna 1943 Lappiin ja Jäämerelle asti. Hän haluaa tarkistaa nikkelikaivoksen ja sen, että nikkeliä riittää Saksan sotateollisuudelle. Speer on ollut pitkään Hitlerin ykkösmies, mutta nyt on tullut ryppy "rakkauteen". Speer tuskittelee rakkaudentuskissaan, eikä tiedä mitä hänen pitäisi tehdä, jäädäkö Petsamoon loppuiäksi.
Seurueena tällä kylmällä lapinmatkalla ovat hänen viehättävä sihteerinsä, tulkki, joka ihastui sihteeriin, taikuri, joka pelkäsi, että hänen juutalaisuutensa paljastuu ja viulisti. Aika erikoinen joukkio. Muut paitsi viulisti pääsivät ääneen kirjan sivuilla. Speer oli pelätty mies, sillä hänellä oli valtaa. Joutuessaan pois Hitlerin suosiosta, ajatukset alkoivat väkisinkin kritisoimaan Hitleriä. Muutkin olivat selkeästi sotaa ja sen pitkittymistä vastaan.
Mielenkiintoinen matkakertomus, joka avasi jokaiselle tiedon siitä mikä elämässä on tärkeintä. Kirja sisältää väkivaltaisia kohtauksia vankien olosuhteista ja kohtelusta sekä ajatuksia siitä mihin inhimillisyys katoaa sodan aikana.

[Tytti · Rating 3 out of 5]

Dora, Dora (the name refers to the concentration camp Mittelbau-Dora) tells about the trip that Albert Speer, Hitler's chief architect and Minister of Armaments made to Lapland, Finland, during the Christmas time in 1943. It had four narrators; the story is told by Speer himself, his secretary, the magician who was brought along to entertain the troops and the Finnish interpreter. Speer thinks mainly about his relationship with Hitler, with whom he had fallen out, and others had their own worries.

The picture that served as the inspiration for the book (from Wikipedia):

Bundesarchiv Bild 183-J16637, Finnland, Albert Speer

My problem with the book is that I can't say how believable the characters and their voices are. The historical details seem to be well researched but people's thoughts are another matter. It's just imbossible to tell. I also don't like the style of using multiple first-person narrators, maybe because this is the second(?) book I have read in a short while that used them. It also made reading a bit distressing which of course might have been deliberate. Also even though I generally enjoy reading about history in fictional books as much (or more) as the next person, I think there was too much of that in this one, too many flashbacks. I would have prefered more interaction between characters, more dialogue.

In the end, though I think the book was well written and the setting was quite interesting, I was a bit disappointed. I guess I expected something different.

[Jaana · Rating 3 out of 5]

Heidi Köngäs on löytänyt kiinnostavan aiheen kirjalleen, Dora Dora kertoo Hitlerin arkkitehdin ja ministerin, Albert Speerin vierailusta Suomen Lapissa vuodenvaihteessa 1943-1944. Stalingradin taistelu on hävitty, ja hurmahenkisimmänkin natsin on vaikea torjua tappiomielialaa. Köngäksen teksti vie mukanaan, kirjassa muutama matkaseurueen jäsen kertoo vuoron perään kokemuksiaan ja ajatuksiaan matkasta, kiinnostavimpia ovat Speerin ja hänen kauniin ja täydellisen sihteerinsä ajatukset; kummankin on vaikea enää noudattaa päätöstään katsoa pois pahuudesta ja liasta. Välillä pääsee ääneen seurueeseen palkattu taikuri, jonka persoonallisuus on turhan ohut, hän heittelehtii äärimmäisen pelon ja surkeuden ja toisaalta voitonvarmuuden ja ylimielisyyden välillä. Taikurin osuuksia on tylsä lukea, mutta ajattelin, että hän ehkä on kirjassa jonkinlainen köyhänmiehen Hitler?

Köngäs kirjoittaa hyvin ja sujuvasti kuten aina, mutta kuten aina, hänen kirjoissaan on outoja tai virheellisiä kohtia. Onko esimerkiksi mahdollista, että Petroskoin Liinahamarin satamassa syöksyisi lokkeja veteen jouluaattona, olkoonkin avovesi? Tai voisiko raahelainen nuorukainen käyttää tuohon aikaan ilmaisua ”heittää laattaa”? Oli joka tapauksessa mukava lukea tämäkin kirja ja tutustua tuohon mielenkiintoiseen hetkeen Suomen historiassa.

