Kevyt kosketus venäjän kieleen

by Arto Mustajoki

Harva Suomessa osaa venäjää, mutta moni haluaisi tietää jotakin tästä salaperäisestä naapurin kielestä, joka on maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli. Tämä kirja on juuri heille.

Teos tarjoilee makupaloja niin kyrillisestä kirjaimistosta, venäjän kieliopista kuin venäläisten tavasta käyttää sanoja. Venäjän kieliopissa on yllättäviä samankaltaisuuksia suomen kielen kanssa mutta myös monia hätkähdyttäviä erityispiirteitä: Löytyykö venäläinen sielu kohtalonomaisesta lauserakenteesta, elollisten substantiivien oudosta luokasta vai lainasanojen ylettömästä runsaudesta? Miten venäjän kieli kohtelee naista? Miksi Uljanovskin alueen kuvernööri pystytti patsaan joo-kirjaimelle, ja mitä ovat jeejee-porukan jallitukset? Vastaukset näihin kysymyksiin saattavat hämmästyttää suomalaisen lukijan.

Teos ei pyri opettamaan venäjää, vaan se ainoastaan raottaa ovea tuon kielen maailmaan. Lukijalta ei vaadita perustietoa venäjän kielestä, mutta venäjää osaavakin saa uusia ja kiehtovia näkökulmia.

Arto Mustajoki on Helsingin yliopiston venäjän kielen professori. Hän on laatinut useita oppikirjoja, sanakirjoja, kielioppeja ja muuta venäjän oppimateriaalia. Mustajoen käsikirjoittama Kapusta-televisiokurssi palkittiin Euroopan parhaana opetusohjelmana.

Genres: Nonfiction, Finnish Literature, Language

275 pages, Paperback

First published January 1, 2012

Reviews

[Han_na]

Kevyitä, muutaman sivun mittaisia, jutustelevia pakinoita venäjän kielestä ja venäläisyydestä.

Kaltaiselleni venäjäummikolle tämä oli mukavaa ja oivaltamisen iloa antavaa luettavaa. Melkein kaikki oli ihka uutta ja sain jopa vastauksia joihinkin minua mietityttäneisiin kysymyksiin. Paikoitellen tässä oli tosin vaarana oppia enemmän suomesta kuin venäjästä. Monet tekstit noudattivat rakennetta "näin meillä suomessa" - "näinpä se onkin venäjässä" - "hauska/mukahauska anekdootti", mikä alkoi jossain vaiheessa puuduttaa. Tekstit tosin tarjosivat mahdollisuuden oppia myös venäläisestä kulttuurista kielen ohella. Aina en oikein pitänyt kirjoittajan äänestä ja mukahauska kadunmies rehreh-mentaliteetti ärsytti. Onneksi suurin osa teoksesta oli oikein mukavan jutustelevaa.

Tässä oli paljon hauskaa nippelitietoa, kuten miten venäjäksi ei useinkaan olla "ulkona" vaan "kadulla" tai "pihalla", venäjää puhuvalla ei "mene hyvin" vaan useimmiten "normaalisti", asiat eivät vain "ole" jossakin, vaan ne "makaavat" tai "seisovat" ja että uiminen on venäjäksi käsittämättömän monimutkaista. Kielitieteitä lukeneena huvitti, että valtionvelan korvaamiseen (Neuvostoliitto Suomelle) voidaan käyttää ilmaista käyttöoikeutta kansalliseen aikakausilehtikorpukseen. Eniten jäivät kiinnostamaan venäjää ja kiinaa yhdistelevät pidgin-kielet, joita sivuttiin jossain luvussa lyhyesti.

[Ronja]

Professori Arto Mustajoen kirja Kevyt kosketus venäjän kieleen koostuu pakinan tyyppisistä kirjoituksista, joissa pohditaan yhtä teemaa tai ilmiötä kerrallaan. Näkökulma on humoristinen, mutta ei kirja ei kuitenkaan pyri vain viihdyttämään. Mustajoen tekstit auttavat lukijaa oppimaan kyrilliset aakkoset, hahmottamaan miksi jotkut asiat ilmaistaan venäjässä tietyllä tavalla ja mistä tietyt kieliopilliset rakenteet johtuvat. Joskus käsittely on laajempaa, kun taas toisinaan taas Mustajoki keskittyy yksittäisiin ilmiöihin kuten vaikkapa venäjän ё-kirjaimeen (äänneasu joo), jolle muuan paikallispoliitikko pystytti patsaan.

