Neliosainen Länsimaisen kirjallisuuden historia -sarja (julkaistu aiemmin myös yhtenä niteenä) kuvaa länsimaisen kirjallisuuden historiallista kehitystä antiikista aina toiseen maailmansotaan asti. Tavoitteena on antaa lukijalle kattava kuva niistä kirjallisuutta muokkaavista tekijöistä, joihin aikakausien yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset rakensivat oman kehityksensä. Samalla nostetaan esille yksittäisiä toimijoita ja heidän asemansa kirjallisuuden kehityksessä. Maantieteellinen rajaus käsittää Euroopan, Venäjän ja Pohjois-Amerikan.
Tässä sarjan ensimmäisessä osassa keskitytään varhaisiin kirjallisiin dokumentteihin sekä antiikin, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuteen. Teos etenee kronologisessa järjestyksessä aina ensimmäisistä tekstilöydöksistä (n. 3000 eaa) 1500-luvulle asti.
Kirjallisuudentutkija Pekka Vartiainen kirjoittaa asiantuntevasti, helppotajuisesti ja varmalla otteella länsimaisen kirjallisuuden historiaa antiikista renessanssiin saakka.
Kirjan jaottelu toimii oikein hyvin, ja siitä on helppo poimia jokin aikakausi tai kirjailija lähempää tarkastelua varten. Esitystapa on perinteinen, eikä suuria yllätyksiä tullut. Joskin tekstikatkelmat havainnollistavat hyvin tyylieroja ja muita kirjailijoiden ominaispiirteitä.
Ilahduttavaa oli, että myös naisia oli mahdutettu tavallista enemmän kirjallisuuden kaanoniin monista muista vastaavista poiketen. Varsinkin keskiajan ja varhaisrenessanssin naiskirjailijat ovat olleet laiminlyötyjä monissa historiikeissa tai jääneet ansiotta turhan vähäiselle huomiolle.
Teos sopii hyvin kirjallisuudenhistoriasta kiinnostuneille, lukion kirjallisuusesseiden tekijöille ja miksei yliopiston aineopintoihinkin.
Lopussa on vielä monipuolinen lähdeluettelo ja sitä ennen toimiva henkilö- ja teoshakemisto.
Wikipedia sivujen lukeminen olisi parempaa ajankäyttöä. Vartiaisella ei tunnu olevan yhtään mitään sanottavaa, mitä ei löytyisi sieltä. Tämän lisäksi hänen historiantuntemuksensa on vähintäänkin puutteellinen. Miten joku kehtaa kirjoittaa kirjallisuushistoriasta kirjan ja puhua siinä antiikin ajan "feudalismista".