[Karoliina Tiuraniemi · Rating 2 out of 5]

Kauniisti kirjoitettu mutta surullinen, ahdistava ja vähän myös kauhea kirja.

[Markus Pietilä · Rating 4 out of 5]

Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-2011: 196/196)
2012: 2/6
(2013: 4/6)
1984-2023: 202/268

4/5. Ihan ok/hyvä/erinomainen. Ei kuitenkaan pakota hankkimaan omaan hyllyyn ja lukemaan uudestaan.

[Laura · Rating 3 out of 5]

Hitaasti etenevä tarina maalaa hyvin rakennetulla kokonaisuudella toisen maailmansodan loppuvaiheiden kuvaa taitavasti eteen, ja eri henkilöhahmojen tarinat antavat uusia näkökulmia niin tarinaan kuin itse sotaankin. Olin jo viimeisen viidenkymmenen sivun kohdalla antamassa tälle neljää tähteä, mutta sitten lopulta "se jokin" kuitenkin jäi puuttumaan, vaikka en ihan täysin tiedäkään mikä se olisi voinut olla. Ehkä henkilöhahmot jäivät kuitenkin vähän ontoiksi, Taikuri jopa turhan irralliseksi ja Speerin suhde Hitleriin vähän turhankin alleviivaamaksi, mutta hyvä tämä kirja lopulta oli. Annemarien ja Eeron tarinaa olisi lukenut enemmänkin.

[Eevakaisa Mäntyranta · Rating 4 out of 5]

Kirja kertoo Kolmannen valtakunnan arkkitehdin ja varusteluministerin Albert Speerin matkasta Petsamoon hyisen kylmänä jouluna 1943. Saksan häviäminen on jo realistinen mahdollisuus ja koko matkaseuruetta vaivaa sotaväsymys, Speer itsekin tuntee etääntyvänsä Führerista ja tuntee olonsa päivä päivältä ontommaksi. Kirjan nimi Dora ei merkitse naisen nimeä vaan tulee Mittelbau-Doran keskitysleiristä, jossa valmistettiin aseita. Kirjan lopunajan tunnelma ja arktinen kylmyys pitävät kyllä hyvin pihdeissään. Sanoisin, että odotuksia parempi kirja. Aika kolkko, mutta vangitseva.

[Lucy_van_pelt · Rating 4 out of 5]

Hieno. Parhaissa kirjoissa oppii jotain uutta, ja opin lisää Suomen ja Saksan häkellyttävistä väleistä Jatkosodan aikana. Uskomatonta mitä kaikkea Lapissa silloin tapahtui ja kuinka vähän siitä vieläkään puhutaan.

[Laura Walin · Rating 1 out of 5]

Nyt en kyllä tykännyt. Tympeä tarina, jossa oli vahva sosiaalipornon maku. Henkilöt jäivät ontoiksi ja heidän motiivinsa suurelta osin epäselviksi.

[Kirjoihin kadonnut || Johanna · Rating 1 out of 5]

Ei kyllä ollut yhtään minun makuuni. Vielä 200 sivun jälkeenkin mietin milloin tarina oikein alkaa...

[Tuhkatriin · Rating 3 out of 5]

Mitte et mul kodus seda probleemi oleks, mida lugeda, aga vahel valdab mind ületamatu tung ka raamatukokku minna. Tekib vastupandamatu tahtmine uudiskirjandust lugeda varem kui mitu aastat hiljem, ehkki kui ma kord juba raamatukogus olen, ei võtagi ma alati neid kõige uuemaid raamatuid. Ma jumaldan riiulite vahel kõndimist, raamatute vaatamist ja nende hulgast valimist. "Dora, Dora" on küll selline äsja ilmunud ja kiidetud raamat.
Teine maailmasõda on teadagi minu jaoks peaaegu kohustuslik teema, pole aimugi, millest selline huvi ja paine.
Lugesin raamatu ühe hooga läbi ja jäin rahule. Mitte just elumuutev, aga igati korralik ja oskuslikult kujutluspilte ning meeleolusid loov tekst. Sündmustiku edasiandmine läbi erinevate tegelaste silmade oli hästi toimiv lahendus.
Natuke küll häirisid viited Speeri ja Hitleri suhete homoerootilisele iseloomule, mille suhtes ma olen kindel, et see pole iseenesest tõsi. Võib-olla tahtis autor täiendavalt rõhutada nende kahe grandioossete kujutelmade perversset iseloomu. Aga see polegi ju ajalooalane uurimus, vaid ilukirjandus, seega on autoril oma nägemuse kirjapanemisel täielikult vabad käed.

