Kirja oli pienoinen pettymys. Idea oli hyvä mutta jotenkin tarinassa kävi kuten omissa kirjoituksissa aikoinaan, tunnelma ei pysynyt loppuun asti ja homma ei kuitenkaan toiminut.
Tämänkaltaista luen välillä mielelläni, mutta jotenkin tuntui, että nyt puoleen väliin asti oli ihan plää plää ja sitten kun alkoi tapahtua, kaikki olikin jo ohi.
Although it had a pretty strong beginning and middle the ending really failed to deliver. The plot twist could be seen for miles away... I did find his storytelling technique interesting though. There was a ton of focus on details, and he used this over fixation of details to draw the reader into an otherwise every-day story. A decent read, even though the ending was terrible.
Luen (ja katson) erittäin harvoin kauhua, eli vertailukohtia on vähän. Kun Anna online pääsi vauhtiin, luin sen ahmien. Juoni veti, ja jännitettä oli. Henkilöt jäivät etäisiksi, ja jokainen oli jotenkin epäluotettava, mikä lienee lajityypillistä. En ole varma, ymmärsinkö loppua, eli tämä sopisi hyvin lukupiirikirjaksi, josta voisi yhdessä keskustella.
Stefan Nymanin kauhuromaani "Anna online" (Söderströms, 2008) on uponnut teini-ikäisiin kirjastonkäyttäjiin kohtalaisen hyvin (mistä saanemme kiittää vinkkauksissa painotettua messenger-elementtiä), joten täytyihän se ottaa myös omalle lukulistalle. Suomen Turkuun sijoittuva kakskytjarisaisten nuorten aikuisten kauhu- ja rakkaustarina onnistuu hetkittäin olemaan kohtalaisen hyytävä, mutta lyhyeen kirjaan mahtuu myös tyhjäkäyntiä ja lukijan hermoille käyvää toistoa - esimerkiksi Hitchcockista muistuttava naakka-elementti olisi tullut vähemmälläkin selväksi.
Kyllä tämä nopealukuinen kauhupala minua onnistui ajoittain hyytämään. Turku, opiskelijat ja korpit - brrr. Loppu oli pettymys lähinnä puutteellisen motivoinnin vuoksi.