Kuolema savolaiseen tapaan

by Eeva Tenhunen

Genres: Finnish Literature, Detective, Crime, Fiction

256 pages, Paperback

First published January 1, 1976

Reviews

[Laura]

Alkupuoli oli hyvä, loppupuoli typerä. Hauskaa ajankuvaa.

Hämmentävää että 50 vuotta sitten kirjoitetussa kirjassa maaseutu tuntuu olevan ihan yhtä kuolemassa ja romantisoitu kuin nykyään. Mutta kaipa ne olivat syrjäkylät, jotka silloin kuolivat, nyt sitten ne varsinaiset kylät.

[Jaana]

Pirteästi kerrottu savolainen murhamysteeri. Rikospoliisi ja äidinkielenopettaja saavat tarpeekseen ammateistaan, mutta koska eletään 1970-lukua, ei kukaan puhu burn outista tai TyKy-kuntoutuksesta vaan pariskunta ottaa virkavapaata ja muuttaa savolaiskylään. Muistaakseni olen lukenut parempiakin tenhusia joskus, mutta kivaa lomalukemista tämäkin. Hyvin kirjoitetussa kirjassa on heikohko rikosjuoni mutta hyvää ajankuvaa: autioituvia tiloja, pakettipeltoja, voivuoria ja ärsyttäviä itsekkäitä nuorisoradikaaleja. Savolaisen luonteenlaadun parodiointi menee melkein liian pitkälle, mutta ei ihan. En sanoisi Suomen Agatha niinkuin esittelyteksti, vaan Suomen Maria Lang, mutta pikkuisen parempi.

[Titivillus Gorgonius]

Eeva Tenhunen parhaimmillaan. Persoonallisia hahmoja savolaisuuden ytimestä ja niiden täydellisiä vastakohtia, kuten päähenkilöiden vasemmistolaisradikaali ystävätär ja hänen vähintään yhtä radikaali runolijamiehensä. Tarinan päähenkilöllä on tekeillä oma romaani jonka kehitys vertautuu huvittavalla tavalla todellisuuteen, ja lopulta todellisuus on siitä hyvin kaukana.

[Heidi Jouttijärvi]

Tenhusen kirjat ovat kestneet aikaa kohtuullisen hyvin. Klassisia whodunnit-kirjoja veikeällä henkilögallerialla. Savolainen murha ei tee poikkeusta.

[Sirja]

2,5 lähempänä totuutta. Erityisesti alku oli todella viihdyttävä. Mukavaa vaihtelua lukea humoristisemmalla sävyllä kirjoitettua dekkaria. Sääli että puolivälin jälkeen alkoi päähenkilö ottaa päähän, kun ei sen oman miehen epäilyissä ollut päätä eikä häntää. Suorastaan naurettavaa ettei osannut Marttaa epäillä. Mutta Tenhunen pääsi kyllä lopussa vielä yllättämään, en yhtään osannut odottaa Martassa minkäänlaista persoonan jakautumisen piirteitä.

[Annikka K]

Nyt tuli Tenhunen täyteen ainakin tällä erää. Toi Mustat kalat oli minusta tosi hyvä, seuraavakin Tenhunen vielä meni, mutta tässä jotenkin liukui käsistä kaikki mikä alussa oli niin viehättävää, kuuskytlukulaisuus, hahmojen tietty viattoman vanhanaikainen kieroilu, no-nonsense asenne. Vaikka murhaajan arvasikin, se ei haitannut. Tässä on tavallaan hauska romaani romaanissa -kuvio, mutta liian epäuskottavat ja monet käänteet tekivät tästä jo vähän puuduttavaa luettavaa. Tietysti se johtui myös lukijasta: eihän ne salmiakitkaan puolen kilon pussin pohjalta enää hyviltä maistu.

[Jasmiina F]

Aluksi kirja oli ihan hauska ja mukavaa vaihtelua vakaviin dekkareihin, mutta loppupuolella hahmot alkoivat käydä jo vähän rasittaviksi. Varsinki päähahmo joka vaikutti aivan typerältä välillä.

[Virpi Virtanen]

Ei Tenhusen parasta tuotantoa - kuitenkin helppo luettava ja hauskaa savolaista kieltä