[Ülle Loog · Rating 5 out of 5]

Olen üksjagu teist maailma sõda ja Hitlerit nii või teisiti käsitlevaid raamatuid lugenud, ka võib teda imho liigagi tihti näha History kanalilt, nii et olin otsustanud vastava temaatikaga raamatutega lõpparve teha. Aga nagu öeldakse, kui inimene plaanitseb, siis Jumal naerab pihku, nii sattuski mulle lugemiseks "Dora Dora". No tegelikult siiski ise ostsin Varraku e poest, kus ta ainult 90 senti maksis ja sellest ka iga senti väärt oli. Tegevustikku kujutatakse läbi Albert Speeri, tema sekretäri, soome tõlgi ja mustkunstniku silmade läbi, kes kõik Lapimaal kaevandusse teel on. Tagasiteele neist kõik ei asu.

Olen varem Speeri mälestusi lugenud, teatavasti ei mõistetud teda Nürnbergis surma vaid vanglasse, kus ta siis oma mälestused valmis kirjutas. Kumb Speer on tõesem, kas mälestusted kirja pannu või Köngase oma? Täpne pole kindlasti kumbki ja eks mõned asjad elus jäävadki mõistatusteks ja spekulatsioonideks.

[Jaana V · Rating 3 out of 5]

Monen kertojanäänen ristivaloon kiinnostavasti rakentuva näkökulmaromaani siitä kiusallisesta ja kipeästä ajanjaksosta, kun Euroopassa käytiin sotaa ja Suomen ja Saksan välit herättivät kysymyksiä. Romaanissa kuvataan niukasti mutta tehoavasti muun muassa vankileirien raakuuksia, erilaisten ihmisten kohtaloita sodan pyörityksessä ja sekä syvää julmuutta että toisaalta myös syvää inhimillisyyttä, jota ihmiset voivat toisilleen osoittaa.

Tunnelmaltaan jännitteinen, paikoin hyvin ahdistavakin romaani, johon jäin kuitenkin kaipaamaan vielä jotakin. Ehkä vähän jäi häiritsemään myös tunne siitä, etten päässyt oikein kunnolla kenenkään romaanihenkilön pään sisään tai saanut heistä selkoa, niin kiinnostava ja erityinen kuin koko hahmogalleria olikin.

[Riitta Perttunen · Rating 3 out of 5]

Kolmannen valtakunnan varusteluministeri Albert Speer matkustaa seurueineen Suomen Lappiin jouluna 1943. Hän haluaa Jäämeren rannalle, pimeimpään kaamokseen, sillä yhteys Führeriin on poikki.

Speer tietää, että Saksa on häviämässä sodan. Silti hän on valmis tekemään mitä tahansa, "jotta se mies voittaisi". Speerin seurueessa matkustavat myös hänen sihteerinsä Annemarie Kempf ja viihdytysjoukkojen taikuri Ewald Himmelblau. Moitteettomat ihmissuhteet joutuvat koetukselle vankileirien ympäröimässä jäätävässä todellisuudessa.

Rovaniemeltä seurueeseen liittyy nuori yhteysupseeri ja tulkki Eero Kallankari. Vaikka Eero häikäistyy Annemarien olemuksesta, hän aistii heti jännitteet, jotka vievät vääjäämättä kohti räjähdystä.

[Anneli Renfors · Rating 4 out of 5]

Romaani natsi-Saksan varusteluministeri Albert Speerin matkasta Suomen Lappiin, aina Petsamoon ja Jäämerelle asti. Mukana Speerillä on eriskummallinen seurue: sihteerinsä Annemarie, hermoheikko taikuri ja viulisti. Joukkoon liittyy Rovaniemellä tulkiksi suomalainen Eero. Suhde Hitleriin, naisiin, sihteeriin ja tulkkiin nousevat keskiöön. Toisaalta taikuri pelkää sukujuuriensa puolesta. Jos joku on niin komea, ettei häntä voi uskoa pahaksi. Jos ihminen aivopestään niin, että uskoo sokeasti olevansa kaiken yläpuolella.

