Invisible. Slim. Wings. Juuri sellainen Linnea haluaisi olla - hauras kuin keiju tai perhonen, melkein ilmaa
Linnea on kohta neljäntoista ja ymmällään naisen mittoihin muotoutuvasta vartalostaan – se tuntuu hänestä väärältä ja inhottavalta. Jos lopettaisi syömisen, muuttuisi ehkä hennoksi kuin keiju…
Kun Linnea näkee unessaan ihmeellisen perhosen, hän päättää sittenkin lähteä kesälomalla maalle Hiidenperään. Siellä isoäiti huomaa Linnean lapaluussa suvun merkin. Luomi on kuin liekki tai siipi, se on kohtalon ratkaisijan merkki.
Linnea sukeltaa syvälle sukunsa erikoisiin vaiheisiin. Ja joutuu tekemään vaikean valinnan.
Tää alko ihan okei, mutta loppuvaiheessa tuli tunne, että tähän kirjaan ujutettiin väkisin jotain "fantasia" roskaa. Yleensä tykkään tämmösistä kirjoista, mut tämä oli tosi ontuvaa. Luin nyt kuitenkin kunnialla loppuun.
Tässä oli paljon hyvää. Todella kaunista kuvailua ja aivan ihana miljöö. Myös kivoja, omaperäisiä fantasiaelementtejä, jotka tosin eivät yltäneet omalla mittapuullani kovin korkealle. Tarina ei ylipäätäänkään ihan yltänyt sinne, eikä kauneusihanteista ja syömisen häiriintymisestä lukemistakaan tule ikävä - vaikka tärkeä aihehan kyseessä on. Ihan hyvä kirja kuitenkin (:
Kauniilla tavalla kirjoitettu kuvaus nuoren, herkän tytön itsensä etsimisestä. Elämän kauneus ja realistinen raakuus yhdistyvät tässä tarinassa ovelasti toisiinsa ja sisällyttävät mukaansa hipauksen yliluonnollista magiaa. Luin koko tarinan yhdeltä istumalta, sillä teksti oli hienon soljuvaa ja kappaleet sen verran ytimekkäitä ja lyhyitä, että huomasin aloittavani jälleen uuden, ja taas uuden, ja taas uuden kappaleen.. Kunnes tarina imaisi niin mukaansa, että halusin lukea sen loppuun asti, kun sen tuntu oli vielä tuoreena mielessäni.
Kevyellä kosketuksella laadittu tarina, joka jätti pohdittavaa ja teki vaikutuksen syvällä otteellaan. Nopeasti luettu, mutta taidokkaasti tehty. Suosittelen!
Ihastuttava tarina. Ensin kuvittelin tämän olevan enemmän fantasiaa, mutta onnekseni ei ollut. Koska juuri tällainen kerronta iskee minuun. Kaunis ja samalla kamala tarina. Lähtee ehdottomasti vinkkauspakettiin kaiken muun ahdistuksen joukkoon.
Tässä vaiheessa on pakko sanoa, että onneksi saan työkseni lukea näitä nuortenkirjoja. Toisaalta, tunnen omantunnon tuskaa, että nautin tyttöjen kirjoista näin paljon. Minunhan pitäisi lukea paljon paljon enemmän pojille suunnattuja kirjoja... ääk, tämä ikuinen ongelma, kun innostuu jostain niin paljon ja ja....
Luulin että tykkäisin tästä, mutta enpäs vaan tykännytkään. Aihe oli hyvä ja mielenkiintoinen, syömishäiriötä yhdistettynä keijuihin ja fantasiaan. Mutta kerronta oli liian himpsua ja kuvailevaa ja runoisaa mun makuuni, sellaista haahuilua. Runotytöille voisi sopiakin hyvin. Olisin mieluusti halunnut lisätä tähän otteen kirjasta, mutta goodreads oli multa epäkunnossa pari päivää joten kirja meni jo eteenpäin.
Olisi ollut mielenkiintoisempi, ellei olisi niin selvästi nuortenkirja. Kerronnassa on hyviä/aitoja/kauniita kohtia, mutta enemmän hakkaavuutta ja liiallistakin yksinkertaisuutta - ja tietysti tarinasta löytyi myös enemmän ennalta-arvattavuutta kuin olisin toivonut. 2,5 tähteä (josta osa tulee suoraan siitä, että tunsin lukiessani syvää empatiaa kirjoittajaa kohtaan).