"Haarautuva puu" kertoo sosiaalisesti määritettyjen sukupuoliroolien rikkomisesta ja vapautumisen ristiriidasta. Se on tarina haaksirikkoutuneen perheen pojasta, joka löytää jo lapsena sisäisen naisensa. Runoja kirjoittava ja kirjakaupassa työskentelevä nuorukainen tapailee naisia, mutta suhteet kariutuvat, kunnes hän löytää oluenhuuruisen yksinhuoltajan. Silloin hänessä herää halu sosiaalisesti hyväksytympään elämään. He perustavat perheen, jossa lapset ja rahavaikeudet aiheuttavat huolta. Samalla päähenkilön sopeutumisvaikeudet alkavat. Kun ulkopuolisuuden tunne käy sietämättömäksi, arkielämästä muodostuu selviytymiskamppailu. Itseään muottiin pakottava päähenkilö pakenee virtuaalimaailmaan, yksinäisyyteen ja eroottisiin suhteisiin saman sukupuolen kanssa.
Oululaisen Markus Jokikokon (s. 1981) esikoisteos on lakonisen lyyrinen, paikoin pornografinen ja herkkä tarina, jossa tie kauneuden tajuamiseen kulkee rumana pidetyn kautta.
Upee teos! Tykkäsin itse alotuksesta ja lopusta erityisen paljon.
Alotus on todella runollinen, kauniisti kuvailtu ja sanotettu. Loppu on ehkä vähän synkempi, mutta mun mielestä se, miten päähenkilö uskaltaa olla oma itsensä ja mihin tilanteeseen hän päätyy, on ihailtavaa.
Se miten tää päähenkilö jakautuu vähän niinku kahdeksi persoonaksi(perhe-elämä ja transvestiitti) ja lopussa löytää sen tien, mitä haluaa kulkee on todella hyvin kerrottu ja viittaa kirjan nimeen uskomattoman hyvin.
Koko kertomus etenee hyvää tahtia koko kirjan ajan. Ihailen ykstyiskohtaisuutta hyvin paljon ja myös sitä, että suurinosa kirjasta kellään ei ole nimiä. Se antaa runollisemman ja mysteerisemmän vaikutelman, mistä tykkään.
Tosin varotus mikä kirjan kannessa on, pitää ihan paikkansa ja ymmärrän miksi joku ei pitäisi tästä kirjasta.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Tätä on hirveän vaikea arvioida puolueettomasti. Genre ei ole minulle tuttu ja tämän kirjan perusteella se ei ole minun juttuni. Siksi yksi tähti. Hyviäkin hetkiä oli ja niistä olisin melkein valmis antamaan toisen tähden.