Soomes, Haminas röövitakse erakordse jultumusega rahaveoauto. Uurimises osaleb Anti Korpi, kes töötab Brüsselis Euroopa Liidu luurerühmas, mis tegeleb terrorismi, organiseeritud kuritegevuse ja äärmusrühmitustega. Selgub, et röövimine on ainult osake meeletust kuritööst, mis sunnib julgeolekuametnikud häireolukorda Helsingis, Washingtonis ja Vatikanis. Rahaveoauto ei ole röövitud sugugi raha pärast. Ka kõige halvemad kartused ei ole midagi, võrreldes reaalsusega, mille keskele Anti satub Aafrika pimedas südames – seal, kus arvatavalt on inimkonna häll.
Hinnatud ja auhinnatud kirjanik pseudonüümiga Ilkka Remes on tuntuks saanud soome rahvusliku problemaatika siirdamisega thrilleri žanri ja rahvusvahelise elu kujutamisega.
Uskomaton seikkailutarina. Toisiaan seuraavat nopeat ja samalla salaperäiset juonenkäänteet pitivät mielenkiinnon yllä aina loppuun saakka. Juonessa pieniä epäjohdonmukaisuuksia, lieneekö kirjoittajalla tullut kiire?
Olen yhden Remeksen kirjoittaman kirjan lukenut aikaisemmin joskus vuosia, yli 10 vuotta, sitten. Tämä oli oman sarjansa ensimmäinen, joskaan sitä kirjasta ei huomannut. Henkilöhahmoja ei juuri esitelty, vaan annettiin oikeastaan kuva, että heidät olisi jo pitänyt tuntea. Ei siinä mitään, aika nopeasti ajan tasalla pääsi. Päähenkilö, suomalainen poliisi Antti Korpi työskentelee EU:n puolisalaisessa korkean tason rikosten selvittely- ja estämisyksikössä. Suomessa tapahtuu turvakuljetuksessa olleen panssariauton häikäilemätön ryöstö. Lukija saa heti tietää, että ryöstön kohteena ei ollut auton sisältö, vaan auto itse. Autoa käytetään kuljettamaan pieni ydinpommi Venäjältä EU:n puolelle. (ihan täysin ei selvinnyt mihin siinä ko. panssariautoa, jonka ryöstö aiheutti useampia turhia riskejä, oikein tarvittiin.) Tiedustelun kautta Antti saa pientä vihjettä siitä ketkä asiassa voisivat olla mukana ja matkustaa näiden henkilöiden kanssa samalla laivalla Saksaan, mukanaan nuori poikansa. Ainahan sitä lapset otetaan väijyreissuille mukaan. Tämän jälkeen asiat kiihtyvät parhaaseen klassiseen teknotrillerityyliin, niin että lopulta uhattuna ei ole vain Antti, vaan myös hänen poikansa ja myöhemmin luonnollisesti koko maailma. Kirjassa oli kohtuullisen kiinnostava juoni, mutta jotenkin se ihan täysillä temmannut mukaansa. Ehkä kirjoitustyyliin ja juonen tietynasteinen kuluneisuus yhdistyneenä kerronnan ja kieliasun vahvaan keskitasoisuuteen vaikuttivat. Mitään suurta elämystä tästä ei saanut, eikä kovaa kiirettä tullut kirjailijan muita kirjoja lukujonoon laittaa. Kirja oli vakaata Dan Brown tasoa. Yksittäisiä laiskoja virheitä löytyi: Uv valo ei estä viruksien lisääntymistä pinnoilla vaan korkeintaan tappaa ne - virukset kun eivät lisäänny pinnoilla. Hepariini ei estä verenvuotoja, vaan veritulppia.
A Finnish techno-thriller involving a mix of nuclear weapons, Ebola, and Belgian atrocities in the Congo. A Finnish policeman who works for an EU crime prevention organization is the hero who saves the world. Very standard and average in its class. A fairly tired plot with several hard-to-believe details and very average writing. A decent, average way to spend some time. I most likely won't be reading other parts very soon.
Paikoin vauhdikasta actionia ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa, mutta paikoin puuduttavaa jaarittelua. Epäuskottavia nopeita juonenkäänteitä ilman kunnon perusteluja.
Tekstissä kritisoidaan voimakkaasti kolonialismia, globalisaatiota, orjakauppaa, rasismia, väestöräjähdystä, kapitalismia, ilmastonmuutosta ja muita maapallon ja ihmiskunnan vitsauksia. Kirjailija on kyllä tehnyt paljon taustatutkimusta.