[Ulla · Rating 5 out of 5]

Tämä oli todella mielekiintoinen teos! Itse olen Rovaniemeltä kotoisin, jouduimme lähtemään evakkoon kun olin noin vuoden vanha, joten en siitä muista yhtään mitään vaan luettuani massoittain toisesta maailmansodasta kertovia kirjoja, oli aika jännää päästä sitä Pohjois-Suomeenkin kokemaan. Vaikka kylmä siellä tuli!
Olisi mielenkiintoista myös tietää, kuinka täsmällinen on Hitlerin luonteen kuvaus. Hulluhan tuo mies oli, joten kai Speerin kuvaus on aika täsmällinen.
Nyt haluan lukea muitakin Heidi Könkään teoksia!

[Milja Fromholtz · Rating 3 out of 5]

Kevyt sotahistoriafiktio toimii aina! Poliittisen hissan taustan omaavana sitä ehkä suhtautuu näihin aika kevyesti, sillä nämä tietysti ovat kaikkea muuta kuin historiantutkimusta, mutta tietysti tässä samalla miettii, niin kuin vaikkapa fiktiivisten elämänkertojen (Paavo Nurmi, Minna Canth) osalta, että muistavatkohan kaikki lukijat tämän olevan fiktiota myös niiltä osin, kun mukana on todellisia henkilöitä. Väistämättä fiktion ja validoidun historiantutkimuksen raja hämärtyy, mikä ei välttämättä palvele ainakaan tieteenalaa.

[Lauriina · Rating 3 out of 5]

Keski-kirjastojen lukuhaaste 2019, kohta 35 (2): Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Lappiin. Taitavasti kirjoitettu kirja, mielenkiintoinen historiallinen konteksti, moniulotteiset henkilöt, joiden ajatusmaailmaan lukija pääsi hyvin mukaan. Tykkäsin, vaikka olikin jotain mikä jäi lopulta vaivaamaan. Lopusta en hirveästi pitänyt, tuntui tavallaan, että kirja jäi kesken. Jotkut asiat myös ehkä toistettiin turhan usein, kun kertoja aina välillä vaihtui.

[Annukka · Rating 3 out of 5]

Ihan ok kirja, ei mieltä tai maata järisyttävä lukukokemus, mutta omassa tyylissään etenevä kirja. Parin päivän aikaisia tapahtumia tarkastellaan usean eri henkilön ajatusten kautta, ja aina välillä itse kunkin elämää takaumina. Keskeisenä henkilöhahmona Albert Speer, natsi-Saksan varusteluministeri. Kirjan nimi kyllä selviää, mutta silti ihmettelen kirjan nimeä. Miksi juuri tämä nimi?

[Kaija Kyllönen · Rating 3 out of 5]

Köngäksen kieli on kaunista. Tämä kirja kävi välillä siitä huolimatta pitkäveteiseksi.

[Matti Karjalainen · Rating 4 out of 5]

Heidi Köngäksen (vai Könkään?) "Dora, Dora" (Otava, 2012) on romaani Adolf Hitlerin entisen luottomiehen, mutta sittemmin epäsuosioon joutuneen Saksan varusteluministerin Albert Speerin matkasta pohjois-Suomessa jouluna 1943. Tarinaa kerrotaan neljän läsnäolijan silmin: Speerin lisäksi ääneen pääsevät suomalainen tulkki, ministerin henkilökohtainen sihteeri ja viihdytysseurueeseen kuuluva taikuri, joilla on kaikilla omanlaisensa näkemys matkan kulusta.

Heidi Köngäs kirjoittaa kiinnostavaa fiktiota tositapahtumiin perustuen; henkilöhahmot, miljöö ja tapahtumat näyttäytyvät lukijalle uskottavina ja ihmissuhteita kuvataan aistillisen voimakkaasti. Samalla pohditaan niin Speerin suhdetta Adolf Hitlerin hallintoon sekä Suomen ja Saksan välistä liittolaissuhdetta, joista molemmat tänäkin päivänä kiistanalaisia juttuja.