Luin teoksen ensimmäisen venäjän opiskeluvuoteni jälkeen. Mustajoen teos sopii mielestäni venäjää taitamattomille tai venäjän alkeita opiskeleville. Venäjää enemmän osaaville se saattaa olla jo liian kevyt kosketus venäjän kieleen.

[Leo]

Oivallinen kirja venäjästä kiinnostuneille. Ennakkotasoltaan joka täysin nollassa tai alkeita opiskelevalle kenties sopivin, pidemmälle oleville valtaosa kirjan sisällöstä lienee tuttua tai turhan helppoa. Loppupuolella toki käsitellään kielen asemaa, kulttuuria ja tulevaisuutta.

Mustajoki kirjoittaa viihdyttävistä ja selkeästi – kirja on mukava lukukokemus. Teos on julkaistu vuonna 2012, joten viime vuosien Venäjään liittyvät tapahtumat jäävät sisällön ulkopuolelle, mutta muuten kirjassa sivutaan jonkin verran politiikkaa ja muita konkreettisia tapahtumia.

[Lotta Yli-Hukkala]

Luin Mustajoen kirjan ensimmäisen kerran venäjän opintojen alussa melkein kymmenen vuotta sitten (miten oon niin vanha että voin kertoa tehneeni asioita ja itsenäisiä päätöksiä kymmenen vuotta sitten???). Vuonna 2023 haluan opiskella parin vuoden tauon jälkeen taas enemmän venäjää ja aloitin vanhan kertaamisen tästä – iloitsin siitä paljonko vielä muistan ja osaan, mutta opin myös uutta.

[Johannes Laitila]

Parin tai muutaman sivun pikku tekstejä venäjän kielen eri puolista ja jännittävistä jutuista. Avasi kiinnostavasti tuntemattomaksi jäänyttä kieltä. Kirjan kokonaisuus on rakenteensa takia silppumainen, mutta kyllä sen ihan mielikseen luki.

[Liisi]

Luin kirjan mielenkiinnolla, vaikka puhun sujuvaa venäjää. Lukiessa tulee vaikutelma, että kielistä kiinnostunut suomea ja venäjää taitava kaveri istuu kanssani iltaa, ja juttua riittää. Kirjoittajan luennot parisenkymmentä vuotta sitten yliopistolla olivat mahtavia. Parista kulttuuriin ja politiikkaan liittyvästä asiasta olisin sanonut toisin (ja kirja on vuodelta 2012), mutta lukemisen arvoinen kirja.

[Malgai]

Venäjän kieltä ja kulttuuria hyvin tuntevalle Kevyt kosketus venäjän kieleen käsitellee suurelta osin tuttuja asioita. Jos osaaminen on kuitenkin keskittynyt kielen puhumiseen eikä niinkään etymologiseen tai kulttuurilliseen tietämykseen, uutta oppii varmasti. Itse suosittelen tätä teosta ensisijaisesti venäjää osaamattomille ja etenkin aloittelijoille. Itse opiskelen venäjän alkeita, ja lukiessani Mustajoen tekstiä opin paljon uutta kyeten samalla sijoittamaan uudet huomiot omiin pohjatietoihini.

Mustajoen kirjoitustapa ei ole millään tapaa kuiva, päinvastoin: huumoria ja kiintoisaa nippelitietoa löytyy vähän joka välistä. (Kaikkia nippelitieto ei tietenkään innosta, mutta minut se vetää mukaansa.) Lisäksi havaintojen peilaaminen suomen kieleen ja kulttuuriin antaa suomalaiselle tai suomalaista kulttuuria tuntevalle erinomaisen tarttumapinnan teoksen aihepiiriin.

[Kristiina]

Pikemminkin (höyhenen)kevyt kosketus kielitieteeseen. Siltä kannalta ei juurikaan uutta. Mukavia ja helppolukuisia kielipakinoita. Kivoja esimerkkejä niin venäjästä kuin myös suomesta ja englannista ja muistakin kielistä. Ajankohtainen havainto: KHL = kontinentaalinen liiga, joka ulottuu kahden maanosan alueelle.

[Tiina]

Voi suositella jokaiselle venäjän kielestä kiinnostuneelle!

[Lechw]

Asiantuntevaa, kevyttä, oivaltavaa.

[J.S. Laari]

Kevyempää kosketusta saa hakea.