Kalle Päätalo lähtee Pyynikin rinteestä rakennusmestarin paperit taskussaan ja uutuuttaan kiiltävä ammattikunnan sormus sormessa. Edessä on hakeutuminen koulutusta vastaavaan ammattiin ja sen mukanaan tuomaan vastuuseen. Enää ei riitä se että ahkera mies tekee työtä yli kohtuullisen määränsä; on saatava koko rakennustyömaan sekalainen ”joukko” tehollisesto toimimaan niin, että rakennus nousee perusmontusta harjaansa. Tämän prosessin kuvaamisessa Päätalon yksityiskohtainen ja aistimuksellinen kerronta on parhaimmillaan.
Uuteen ammattiin valmistumisen ja ensimmäisen, yhdeksän kuukauden mittaiseksi venyvän ja monien vastusten reissutyön väliin jäävänä aikana Kalle matkustaa vaimonsa ja parhaan kirvesmieskaverinsa kanssa Taivalkoskelle yhdistetylle työ- ja lomamatkalle. Tavataan Kallioniemen nuoremmasta päästä karttunut kattilakunta ja monta tuttua paikkaa ja ihmistä.
Romaanin aikana vuosikymmen vaihtuu ja Kalle itse sitä ennen siirtyy neljännelle kymmenelleen; katsoo siitä paalulta taakseen ja ennakoi tulevia. Kirjoittamishalut nostavat taas päätään. Mutta ennen kuin ne voi päästää täyteen valtaansa on miehen päätöksensä mukaisesti rakennettava talo itselleen.
Reissutyössä on kaikkine tuskanpaikkoineenkin vapautunutta kerrontaa, jossa valtakunnallinen muutos kohti parempia aikoja erinomaisesti havainnollistuu ja jossa Päätalolle ominainen värikäs ihmiskuvaus ja vatsanpohjasta asti hytkäyttelevä huumori tuottavat lukijalle paljon iloa.
Kalle Päätalo on yksi maamme luetuimmista ja tuotteliaimmista kirjailijoista. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 40 romaania sekä näytelmiä ja kertomuksia. Päätalon tekstejä on käännetty mm. englanniksi, ruotsiksi ja viroksi. Kalle Päätalolle myönnettiin lukuisia kirjallisuuspalkintoja ja tunnustuksia. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1978. Filosofian kunniatohtoriksi hänet promovoitiin Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan promootiossa 1994. Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I lk:n komentajan merkin hän sai vuonna 1994. -- Päätalon kirjallinen ura alkoi suhteellisen myöhään. "Pitkän armeijan reissuni, ja sen jälkeen rakennusalan ammattiin hakeutumiseni, sekä vielä oman talon rakentaminen, lykkäsivät suunnitelmaani kirjoittaa kokonainen kirja, niin että olin 39-vuotias, kun esikoisromaanini ilmestyi".
Esikoisteos Ihmisiä telineillä (1958) herätti huomiota aihepiirillään. "Tämän vuoden esikoisteosten joukossa tulee varmaan muodostumaan erityiseksi tapaukseksi Kalle Päätalon teos Ihmisiä telineillä, joka alkavalla viikolla ilmestyy kirjakauppoihin. Kirjan erikoinen merkitys sisältyy sen aihepiiriin. Ensi kertaa kirjallisuudessamme siinä käsitellään laajasti ja perusteellisesti rakennustyömaata, joten se merkitsee uutta aluevaltausta kaunokirjallisuudessamme". (US 16.11.58)
Mahtava 26-osainen, 16 993 sivua käsittävä Iijoki-sarja on Päätalon elämäntyö. Sarjan ensimmäinen osa, Huonemiehen poika, ilmestyi 1971. Sarja jatkui päätösteokseen, Pölhökanto Iijoen törmässä (1998) asti. Sarjan kirjoja on myyty 2,5 miljoonaa kappaletta (1999). Päätalon teosten yhteinen myynti on yli 3,5 miljoonaa kappaletta (1999).
Lähtiessään vuonna 1971 kirjoittamaan Iijoki-sarjaa Päätalon tavoitteena oli tehdä läpileikkaus 1920-luvulta aina jälleenrakennuskauteen asti. "Suurin voimani kirjailijana on omakohtainen kuunteleminen, näkeminen ja kokeminen. Rakentajana uskon olevani aitiopaikalla, olenhan kokenut koko kaaren, sekamiehestä vastaavaan mestariin". Toinen Päätalon tavoitteista oli kielen, murteen tallentaminen. Taivalkoskella hänellä oli kielipäivystys, jota alkuaikoina hoiti Martta-sisar. (Iisalmen sanomat 10.11.94)
Iijoki-sarjan jälkeen v. 1996 Päätalolta ilmestyi teos Sateenkaari pakenee. Jos kirjailija kuvasi Iijoki-sarjan parissa olleensa todellisuuden vanki, hän pääsee uusimman kirjansa parissa sepitetyn, fiktiivisen tekstin vapauteen. "Sateenkaari pakenee on Päätalon paras mielikuvitusromaani. Omapäisenä hän jatkaa omalla pokasahallaan, omalla rankakasallaan, toivottavasti kauan", kiittelee arvostelu. (HS 5.10.96, Vesa Karonen)
palkinnot: Hämeen läänin taidemitali 1978 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1958, 1962, -66, -72, -74, -81, -85 ja 1990 Väinö Linna -palkinto 1999 Kiitos kirjasta -mitali 1970 Valtion kirjallisuuspalkinto 1971 Tampereen palkinto 1989 professorin arvonimi 1978 fil. kunniatohtori (Oulu) 1994
Kalle pääsee vastavalmistuneena rakennusmestarina mestaroimaan ensimmäistä omaa rakennustyömaataan. Eri rakennustyövaiheiden seikkaperäinen kuvaaminen on itse asiassa aika kiinnostavaa - vieläköhän näillä työtavoilla on mitään tekemistä nykyaikaisen rakentamisen kanssa.