Loppua kohti romaanin henkilöiden väliset jännitteet kasvavat ja kasvavat, mutta menevät valitettavasti hieman ylikin; henkilökohtaisesti en pitänyt romaanin kliimaksikohdasta, jota pidin turhan epäuskottavana. Tästä huolimatta pidin lukemastani, ja toivotan kyllä kirjailijalle kaikkea hyvää Finlandia-kisoihin.

[Kaarina · Rating 4 out of 5]

Melko toimiva rakenneratkaisu tässä kirjassa, eri kokijoiden näkökulmasta kirjoitetut lyhyet otokset.
Tulkin hahmoa kiitän kovasti. Se oli erittäin hienosti rakennettu, nuorukainen johon uskottavasti saatu keskeiset teemat ja ristiriidat: uhmakkaan ja alistetun kokemukset, tulkkiuden pulmat (mitä voi valtaa pitävän ja alamaisen asemassa olevan välisestä kommunikaatiosta välittää ja mitä ei), herkkyys ja himokkuus, miehuuteen kasvaminen vinksahtaneena sota-aikana, omien ajatusten ja johdolle raportoimisen ristiriidat ja harkinta.
Speerin Hitleriä koskevat pakkomielteiset ajatukset ehkä turhan suuressa ja toisteisessa roolissa, tai siltä tuntuu heti kirjan päätyttyä.

[Mintti · Rating 4 out of 5]

Kirjan alku ja aihe ei aluksi sytyttänyt, mutta lopulta tarina imaisi mukaansa. Hitlerin lähimies Speer on joutunut herransa epäsuosioon ja joutuu Lapin perukoille sihteerinsä, tulkkinsa ja viihdytysjoukkojen kanssa tarkastelemaan paikallisia oloja. Tarina kerrotaan eri hahmojen näkökulmasta ja yhteisesti muodostaa kuvan tapahtumista. Köngäs osaa päästä ihmisen ihon alle ja käyttää kaunista kieltä, talvisen lapin kuvaus saksalaissilmin oli aika jäätävää.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Pidin kovasti tämän kirjan tunnelmasta, Lapin kylmyys suorastaan hyökyi kirjan sivuilta. Kirjan koko ajatus kiteytyy viivaan joka merkitään sotavuosien väliin. Kuinka paljon kärsimystä ja erilaisia ihmiskohtaloita se sisältääkään. Lukemisen jälkeen oli suorastaan pakko googlata mikä miehiään oli oikea Albert Speer.

[Pilvi · Rating 3 out of 5]

Aika yllättävä tarina, en todellakaan osannut odottaa tällaista kirjan päätöstä. Odotin toki onnetonta rakkautta, mutta en tällä tavalla onnetonta. Vaikka aina positiivisesti yllättyy yllättävistä lopuista, jäin kuitenkin tämän kirjan lopun suhteen hieman pettyneeksi. Suorastaan harmittaa Eeron puolesta. Olisin antanut kirjalle 4 tähteä, jos en olisi niin pettynyt loppuun.

[Kristiina · Rating 3 out of 5]

Rinnakkaisia monologeja, niukasti juonta ja ratkaisuja. Miksei muuten seurueen viidennellä jäsenellä, viulistilla, ole omaa ääntä?

Mielenkiintoinen, muttei oikein uskottava. Silti tämä ja Ketun Kätilö herättävät kysymyksen, mitä oikeastaan tiedämme Lapin sodasta.

[Juha-pekka · Rating 4 out of 5]

Uutta, aika karmeaa tietoa itsenäisen Suomen rähmälläänolosta natsi-Saksan edessä Lapissa 1943.
Myös hyvää pohdintaa Speerin vastuusta natsien julmuuksissa. Tietysti myös kaunokirjallisesti antoisa.

[TanjanTarinat · Rating 2 out of 5]

It was nice one but the ending was too boring..like nothing actually happened.

[Flint · Rating 1 out of 5]

Miksi Köngäs on kirjoittanut kirjan? Kysymys, jota kyselin itseltäni koko kirjan lukemisen ajan.

[Timo · Rating 5 out of 5]

Üks neist raamatutest, mille lugemise järel oled täiesti halvatud ja jääd pärani silmi mingisse suvalisse punkti vaatama nagu totakas.