Ajanmukaisesta, mutta nyt auttamattoman vanhan kuuloisesta tekniikasta tehdään paljon asiaa. Kuten GPRS, kämmentietokone ja kommunikaattori Tai P800-puhelin. ”Oletko internetissä?” kuulostaa vuonna 2023 oudolta.
Ja voi kun vielä saisi Hesen minimegahampurilaista, jota kirjassa syödään!
Omaan makuun vähän liikaa kaikkea yhdessä tarinassa. Vauhdikas ja jännittävä mutta kohtuullisen epäuskottava juoni.
Juurikin sellainen aivot narikkaan -kesäromaani, mitä kaipasinkin.
Mutta ei se siltikään saa parempaa arvosanaa. Ensin tuntuu, että vitkutellaan ja sitten kaikki oikeasti jännä laitetaan tapahtumaan kirjan lopussa. Mutta kyllähän tällä nappasi näppärästi täydennystä heikosti sujuneeseen lukuprojektiin.
Olin lukenut kirjan parikymmentä vuotta sitten ja sen virus/massarokoteaiheet palasivat mieleen pandemian aikana, joten halusin lukea uudestaan. Ihan yhtä sykähdyttävä lukuelämys ei tällä kertaa ollut, mutta vuosituhannen alun teknologia aiheutti muutamia hymähdyksiä ja kirjan mielikuvat mahdollisesta pandemiasta ja sen seuraamuksista olivatkin mielenkiintoista luettavaa post-coronamaailmassa
No tämä oli tälläinen maailmanpelastusromaani. Eli hyvin James Bond tyyppinen juoni. Kohtuu taitavasti tehty tarina, mutta kuitenkin todella yliampuva idea. Ei kovin uskottava. Remeksen tyyliin kohtuu viihdyttävä lukukokemus kuitenkin
Vauhtia riitti tässä seikkailussa. Se, että tarina oli 2000-luvun alusta, näkyi laitteisiin liittyvissä puheissa. Kämmentietokoneet ja muut 😊 Liki 20 vuotta hyllyssä ollut kirja on nyt luettu. Taidan laittaa sen kierrätykseen muutaman muun kanssa.
Ilkka Remeksen Ikiyö-trilleri on leppoista ja heppoista lomalukemista. Antti Korpi toimii TERA:ssa Brysselissä, ja tässä seikkailee Venäjällä, Suomessa, Saksassa, Belgiassa ja piipahtaa myös Kongossa. Sivurooleissa ovat myös Soile-rouva ja poikansa Aaro sekä väkinäisesti tarinaan ympätty pornahtava babysitteri. Soile Uusitalo on sinisilmäinen suomineito, joka ajautuu tyhmyyttään kaiken keskelle ja ekoterroristin pauloihin.
Itse kertomus on vetävä, ja maailma pelastuu taas kertaalleen. Siitä tietysti lankeaa suurin kiitos Antille ja hänen ylittämättömälle älylleen. Kyseessä on Punaiseen armeijakuntaa kytköksissä olevan pääjehun kemialliseen sodankäyntiin liittyvä kampanja, johon saadaan mukaan niin venäläisiä ja ydinlataus sekä siirtomaavaltaa ja katkeroitunut sekaverinen sieltä Kongosta.
Tarina on remesmäiseen mutkat suoriksi oikova, ja ebolavirukseen ja muutenkin virologiaan liittyvää asiantuntemusta on luetun perusteella ollut kiitettävästi saatavilla.
Draaman kaari onnahtelee hamaan loppuun saakka, ja jos lukijaa ei häiritse aikahypyt Afrikasta Eurooppaan eikä yliampuva moralisointi Belgian Leopold II:n siirtomaavalloituksesta ja silloisesta Belgian Kongosta, kirjaa voi hyvinkin suositella perusjännärinä. Ollaanpa sitä aivan paavin audienssillakin tuosta vain ja pahat mielessä. Muutoinkin takaumia ja taustoitusta tulee aivan liikaa, tai on sitä varmaan sopivasti yläkouluikäisille.
Ai niin, sitten erikoisia ratkaisuja tapahtuu tuon tuosta. Muun muassa loppupuolella koko poliisivoimien pääpahiksesta (Ralf Denk) tuleekin Antin tärkein apulainen ennen kuin tuhoa ollaan kylvämässä. Lopulta Antti selvittää tilanteet niin kuin Guilloun Carl Hamilton terävimmillään.